Jättisato laskee hintoja

Sadot sen kun suurenevat. Viljaa tulee koko pohjoisella pallonpuoliskolla enemmän kuin osattiin arvata. Leipävehnällä on ollut laatuongelmia ja 40 prosenttia Euroopan vehnästä näyttää menevän rehuksi. Leipävehnän pohjahinta on toivottavasti jo saavutettu. Maissia ja soijaa ei ole vielä korjattu, ja niiden hinnat saattavat tippua vielä. Näin rahastot ainakin veikkaavat.

Rahastot ovat myyneet Yhdysvalloissa roppakaupalla maissin ja soijan futuureita. Toisin sanoen ne lyövät vetoa maissin ja soijan hinnan tippumisen puolesta.

Lisäksi ”open interest” -luku eli avoin tase on suuri. Luku kertoo, paljonko osto- ja myynti-sopimuksia on auki.

Ne suljetaan yleensä ennen erääntymispäivää tai siirretään seuraavaan futuuriin. Vedonlyönti siis tuskin rauhoittuu vielä hetkeen.

Chicagon CME-pörssissä vehnällä, maissilla ja soijalla seuraava futuuri erääntyy syyskuussa. Kauppaa käydään runsaasti myös vehnän ja maissin joulukuun futuurista.

Soijalla syyskuun jälkeinen erääntymispäivä on marraskuussa, ja sen jälkeen tammikuussa. Niistä kaikista käydään runsaasti kauppaa.

Pariisin myllyvehnäfutuuri erääntyy marraskuussa. Kaupankäynti on hiljaista, mutta open interest -luku on suuri.

Tilastot kertovat

CFTC:n eli Yhdysvaltain raaka-aineiden johdannaiskauppaa valvovan viraston tilastotiedoista voi tutkia, mitkä tahot myyvät ja ostavat futuureja amerikkalaisissa pörsseissä.

Managed Money -ryhmä on nopealiikkeisin kaupankävijä. Siihen kuuluvat erilaiset rahastot.

Ryhmän osuus kaupankäynnistä on kasvanut viimeisten vuosien aikana, ja sen ostot ja myynnit vaikuttavat hintoihin voimakkaimmin.

Managed Money -ryhmä on myynyt toukokuun lopusta lähtien runsaasti maissin futuurisopimuksia Chicagon pörssissä eli veikannut hintojen tippumisen puolesta. Niin on myös käynyt.

Soijalla suurin myyntiryntäys on tapahtunut kesä-heinäkuun aikana, joskaan ei yhtä voimakkaasti kuin maissilla.

Vehnällä short-asemaan on siirrytty hieman maltillisemmin, mutta vehnällä kaupankäyntiä onkin vähemmän kuin maissilla ja soijalla.

”Net long” -positiolla tarkoitetaan nettosopimusmäärää, joka toimijalla on hallussaan. Se saadaan vähentämällä ostetuista futuurisopimuksista myydyt futuurit pois.

Vehnän futuurisopimuksissa rahastojen nettopositio on ollut pakkasen puolella jo kesäkuun alusta saakka eli niiden hallussa on ollut enemmän myytyjä kuin ostettuja sopimuksia.

Maissin ja soijan kohdalla taas rahastoilla on vielä hallussaan enemmän ostettuja futuureja kuin myytyjä.

Nähtäväksi jää, jatkavatko rahastot maissi- ja soijafutuureiden massiivista myyntiä, ja tippuvatko hinnat vieläkin alemmas. Siltä tällä hetkellä vaikuttaa.

Odotettua suuremmat sadot

Euroopan leuto talvi oli suotuisa syysviljoille. Se arvattiin jo keväällä.

Yhdysvalloissa taas oli ankara talvi, ja markkinat odottivat suuria talvituhoja.

Kuluneena kesänä ei tullut kunnon katoa missään, ja Yhdysvalloissakin näyttää tulevan hyvä viljasato.

Maissin tai soijan korjuu ei ole vielä käynnissä, mutta niistäkin odotetaan jättisatoja.

Euroopassa vesisade on haitannut viljan korjuuta, ja ennusteiden mukaan jopa 40 prosenttia vehnästä voi mennä rehuksi.

Pahimmat laatutappiot tulivat Ranskassa. Rehuvehnää siis ainakin riittää.

Ja koska myös Euroopan maissisadosta odotetaan suurta, rehuviljojen hinnat tuskin ovat päätähuimaavat kuluvan talven aikana.

Mustanmeren maissa saatiin sielläkin tavanomaista paremmat viljasadot. Auringonkukka ja maissi ovat vielä korjaamatta.

Ukrainan levottomuudet ovat heilutelleet hintoja aina hetkellisesti, jos kriisin leviämisestä on tullut merkkejä. Merkittävää hintavaikutusta kriisillä ei ole toistaiseksi ollut.

Sade haittaa puinteja

Suomessa sade haittaa puinteja, ja osalle leipävehnästä uhkaa käydä kuten Ranskassa.

Kotimaassa odotetaan keskimääräistä satoa, tosin paikalliset vaihtelut ovat suuria. Vanhoja varastojakin on.

Oman jännityksensä kotimaan markkinaan tuo Huoltovarmuuskeskuksen ilmoitus viljavarastojensa puolittamisesta.

Varastoja on tarkoitus pienentää kolmen vuoden sisällä, joten tämä syksy tuskin on järkevin hetki myydä viljoja.

Toivottavaa myös olisi, että Huoltovarmuuskeskuksen viljat päätyisivät vientiin, eivätkä sotkisi kotimaan markkinoita.

Tällaisessa leipävehnän markkinatilanteessa toivoisi myös vehnän laatuluokkien käyttöönottoon vauhtia.

Suomalaisilla vehnänostajilla on jokaisella omat laatuhinnoittelumallinsa, kun muissa Euroopan maissa on yhteiset pelisäännöt.

Esimerkiksi Virossa on kolme leipävehnän laatuluokkaa, ja kaikki ostajat käyttävät samaa luokittelu

Lue koko juttu KM:stä.

Annaleena Ylhäinen