Kasvinviljelyn kannattavuus koetuksella
KM:n syysvehnän Ruutukisassa moni kilpaili puhtaasti kilot mielessä, mutta osa joukkueista tähtäsi myös hyvään kannattavuuteen.
Vaikka voittajajoukkue sai yli 10 tonnin hehtaarisadon ja erittäin maltillisilla kustannuksilla, jää viimeisen viivan tulos kiinteiden kulujen keskiarvoilla laskien heikoksi.
Tämä heijastaa hyvin tämän hetken tilannetta kasvinviljelytiloilla. Kannattavuus on erittäin kovalla koetuksella.
Pääsyy on luonnollisesti heikossa tuottajahinnassa, mutta samaan aikaan kustannusten nousu jatkuu. Lannoitteiden ja energian hintakehitys on ollut varsin tempoilevaa, mutta esimerkiksi konekustannusten nousu on todella merkittävää. Näköpiirissä ei myöskään ole, että tilanne lähiaikoina paranisi. Maailmanlaajuisesti on saatu hyvä sato ja kaikkialla viljavarastot pullistelevat. Suomessa vilja ei juurikaan nyt liiku ja pelkona on, että ensi kesänä monella on edessään varastojen pakkotyhjennys tulevan sadon alta.
Tämä pääkirjoitus on kirjoitettu muutama päivä ennen Somerolla pidettävää viljanviljelyn kriisikokousta. On hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota, mutta kokouksilla ei tilannetta paranneta.
Yhteistyöllä ja yhteisillä sopimuksilla sen sijaan voitaisiin päästä eteenpäin. Koska vientimarkkinoilta ei saada ainakaan vuoteen vetoapua, olisi tärkeää saada supistettua viljantuotantoa ainakin ensi vuonna. Käytännössä viljaa ei kannata viljellä, jollei sille ole sopimusta, joka takaa edes siedettävän hinnan.
Moni vieroksuu ns. hömppäheiniä, mutta nyt jos koskaan on aika hyödyntää esimerkiksi typensitoja- tai maanparannuskasvien maan kasvukuntoa parantavia vaikutuksia. Osalla lohkoilla voi keskittyä myös peruskunnostukseen eli salaojituksen ja pellon pinnanmuotojen parantamiseen.
Ruuan kysyntä maailmalla jatkaa kasvuaan ja yksikin heikompi satovuosi muuttaa nopeasti markkinatilannetta.
Kasvinviljelytilan täytyykin sopeutua entistä enemmän markkinatilanteeseen eli tuotetaan silloin, kun hinta on hyvä ja heikon hinnan aikana keskitytään tuotantokyvyn ylläpitämiseen.
Tämä voi olla monelle henkisesti vaikeaa, mutta kannattaa katsoa enemmän taskulaskinta kuin peltomaisemaa. Joskus järkevin viljelyratkaisu voi olla se, ettei kylvä mitään.
päätoimittaja
Edistystä tapahtuu vain, jos toiminta kannattaa
Suomalaiset pitävät itseään edistyksellisenä kansakuntana, jossa päätökset tehdään yhteisesti sovittujen pelisääntöjen avulla demokraattisesti. Päätösten pitäisi perustua faktoihin ja tieteeseen.
Käytännössä kuitenkin tunneseikat ja omien kannattajien miellyttäminen vaikuttavat monesti päätöksentekoon.
Tämä näkyy hyvin selvästi maa- ja metsätalouden ympärillä käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa, varsinkin kun iso osa suomalaisista on vieraantunut kovin kauaksi maaseudun sekä maa- ja metsätalouden arjesta.
Hetkittäin keskustelu esimerkiksi metsien käytöstä, peltojen lannoituksesta ja ravinnekuormituksesta tai eläinten hyvinvoinnista on kuin huutaisi tuuleen. Paljon on ääntä, mutta kukaan ei kuule toisiaan.
Maa- ja metsätalousalalla toimivat tietävät, että toiminnassa on aina parannettavaa, mutta kaikki on kuitenkin tehtävä taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Eläinten hyvinvointiin, peltojen kasvukuntoon ja kestävään metsätalouteen voi satsata vain, jos sijoitetulle rahalleen saa vastinetta. Hyväntekeväisyyttä jokainen voi sitten tehdä omilla rahoillaan.
Maa- ja metsätaloudessa on myös tehty paljon, toimintatavat, menetelmät ja rakennukset ovat nykyisin hyvin erilaisia kuin 1900-luvun lopulla. Erityisesti kotieläinten hyvinvointi on parantunut valtavasti, mutta silti siitä kuullaan kaikkein kriittisimpiä puheenvuoroja ja vaaditaan jopa koko kotieläintalouden lopettamista.
Julkisuudessa saavat esimerkiksi usein palstatilaa henkilöt, jotka surevat oman lähimetsän hakkuita. Tämä on täysin ymmärrettävää, mutta heiltä usein unohtuu, että metsän hakkaaminen on metsänomistajalle oman omaisuutensa hyödyntämistä ja osa toimeentuloa. Moni mieltää metsät yhteisiksi, vaikka Suomessa jokaisella metsähehtaarilla on omistaja ja varsin iso osa metsistä on yksityisomistuksessa ja heille se on myös merkittävä tulonlähde.
jk: Tämän lehden loppuun olemme koonneet suomalaisille Agritechnica-kävijöille tietopaketin näyttelystä ja erityisesti suomalaisille suunnatuista palveluista. Vaikka markkinatilanne on vaikea, ei uusien asioiden näkeminen ole ikinä haitaksi.