KM Satokisa
Nyt vuorossa kaurakisa
Vuonna 2024 KM Satokisassa on kauran vuoro. KM:n satokisassa haetaan suurinta satoa ja parasta mahdollista taloudellista tulosta. Ilmoittaudu mukaan lähettämällä sähköpostia KM:n toimitukseen: toimitus (at) agraari.fi. Kerro nimesi, paikkakuntasi, lajikkeesi ja mihin käyttöön viljelet kauraa. Voit myös perustella, miksi juuri sinut kannattaa ottaa kisaan mukaan.
Kisaan otetaan mukaan enintään 15 viljelijää. Toiveena on saada osallistujia ympäri Suomea ja monella lajikkeella. Kauraa saa viljellä rehuksi, elintarvikkeeksi, siemeneksi ja se saa olla luomua tai tavanomaista.
Kauralla on kilpailtu KM Satokisassa vain neljä kertaa, vuosina 2001, 2002, 2012 ja 2016. Kauran ennätyssato, 8 820 kg/ha, korjattiin vuonna 2016.
Vuonna 2022 kisattiin syysrypsillä
Vuonna 2022 syysrypsikisan kaksi suurinta satoa korjattiin odotetusti Etelä-Pohjanmaalta. Juho-Matti Ojanperä otti 3 320 kilon ja Antti Mäkinen 3 123 kilon hehtaarisadon. Pohjoiskarjalaisen Petri Tanskasen pronssi ja 3 100 kilon sato oli sen sijaan yllätys, sillä Tanskasen kasvusto oli vielä keväällä vaatimaton. Ojanperä vei myös talouskisan voiton, toiseksi tuli Antti Mäkinen ja kolmanneksi Torstilan luomutila.
Satokilpailuja vuodesta 1994 lähtien
Käytännön Maamies -lehden ensimmäinen viljasatokilpailu järjestettiin vuonna 1994. Kilpailukasvi oli ohra, ja kilpailun voitti hollolalainen Juha Uotila 6 932 kilon hehtaarisadolla (kosteus 14 %). Tuohon aikaan liki seitsemän tonnin ohrasato oli jättimäinen, ja lukijoiden oli vaikea uskoa satotuloksia tosiksi. Kymppitonnin maaginen raja rikottiin ensimmäisen kerran vuonna 2001, kun lietolainen Timo Laaksonen sai Kosack-syysvehnällä 10 076 kilon hehtaarisadon.
Kilpailun ideana on saada mahdollisimman suuri hehtaarisato kilpailuun ilmoitetulla peltolohkolla. Kilpailulohkot ovat normaaleja talousviljelmiä, eivät mitään koeruutuja tai tutkimuspeltoja, joten niitä viljellään vain laillisilla, Suomessa hyväksytyillä menetelmillä ja tuotantopanoksilla.
Sadon mittaamisesta huolehtii Käytännön Maamies -lehden valtuuttama ulkopuolinen henkilö. Hän valitsee kilpailupellolta keskimääräisen kohdan, josta on helppo mitata hehtaarin pinta-ala, ja jolta puitu sato punnitaan. Sadon kosteus mitataan laboratoriossa ja hehtaarin satomäärä lasketaan 14 (viljat), 9 (öljykasvit) tai 15 (herne) prosentin peruskosteudessa.
Koska jättimäisen sadon tavoittelu ei juuri koskaan ole taloudellisesti järkevää, päätettiin vuonna 2000 aloittaa kilpailu myös parhaasta taloudellisesta tuloksesta. Talouskilpailun ideana on saada mahdollisimman suuri hehtaarituotto (katetuotto I). Kilpailussa lasketaan hehtaarisadolle arvo, siihen lisätään tuet, ja näistä tuotoista vähennetään viljelystä syntyneet kulut (tuotantopanokset, työ, koneet, palkat). Suurimman katteen saanut viljelijä voittaa.
Käytännön Maamies -lehden kisahistorian satoennätykset:
- Syysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl Åberg, Inkoo)
- Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)
- Ruis: Evolo 9 019 kg/ha (2014, Niko Ahlqvist, Vihti)
- Luomuruis: Evolo 4 710 kg/ha (2010, Harri Laine, Pornainen)
- Ohra: Vilde 9 499 kg/ha (2008, Tuula ja Seppo Vätti, Säkylä)
- Luomumallasohra: Streif 5 559 kg/ha (2012, Janne Kallio, Elimäki)
- Kaura: Rocky 8 820 kg/ha (2016, Riku Olli, Mynämäki)
- Syysrapsi: Maximus 5 257 kg/ha (2014, Martti Yli-Kleemola, Harjavalta)
- Kevätrapsi: Campino 4 777 kg/ha (2016, Ilkka Kouvo, Huittinen)
- Syysrypsi: Legato 3 320 kg/ha (2022, Juho-Matti Ojanperä, Kauhava)
- Herne: Astronaute 6 017 kg/ha (2018, Juho Kiviniemi, Jalasjärvi)