KM Satokisassa kauran vuoro

Nyt on aika päivittää kauraennätys uusiin lukemiin. KM:n satokilpailun suurin kaurasato on vuodelta 2016 ja se on 8 820 kiloa hehtaarilta. Joko tällä kasvukaudella päästäisiin yhdeksän tonnin yli? Ilmoittaudu satokisaan huhtikuun puoliväliin mennessä.

Kauralla on kilpailtu KM Satokisassa ainoastaan neljä kertaa, vuosina 2001, 2002, 2012 ja 2016. Heti ensimmäisessä kisassa saatiin 8 459 kilon hehtaarisato, toisessa 8 473 kg ja kolmannessa 7 883 kg. Ennätys on vuodelta 2016 ja se on 8 820 kg/ha.

Vuoden 2016 kisassa voittaja oli Rocky, kakkonen Matty ja kolmas Avanti. Viljelyyn on tullut tämän jälkeen uusia lajikkeita, ja valikoima käytännössä kokonaan vaihtunut.

Uudet lajikkeet ovat suurempijyväisiä kuin vanhat. Myös stressinsietoon on kiinnitetty jalostuksessa huomiota. Myllykauran, mutta myös rehuteollisuuden kysynnän kasvu on ohjannut jalostusta laatuominaisuuksiin.

Suomessa kauralla on kolme vahvaa tukijalkaa: kauramyllyt, rehuteollisuus ja vienti. Kauraa tuotetaan vuodessa yli miljoona tonnia. Karkeasti laskettuna 300 000 tonnia menee vientiin, 150 000 tonnia myllyille, 250 000 tonnia rehuteollisuuteen, 80 000 siemeneksi ja loput jäävät maatilojen rehukäyttöön.

Kauran viljelytekniikkaan huomiota

Myös viljelytekniikka on mennyt eteenpäin kahdeksassa vuodessa. Edelliskerralla puolet kaurakisaajista jakoi lannoituksen kahteen osaan ja lähes kaikki ruiskuttivat mangaania kasvustoon. Kasvunsäädettä annettiin korrenkasvuvaiheessa vain kerran. Muutamat käyttivät Moddus Evoa versomisen aikana. Kaksi kisaajaa ruiskutti punahomeen kukinnan aikana.

Nykyisin voi nähdä kolmekin kasvunsäädekierrosta ja typpilannoituksen jakamisesta on tullut yleinen käytäntö. Kauran kolme ylintä nivelväliä on pidempiä kuin alemmat. Ylin on kaikkein pisin ja kaura voi tuplata mittansa lippulehdelletulon jälkeen.

Ylin nivelväli vaatii erityistä huomiota varsinkin silloin, kun satoa on tulossa paljon. Röyhy on painava ja kaura kaatuu silloin helposti heikon nivelvälin kohdalta.

Ylipäänsä kauraa viljellään nykyisin tosissaan, ja siihen toimivat aivan samat temput kuin muillakin viljoilla.

Skotlannissa kevätkylvöisellä kauralla on saatu YEN-satokilpailussa yli kymppitonnin sato, kun kaura on kylvetty huhtikuussa ja korjattu syyskuussa. Skotlannissa sataa paljon, hellepäiviä on harvoin, ja kauran keskisato on kuusi tonnia hehtaarilta.

Suomessa kauran keskisato liikkuu 3,5 tonnin tuntumassa. Huippuvuonna 2019 keskisato oli 3 930 kg/ha. KM:n kaurakisoissa keskisadot ovat olleet 6 200–7 300 kilon välillä. Kymppitonnin sato on täysin mahdollinen myös Suomen olosuhteissa. Koeruuduilla siihen on päästy monta kertaa.

Perinteinen kisa viljelijöiden pelloilla

Tämän kasvukauden kaurakisa on perinteinen KM:n satokilpailu, joka käydään viljelijöiden omilla pelloilla. Kisassa haetaan suurinta satoa ja parasta taloudellista tulosta.

Sato mitataan hehtaarin alalta keskimääräisestä kohdasta peltoa. Kisalohkon on siis oltava hehtaaria suurempi. Reunat puidaan ennen pinta-alan mittaamista pois.

Sato punnitaan ja kosteus määritetään viljalaboratoriossa. Sadon mittaajana on ulkopuolinen, riippumaton neuvoja. Satoja vertaillaan 14 prosentin peruskosteudessa. Suurin hehtaarisato voittaa kilokisan.

