Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 4.12.2025

Hyvälaatuisesta maasta hyötyvät viljelijä ja ympäristö

Loimaalla järjestetyssä peltopäivässä käytiin läpi Sustainable Silage -hankkeen aikana tehtyjä havaintoja. Päivän päätteeksi ratkottiin tehtäviä teemaan sopivalla rastiradalla.

Siirry artikkeliin
/ 2.12.2025

Suomeeen sopivia kastelumenetelmiä

Suomessa altakastelun lisääminen säätösalaojitukseen on edullinen kastelumenetelmä, mutta sopii vain tietyille pelloille. Suurilla kasteltavilla peltoaloilla tykki ja puomi tulevat tihku- ja altakastelua edullisemmaksi. Jo Mesopotamiassa kastelujärjestelmiä kehitettiin yhteistyössä, mutta Suomesta nämä yhteistyömallit vielä uupuvat. Vesivarastoja tarvitaan tulevaisuudessa Suomessakin.

Siirry artikkeliin
/ 26.11.2025

Viljan tuotantoala reagoi tuskallisen hitaasti

Viljamarkkinoiden toimivuus ja viljantuotannon heikko kannattavuus ovat olleet syksyn vilkas puheenaihe. Tarjonnan kasvu ja siitä seurannut hintojen lasku on kirvoittanut näkemyksiä markkinoiden toimivuudesta. Huomiota pitäisi kiinnittää etenkin siihen, miten tuotanto reagoi hintasignaaleihin ja hinnoissa tapahtuviin muutoksiin.

Siirry artikkeliin
/ 17.11.2025

Ilmastoviisas typen käyttö

Typpi on sadonmuodostusta eniten rajoittava kasviravinne. Riittävä ja kasvin tarpeen mukainen typpilannoitus, jolla saavutetaan suuri ja laatutavoitteet täyttävä sato, on avainasemassa myös viljelijän talouden kannalta. Lannoitteissa käytetyn typen haihtuminen on yksi merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Mitä ilmastoviisas typenkäyttö tarkoittaa käytännössä?

Siirry artikkeliin
/ 14.11.2025

Viljelyn monipuolistaminen varmistaa sadon tuoton

Luonnonvarakeskuksen (Luke) elokuisessa pellonpiennarpäivässä tutustuttiin muun muassa viljelykiertokokeen toisen vuoden tilanteeseen ja esikasvien vaikutuksiin.

Siirry artikkeliin
/ 30.10.2025

Maanparannusaine maan mukaan: kipsiä, rakennekalkkia vai ravinnekuitua?

Peltomaan käsitteleminen kipsillä, rakennekalkilla tai ravinnekuiduilla on osoittautunut lupaavaksi ensiavuksi eroosion ja siihen liittyvän ravinnekuorman hillitsemisessä. Nämä aineet lisäävät maahiukkasten murustumista ja siten vähentävät valumavesien mukana kulkeutuvan maa-aineksen ja sen pinnoille pidättyneen fosforin päätymistä vesistöihin. Kaikilla kolmella aineella on omanlaisensa vaikutus maahan, joten aineen valinta ei ole yhdentekevää käsittelyn hyödyllisyyden kannalta. Maanparannuskäsittelyn tarpeellisuutta arvioitaessa on hyvä huomioida myös pellon vesistökuormitusriski, jotta rajalliset maanparannusainevarannot saadaan kohdennettua mahdollisimman vaikuttavasti.

Siirry artikkeliin
/ 30.10.2025

Taskulaskimella voittoon

Kulukuri oli voittava strategia näillä viljan hinnoilla. Tulevaisuuden Viljelijät tuottivat vehnätonnin halvimmalla ja voittivat talouskisan. Joukkue laati kisaruudulle kuusi eri katetuottolaskelmaa, joista viimeisin tehtiin 170 euron viljan hinnalla. Kuvaavaa on, että kymppitonnin vehnäsadolla ja mahdollisimman maltillisilla kuluilla teki tänä syksynä nollatuloksen.

Siirry artikkeliin
/ 25.9.2025

ProAgrian joukkue yllätysvoittoon

ProAgrian voitti syysvehnän Ruutukisan Bright-lajikkeella, 11 188 kilon sadolla ja kovimmalla valkuaisella. Neljä typpilannoituskertaa toimi lajikkeella, joka on tunnettu typenkäytön tehokkuudestaan. Taloustaitureiden lajikeseoksella tuli 11 020 kilon ja Tulevaisuuden Viljelijöiden Informerilla 10 904 kilon hehtaarisato. Kolmen kärki viljeli yksinkertaisilla resepteillä ja jätti kikkailut väliin.

Siirry artikkeliin
/ 23.9.2025

Valkuaista keltalupiinista

Moni tuntee sinilupiinin, ja se onkin ehkä parhaiten lupiineista Suomeen sopeutuva viljelykasvi. Mutta millainen tulokas on keltalupiini ja minkälaiseen käyttöön se sopii?

Siirry artikkeliin
/ 22.9.2025

Erikoisvihannekset kasvavat Kalannin pelloilla

Uudenkaupungin Kalannissa Aleksi Uussaari kasvattaa sipulin ja lantun lisäksi mukulaselleriä ja purjosipulia.

Siirry artikkeliin
/ 18.9.2025

Avoimuus on modernin viljelijän valtti

Rouhiaisten tilalla Kouvolassa järjestetyissä peltopäivissä nähtiin, kuinka ennakkoluulottomuus uusille kokeiluille voi auttaa viljelijää sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.

Siirry artikkeliin
/ 15.9.2025

Siskosten vihannestilalla kasvaa yli 20 eri vihannesta ja yrttiä

Avomaan tuotantoon vaihtuvat kasvuolot tuovat haasteita, mutta lisäävät myös mielenkiintoa.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2025

Ratkaisuja perunan viljelyn haasteisiin

Kokeilussa ovat olleet muun muassa mikrobit ravinteiden saannin edistäjinä, perunaruton torjunta-aineiden eri yhdistelmät sekä viljelykierron merkitys satoihin.

Siirry artikkeliin
/ 8.9.2025

Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025

Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla ja rehuherneellä. Kärkipaikkaa pitää rehuherne, jonka viljelyala jatkoi kasvua ja on lähes 39 000 hehtaaria. Kuminaa viljellään 21 000 ja sokerijuurikasta 16 000 hehtaarilla. Puhdaskaura on uusi tuttavuus listoilla. Sen viljelyala on 3 972 hehtaaria. Puhdaskauraa viljellään hyvin isoilla tilakohtaisilla pinta-aloilla. Viljelyala on noussut myös öljyhampulla 1 751 hehtaariin ja tattarilla 2 773 hehtaariin. Yrteistä ala laajeni korianterilla 711 hehtaariin ja sinapilla 747 hehtaariin. Marjoista mustaherukan viljely kasvoi hieman, 1 989 hehtaariin ja mansikka on edelleen marjojen ykkönen 3 274 hehtaarilla.

Siirry artikkeliin