Uusi cap-kausi ja erityisesti lannoitteiden kalleus ohjasivat tämän vuoden kylvöjä erikoiskasvien ja erilaisten viherlannoitusnurmien ja kesantojen suuntaan. Kevään 2023 tukihaun tietojen mukaan kaikkien kevätkylvöisten pääviljojen eli ohran, kauran ja kevätvehnän viljelyala pieneni viime vuodesta. Syyskylvöisten rukiin ja syysvehnän alat kasvoivat, mutta syyskylvöisten kasvien viljelyn lisääntyminen on vain myönteinen asia.

Kevätkylvöisissä erikoiskasveissa herne kasvatti alaansa eniten ja se myös vaikuttaa selvinneen parhaiten alkukesän kylmyydestä ja kuivuudesta. Sokerijuurikkaan viljelyala kasvoi myös selvästi.

Viljelyn monipuolistuminen ja myös tilapäinen viljelyalan väheneminen viherkesannoinnin kautta on hyvä asia maan kasvukunnon kannalta, mutta myös tervetullutta markkinoiden kannalta.

Vaikka viljan viennistä puhutaan paljon, ei mikään poista sitä seikkaa, että viljan viennin näkökulmasta Suomi on ”kaukana oleva saari”. Kauran ja kuminan vienti on aidosti kannattavaa, mutta muutoin meiltä kannattaa viedä jalostettuja viljatuotteita tai erikoisviljoja kuten spelttiä. Rehuohran, rehuvehnän ja leipävehnän kannattava vienti onnistuu vain poikkeustilanteessa ja niiden varaan ei voi rakentaa jatkuvaa liiketoimintaa.

Juuri alkamassa oleva kuivatun nurmirehun vienti on mielenkiintoinen lisä, mutta silläkin on toistaiseksi vain alueellista merkitystä.

Vaikka pellolla tuotettavien energiankasvien tuotannossa on ongelmia, myös niiden pinta-alaa olisi meillä syytä lisätä. Ne ovat tapa säilyttää peltoja viljelykunnossa ja korvata fossiilisia polttoaineita. Energiakasvien viljely tuo myös yhden lisävaihtoehdon viljelijöille ja osaltaan tasapainottaa markkinaa.

Tämä kevät oli hyvin kuiva suuressa osassa maata, mutta siitä huolimatta yksi Suomen viljelyn vahvuuksista on vesivarat. Meillä on mahdollista lisätä merkittävästi keinokastelua toisin kuin muualla maailmassa.

Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, on myös maan rakenteen ja ojituksen oltava kunnossa. Maan pitää pystyä pidättämään vettä tuli se sitten taivaalta, kastelulaitteelta tai maaperästä säätösalaojituksen kautta. Juuri siksi viljely olisi suunnattava parhaille pelloille ja suosiolla siirtää huonoimmat pellot pois ruoka- ja rehukasvien viljelystä. Osa heikoimmista pelloista voidaan myös metsittää, sillä sen avulla pystytään osaltaan saavuttamaan niitä ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.