Kaurakisassa yllätyskäänne: Runsaasti abortoituneita jyviä
Kesäkuussa näytti siltä, että kaurakisassa puidaan kaikkien aikojen potti. Kisan luonne muuttui, kun vahvoista kasvustoista löytyi tavanomaista runsaammin abortoituneita jyviä. Röyhyt jäivät pieniksi, ja se rokottaa auttamatta satoa. Kisan saattaa voittaa musta hevonen. Vielä on kuitenkin kesää jäljellä.
Kaura on kaura, totesi kasvinjalostaja Hanna Haikka Boreal Kasvinjalostuksesta, kun kisaajat ihmettelivät abortoituneita jyviä.
Kaura reagoi muita viljoja voimakkaammin ympäristöolosuhteisiin. Se pelaa rikasta ja köyhää aivan luonnostaan. Kaura tuottaa ylen määrin kukka-aiheita, ja tiputtelee niitä pois ympäristöolosuhteiden mukaan. Täydellisissäkin olosuhteissa kukka-aiheista abortoituu vähintään 40 prosenttia.
Toisaalta kaura tekee myös herkästi jälkiversoja, ja paikkaa satoa kasvukauden edetessä. Monen kerroksen röyhyt ovat kauralla yleinen näky. Harvaksi jäänyt kasvusto saattaa heinäkuussa ollakin täystiheä jälkiversojen vuoksi.
Jälkiversonta ei ole kuitenkaan toivottavaa, sillä se lisää riskiä laatuongelmille. Kaurakisaajien kasvustot ovat sen verran tiheitä, ettei jälkiversoja ole juurikaan tullut kesäkuun jälkeen.
Kaura on silläkin lailla ihmeellinen, että harva kasvusto saattaakin tuottaa tiheää suuremman sadon, kun jyvistä kehittyy muhkeat. Nykylajikkeiden jyväkoko ja hehtolitrapaino ovat aiempaa suuremmat, ja harvalta ja matalalta näyttävä kasvusto saattaa yllättää. Kaura vaihtaa kasvukauden aikana lennosta sadonmuodostusstrategiansa lukuisista jyvistä harvempiin, mutta suurempiin jyviin.
Optimaalista röyhymäärää on siksi mahdoton sanoa. Eikä kaurakasvustoa katsomalla ole helppo arvioida tulevaa satoa. Se selviää vasta puintihetkellä.
Yhdellä kisapelloista on Helsingin Myllyn kylvötiheyskoe. Maatalousyhtymä Juvelan puhdaskaurapellolla Kokemäen Kauvatsalla 13.5. kylvetyllä Proxy-kauralla on kolme kylvötiheyttä: 450 itävää, 530 itävää ja 620 itävää neliölle. Näistä tiheintä on 530 kappaleella kylvetty. Harvimmassa kylvöksessä kehitys on puolestaan hieman hitaampaa kuin muissa, ja siinä on sitä kautta ehkä vähemmän abortoituneita jyviä kuin tiheämmissä kylvöissä.
Kisaajat ovat jakaneet kaurapeltojensa Atfarm-kuvia, ja niistä on yritetty arvailla kovinta kasvustoa. Mutta nekin kuvaavat biomassan määrää. Sato tehdään kuitenkin jyvillä eikä pahnoilla.
Abortoituneita vahvimmissa kauroissa
Kesäkuun lopussa näytti siltä, että Varsinais-Suomi vie muita maakuntia kaurakisassa kuin litran mittaa. Kesäkuun lopun helleviikosta ennustettiin vedenjakajaa, ja niin myös kävi.
Kaurojen tultua röyhylle niistä löytyi abortoituneita jyviä ennätyksellisen paljon. Alastarolaisella Kimmo Pololla abortoituneita jyviä on kisalohkolla (kylvetty 4.5.) enemmän kuin koskaan. Sen sijaan kahdeksan päivää myöhemmin kylvetyllä pellolla selvästi vähemmän. Toisaalta kisakauransa myöhään (15.5.) kylväneellä laitilalaisella Frans Tuunalla abortoituneita jyviä myös on runsaasti.
Molempien kisakaurat ovat äärimmäisen tiheitä. Pololla kylvömäärä oli 500 itävää neliölle, mutta Jacky on versonut hyvin. Tuunalla kylvömäärä oli 600 kappaletta neliölle, ja siihenkin on tullut sivuversoja. Sama tilanne on alastarolaisella Martti Tytykoskella, jonka Proxy on kylvetty 7.5. 590 itävällä neliölle.
Satakunnan puolella Huittisissa Ari Siivosen Nestor-kaurasta ei sen sijaan löydy abortoituneita, vaikka kasvusto on tiheä ja lämmintä on piisannut. Sama tilanne on Severi Mäkelän Matty-kaurassa Vampulassa.
Etelä-Pohjanmaalla Kari Alasaaren kauroissa Lapualla röyhyt ovat jääneet myös tavanomaista kevyemmiksi, samoin Isonkyrön puolella Pekka Kultin kauroissa. Etelä-Pohjanmaalla on ollut vähäsateinen kesäkuu.
Toisaalta Teuvalla Tony Erlandsin Hurja-kaurassa abortoituneita ei ole erityisen paljon. Antti Mäkisen Nestor-kaurassa Evijärvellä niitä ei myöskään löydy. Pohjois-Pohjanmaalla Kalajolla Timo Lankilan Inka-kaurassa niitä puolestaan on.
