KM vertailee: Valovirtakäyttöiset kylmävesipainepesurit

Järeisiin pesutöihin tarvitaan voimavirtaa, mutta valovirtakoneella on maatilalla käyttöä ainakin kakkospesurina. Mikäli pestävää ei ole tolkuttomasti tai puhdistustarpeet ovat muutoin kevyemmät, valovirtapesurilla voi pärjätä jopa yksinään.

Painepesu on tehokas ja käytännöllinen tapa saada paikat puhtaiksi nopeasti. Maatilalla tarvitaan kuitenkin järeämpiä pesureita kuin kotitalouksissa.

Tehokkaimmat pesurit eivät toimi valovirralla, vaan ne tarvitsevat voimavirtaa. Maatilojen tarpeisiin myös kuumapesu on usein mitä mainioin vaihtoehto.

Voimavirralla toimivien kylmä- ja kuumavesipesurien vertailuista (KM 11/2011 ja 11/2012) alkaa olla jo aikaa. Osa taannoin testaamistamme pesureista on kuitenkin edelleen markkinoilla. Raskaan puolen pesurimallistot uusiutuvat ilmeisen verkkaiseen tahtiin.

Valovirtapesureissa mallivalikoimat ovat samassa ajassa vaihtuneet joillain merkeillä jopa pariin kertaan. KM kokeilee -sivuillamme tehdyt testit ovat osoittaneet, että valovirtapesurit ovat osin kirineet kiinni voimavirtapesurien etumatkaa.

Oli siis korkea aika ottaa järeimmät valovirtapesurit vertailtaviksi. Ne puoltavat paikkaansa raskaassa maatilakäytössä – jos ei muuten, niin kakkospesureina. Mikäli pesua vaativaa kalustoa ei ole paljon, tehokas valovirtakone voi olla perusteltu hankinta myös tilan ainoaksi painepesuriksi.

Tehokkainta, mitä löytyy

Vertailupesurien valinta oli kerrotuista lähtökohdista varsin helppoa. Halusimme mukaan kunkin pesurimerkin tehokkaimman valovirtamallin ilman hintarajaa. Ajatuksena oli testata lähinnä pystymallin pesureita. Viimeisintä vaatimusta ei tosin pidetty aivan ehdottomana.

Lähes kaikki merkittävät painepesurien maahantuojat lähtivät vertailuumme mukaan empimättä. Lavoria emme kuitenkaan saaneet kisaan. Kränzle taas halusi osallistua vertailuun nelipyöräisellä mallillaan.

Perustelut olivat molemmissa tapauksessa ymmärrettävät. Lavorin mallistossa on tapahtumassa muutoksia. Uusia malleja ei olisi yksinkertaisesti saatu ajoissa testattavaksi.

Kränzlen tehokkainta kaksipyöräistä pesuria ei puolestaan ole myyty Suomessa kuin muutama yksilö. Kyse ei kaiken lisäksi ole täysverisestä pystymallista, sillä pesuri pitää kääntää käytön ajaksi vaaka-asentoon. Nelipyörämalli oli siis järkevämpi vaihtoehto vertailtavaksi.

Melko väljistä rajauksista huolimatta vertailukoneet näyttävät paperilla varsin samanoloisilta. Esimerkiksi tehot liikkuvat kolmen kilowatin molemmin puolin. Pieniä tehoeroja toki löytyy. Osa niistä selittyy erilaisilla tehon ilmoitustavoilla.

Vertailupesurien ilmoitettu suurin jatkuva pesupaine osuu 14–16 megapascalin haarukkaan. Vedentuotot asettuvat puolestaan noin kymmeneen litraan minuutissa. Perusvarustelussakaan ei ole suuria eroja, sillä kaikissa pesureissa on vakiona rotosuutin sekä kunnollinen kela paineletkulle.

Ehkä selvimmät tekniset erot löytyvät painosta. Clen painaa käyttökunnossa vain noin puolet siitä mitä Kränzle. Kränzlen painoa tosin lisää nelipyöräisen rakenteen ohella syöttöveden välisäiliö.

KM:n vertailussa:
* Bocsh GHP 5-75 X
* Clen G 161 Plus
* Kränzle Quadro 11/140 TST
* Nilfisk MC 4M-160/620 XT
* Stihl RE 163 PLUS
Edullinen vertailukone:
* Biltema HPC 120B

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuvat: Kyösti Isosaari