Kisaan haetaan mahdollisimman monipuolista osallistujajoukkoa. Lajikkeen täytyy olla joko Suomen tai EU:n lajikelistalla. Myös lajikeseoksella saa osallistua.

Kilpailuun otetaan enintään 15 viljelijää. Toiveena on saada osallistujia ympäri Suomen ja monella lajikkeella. Kauraa saa viljellä rehuksi, elintarvikkeeksi, siemeneksi ja se saa olla luomua tai tavanomaista.

Kilpailuun ilmoittaudutaan huhtikuun puoliväliin mennessä lähettämällä sähköpostia KM:n toimitukseen: toimitus(at)agraari.fi. Kerro nimesi, paikkakuntasi, lajikkeesi ja mihin käyttöön viljelet kauraa. Voit myös perustella, miksi juuri sinut kannattaa valita kisaan mukaan.

Talouskisassa paras taloudellinen tulos

Talouskisassa tavoitellaan parasta taloudellista tulosta hehtaarin alalta. Laskennassa huomioidaan erikseen elintarvike- ja rehulaadun hinta sekä tavanomaisessa että luomukaurassa.

Laatu määräytyy laatunäytteen mukaan. Laatuanalyysit tehdään Raision viljalaboratoriossa. Hehtaarisadon hinta pyydetään kaikille samalla viikolla viljakaupalta. Siemenlisiä, puhdaskauralisiä tai muitakaan erikoiskauran lisiä ei huomioida talouslaskennassa, ainoastaan laadun perusteella saadut laatulisät tai vähennykset.

Talouskisa lasketaan kasvinviljelytilan tukien mukaan, tukialue ja luomutuotannon tuet huomioiden. Perustulotuen lisäksi huomioidaan luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, uudelleenjakotuki ja mahdollinen kerääjäkasvituki.

Siemenkustannus lasketaan kylvösiemenmäärän mukaan sertifioidun tai tilan oman siemenen hinnalla.

Kasvinsuojelu- ja lannoituskustannukset lasketaan käytettyjen valmisteiden mukaan tämän talven hinnastolla. Kalkituskustannukseen lasketaan kalkki, levitystyö ja rahti.

Traktorin ja puimurin poltto- ja voiteluainekustannukset lasketaan työtuntien mukaan. Työtunnit lasketaan TTS Kone -ohjelman työnmenekkien perusteella.

Kuivauskustannukset lasketaan hehtaarisadon kuivaamiseen tarvittavan öljyn ja sähkön mukaan. Haihdutettava vesimäärä on puintikostean sadon määrä vähennettynä 14-prosenttisen sadon määrällä. Öljyn kulutus on 0,15 litraa ja sähkön 0,08 kWh vesikilon haihduttamiseen. Sähkön ja öljyn hintoina käytetään syksyn hintaa.

Lisäksi lasketaan myytävän sadon rahtikustannus, liikepääoma ja liikepääoman korkovaatimus.

Parasta katetta tekevä kaura voittaa talouskisan. Luomukaura ja tavanomainen elintarvike- tai rehukaura kilpailevat samassa sarjassa.

Sekä kilo- että talouskisan kolme parasta palkitaan yhteistyökumppaneiden tarjoamilla tuotepalkinnoilla. Yhteistyökumppaneiden asiantuntemusta hyödynnetään myös kisan aikana.

Kisaa seurataan sosiaalisessa mediassa

Satokilpailun kulkua seurataan lehden lisäksi Satokilpailun Facebook-sivulla ja KM:n Instagram-tilillä. Kilpailijat jakavat kasvustokuvia ja kuulumisia kisan Whatsapp-ryhmässä, ja näitä hyödynnetään myös sosiaalisessa mediassa.

KM:n toimittaja vierailee jokaisella satokisapellolla katsastamassa kasvuston ja haastattelemassa kisaajan. Kilpailuun osallistuminen vaatii siis hieman siviilirohkeutta ja vaivannäköä, mutta siitä saa myös paljon irti.

Kasvustoja, viljelytekniikkaa, satoa ja laatua vertaillaan myös virolaisten kaurakisaajien kanssa sosiaalisen median puolella. Virossa järjestetään nyt 20. kertaa Viljelusvõistlus eli satokilpailu. Kisassa on mukana kaikki viljat sekä öljy- ja palkokasvit. ◻