Abortoituneita jyviä löytyy myös luomukasvustoista, mutta kouvolalaisen Tommi Hasun mielestä vähemmän kuin edellisvuosina. Samoin abortoituneita löytyy yhtä lailla kasvinsuojelun nollaruuduista, joten kyse ei ole kasvinsuojeluaineiden aiheuttamasta stressistä.
Kaurakisaajien kasvustoissa on näkynyt erityisen paljon myös kehälaikkua. Se on bakteerin aiheuttama tauti, eivätkä viljojen tautiaineet siksi tehoa siihen.
Tarkkaa syytä abortoitumiseen ei tunneta
Hanna Haikan mukaan tarkkaa syytä abortoitumiseen ei tunneta. Suurin osa kisakauroista sai sopivasti sateita ja ravinteita satoisuusikkunan aikana, joten kaurat tuottivat paljon kukintoaiheita.
Helteet ja sääolosuhteet vaikuttavat abortoitumiseen eniten. Kesäkuun kuumuus saattoi haitata siitepölyn itävyyttä. Kaura on itsesiittoinen laji. Pölytys tapahtuu kukinnon sisällä ennen varsinaista kukintaa, jossa helpeet ovat ulkona ja siitepölyä leijuu kasvustossa.
Kauran kukat ovat herkimmillään abortoitumiseen juuri pölyttymisvaiheessa. Jos silloin sattuu kuuma tai kuiva jakso, kukkia abortoituu runsaasti.
Kauralajikkeilla ei Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan ole vaihtelua pölyttymisen aikaisen kuumuusstressin siedossa, tosin tämä pitäisi nostaa isommin tutkimuksiin lähivuosina, Haikka kertoo.
Osa kisakauroista oli herkässä kehitysvaiheessa pahimpien helteiden aikana, ja se näkyy abortoituneiden jyvien määrässä. Hyvissä kasvustoissa ilmiö tulee korostetusti näkyviin.
Kesäkuussa lämpösummaa kertyi hurjaa tahtia, joten kaura myös kehittyi nopeasti. Nopea kehitysrytmi näkyy heikkona versoutumisena ja tavanomaista pienempinä röyhyinä. Kauralla voi olla jopa 50–60 jyvää röyhyssä, mutta kisakauroissa niitä on 20–40 kappaletta.
Kaurakisapelloille on tehty kuoppatestejä, ja mittailtu juurien syvyyttä. Markus Yli-Lähteen Jacky-kaura kasvaa Loimaalla erittäin multavassa pellossa.
Lannoitus jaettiin ja sääteitä ajettiin
Suurin osa kaurakisaajista jakoi typpilannoituksen kahteen tai kolmeen osaan. Hivenlannoitteita ruiskuteltiin myös runsaasti. Kasvustoista tehtiin Megalab-analyysit, mutta vakavia ravinnepuutteita ei ollut.
Eniten lannoitteita kisakauraansa levitti viljakkalainen Ville Koivuniemi. Jo Scotty-siemenen pintaan meni ravinteita. Peltoon levitettiin tehokalkkia ennen kylvöä. Kylvölannoitteena oli starttifosfori, YaraMila Y6 ja Y5. Scotty kylvettiin äitienpäivänä ja kylvömäärä oli kisan tihein, 650 itävää neliölle. Maahan ruiskutettiin myös typensitojabakteeri, jonka tarkoitus on elää lehtien pinnalla.
Alkuvaiheessa kasvustoa piristettiin lehtilannoitteella, rakeisella snapsilannoitteella ja mangaanilla. Lehdille ruiskutettiin jopa YaraTera Kristalon Purple jyvänmuodostusvaiheessa. Rakeista typpeä ajettiin vielä kaksi kertaa ja ennen röyhylle tuloa vielä typpiliuos.
Heinäkuussa kasvustossa oli noin 700 röyhyä neliömetrillä ja röyhyssä 20–40 jyvää. Kasvunsäädettä ruiskutettiin vain kaksi kertaa kuivuuden vuoksi. Monet kisaajista vetivät kolme kasvunsäädekierrosta, ja aivan syystä. Vettä satoi kesäkuussa monin paikoin tavanomaista enemmän, ja korrenkasvu oli nopeaa.
Kasvustojen korkeudet vaihtelivat heinäkuussa 60–110 senttimetrin välillä. Kaurakisaajat seurasivat voimakkaita sadekuuroja tarkalla silmällä. Kisan keskusteluryhmässä pohdittiin, kenen kasvusto lakoontuu ensimmäisenä.
Kaurasatoa odotettavissa runsaasti
Kisakaurat ovat omaa luokkaansa, ja useampia niistä on viljelty jättimäistä satoa tavoitellen. Uusi kauraennätys on yhä mahdollinen pienistä röyhyistä huolimatta, sillä kaura saattaa yllättää.
Valtakunnallisesti kauraa on odotettavissa runsaasti. Kesäkuun sateet satavat yleensä laariin, ja tänä vuonna vettä tuli monin paikoin tavanomaista enemmän. Kuivuuttakin on, mutta valtakunnan tasolla satonäkymät ovat hyvät.
Odotettavissa on, että syksyllä kauraa on joka paikka täynnä. Hintoja on kiinnitetty tavanomaista enemmän, sillä kauran hintanoteeraukset syksyn sadolle olivat talvella hyvät.
Kauralle on onneksi kysyntää kotimaan teollisuuden lisäksi vientimarkkinoilla. Markkina saattaa silti mennä tukkoon, ja hinta romahtaa. ◻