KM:n vertailussa kuulonsuojaimet

Melu on salakavala vihollinen. Kuulovaurion etenemistä ei huomaa ennen kuin on myöhäistä. Ennaltaehkäisyyn on onneksi olemassa edullinen ja helppo ratkaisu: perusmallin kuulonsuojaimet. Otimme selvää, millaista suojausta ja käytettävyyttä saa pikkurahalla.

Kun melu tekee korviin kipeää, jokainen tietää, että kuulo on vaarassa. Kuulovaurioita alkaa kuitenkin syntyä jo huomattavasti matalammilla äänenpaineilla. Salakavalaa asiassa on myös se, että desibeleissä ilmoitetun melun vähäinenkin lisääntyminen lyhentää turvallista melualtistusaikaa merkittävästi.

Työsuojelunäkökulmasta melukysymykset ovat varsin selkeitä. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus käyttää kuulonsuojaimia aina, kun päivittäinen melualtistus ylittää 80 desibelin rajan. Käyttöpakon raja-arvona on 85 desibeliä.

Maatiloilta löytyy varmasti monenlaisia töitä, joissa kyseiset arvot ylitetään ainakin hetkellisesti. Toisaalta melualtistuksen kesto ja luonne saattavat vaihdella paljonkin. Suojaimien käytön tarpeellisuutta ei olekaan maataloudessa yhtä helppo selvittää kuin teollisuusympäristössä. Teollisuusmelu on usein huomattavasti paremmin ennustettavaa.

Maa- ja metsätaloustöissä on turvallisinta käyttää kuulonsuojaimia aina, kun on pienintäkään epäilystä siitä, että melua on liiaksi. Jotta suojaimia tulisi todella käytettyä, niitä olisi hyvä olla saatavilla tärkeimmissä melualttiissa työpisteissä. Kuulonsuojaimet ovat kaiken lisäksi jo käyttömukavuus- ja hygieniasyistä henkilökohtaisia, joten pienemmälläkin maatilalla tarvitaan helposti melkoinen määrä suojaimia.

Viimeistään tutun rautamarketin tai maataloustavarakaupan kassalla tulee mieleen, josko pärjäisi hieman edullisimmilla suojaimilla. Lähdimmekin selvittämään kuulonsuojaimien markkinoita myös kyseinen näkökohta mielessä.

Jottei suojaimien hankinta jäisi ainakaan rahasta kiinni, vertailusuojaimien hinnan ylärajaksi asetettiin kaksikymmentä euroa.

Mukavuutta ei tule unohtaa

Henkilökohtaisten suojaimien käyttämättä jättämistä selitellään ties miten. Perusteluina muun muassa kuulee, että riskiä aiheuttava työ kestää vain hetken tai ettei suojamien käyttö ole mukavaa. Selitykset kuitenkin ontuvat.

Lyhytkin, mutta riittävän voimakas melualtistus saattaa kasvattaa kuulovaurion riskiä oleellisesti. On myös muistettava, että monissa maataloustöissä melu saattaa arvaamatta nousta. Niinpä suojamien käyttämättä jättäminen tai jopa hetkellinen riisuminen meluisissa oloissa on aina riskialtista.

Mukavuusongelmaa on hieman hankalampi kiistää. Kapselimalliset kuulonsuojaimet ovat nimittäin suojaimia, joissa henkilökohtaiset ominaisuudet voivat nousta jopa jonkin suojainmallin käytön esteeksi. Onneksi malleja on lukuisia, joten sovittamalla jokainen löytää varmasti itselleen sopivat kuulonsuojaimet.

Tästä päästäänkin monissa kuulonsuojaimia myyvissä liikkeissä havaittavaan epäkohtaan. Läheskään aina tarjolla olevia kuulonsuojaimia ei voi sovittaa. Kuulonsuojaimien tilaaminen nettikaupasta on jo kuin ostaisi sikaa säkissä.

Onneksi yksittäisenä hankittu, mutta sopimattomaksi osoittautunut kuulonsuojain jää harvemmin kokonaan käyttämättä. Yleensä perhepiiristä löytyy joku, jolle kuulonsuojain istuu. Varsinkin suurempia suojaineriä hankittaessa sopivuuskysymyksiä ei voi kuitenkaan ohittaa.

Tarjolla eri suojaustasoja

Mitä tahansa kuulonsuojaimia ei saa ammattilaisille tai kuluttajille kaupata. Ilman kuulonsuojainmallin asianmukaista tyyppihyväksyntää ei EU-markkinoille ole edes asiaa. Kaikille vertailumme kuulonsuojaimille oli teetetty tyyppihyväksyntään tarvittavat testit jossain akkreditoidussa testauslaitoksessa.

Hyväksyntä ei takaa vielä sitä, että suojaimet olisivat kyseiseen työtehtäviin soveltuvia. Esimerkiksi ruohonleikkuussa tarvitaan aivan erilaista suojausta kuin vaikkapa haulikkoammunnassa. Maatalouden tarpeet sijoittuvat yleensä edellisten välimaastoon.

Valinnan helpottamiseksi osa valmistajista puhuu esimerkiksi ykkös-, kakkos- ja jopa kolmostason kuulonsuojaimista. Luokat ovat kuitenkin pitkälti valmistajakohtaisia määritelmiä. Ne eivät läheskään aina perustu mihinkään virallisiin luokituksiin.

Jotta vertailuumme päätyvät kuulonsuojaimet olisivat suojaustasoltaan riittävän samankaltaisia, niiden vaimennustason mittariksi oli valittava yhteismitallinen ominaisuus. Tällaiseksi sopi niin sanottu SNR-arvo. Jokaisen vertailusuojaimen pakkauksesta tai ainakin käyttöohjeesta löytynyt SNR-lukema ilmoittaa vaimennuksen tehon tyypillisessä teollisuusmelussa. Vertailusuojamiemme SNR-arvo osui välille 23–29 desibeliä.

Lisäksi edellytimme vertailuun valittavilta suojaimilta sitä, että niitä olisi jatkossakin yleisesti saatavilla. Tälle säännölle ainoan poikkeuksen teimme Securx-kuulonsuojaimien kohdalla. Kyse on maahantuojan kertahankinnasta. Erä on kuitenkin niin suuri, että kuulonsuojainta on saatavilla vielä syksylläkin.

Vertailusuojaimien testihankinnat tehtiin nimettöminä kuluttajaostoina. Hankintakierros toteutettiin maalis-huhtikuun vaihteessa pääosin Lahden seudulla.

Lue koko vertailu KM:stä.

Kyösti Isosaari