Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 25.8.2021

Kotimainen kasvihuonepapu haastaa tuontipavut

Tomaateistaan tunnetussa Närpiössä kasvaa nyt myös kasvihuonepapua. Toistaiseksi tosin vain yhden tuottajan toimesta. Kaupalliseen vaiheeseen tulleesta viljelystä saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Kasvihuoneessa tuotettu papu pidentää kotimaisen tuoreen pavun saatavuutta.

Siirry artikkeliin
/ 23.8.2021

Suomesta viinimaa?

Viiniköynnös menestyy Suomessa, ja olosuhteet sen viljelyyn paranevat vielä tulevina vuosikymmeninä. Kysyntää kotimaisille rypäleviineille olisi. Suomen alkoholilaki kuitenkin estää rypäleistä valmistetun viinin myynnin tilalta. Eikä sitä edes saa kutsua viiniksi, koska Suomi ei ole listautunut EU:n viinimaaksi.

Siirry artikkeliin
/ 16.8.2021

Perunanviljelyn valtamailla

Ruoka- ja ruokateollisuusperunan viljelyn valta-alueella Kristiinankaupungin Lapväärtissä ruokateollisuusperunaa viljelevä Jyri Saloniemi myy kaiken tuottamansa perunan Öströmin Perunatuotteelle. Perunan lisäksi Saloniemi viljelee ohraa, ja nurmi sopii hyvin perunan viljelykiertoon.

Siirry artikkeliin
/ 13.8.2021

Peltosiemen satsaa syysviljoihin

Kasvukausi on edennyt ennakoitua nopeammin ja syksyn kylvöille vapautunee runsaasti maata. Syysviljojen siemenkauppa alkoi jo toukokuussa. Varsinais-Suomessa syysviljat olivat jälleen kerran kasvukauden voittajia, ja kiinnostus niitä kohtaan jatkaa kasvuaan. Peltosiemen esitteli syysviljalajikkeitaan heinäkuun puolivälissä.

Siirry artikkeliin
/ 9.8.2021

Kuumuus söi toiveet huippusadoista

Juhannuksena näytti siltä, että kisaruuduilta korjataan reippaasti yli kymppitonnin ruutusatoja. Heinäkuun kuumuus ja kuivuus vaativat kuitenkin veronsa, ja nyt satotoiveet ovat maltillisemmat.

Siirry artikkeliin
/ 7.8.2021

Säätösalaojituksen hyödyt vahvistuivat

Säätösalaojituksella pystytään pitämään pohjavedenpintaa kasvukauden alussa hieman korkeammalla kuin tavanomaisesti salaojitetulla alueella. Sievin koekentällä tehtyjen tutkimusten mukaan pellon maalajilla on kuitenkin merkitystä säätösalaojituksen toimivuuteen. Säätösalaojituksen tehoa parantaa, jos siihen pystyy liittämään altakastelun.

Siirry artikkeliin
/ 4.8.2021

Suomalaista spelttiä maailmalle

Birkkalan tila vie suomalaista spelttiä maailmalle. Viennissä vetää luomuspeltti, mutta Birkkalan tila viljelyttää myös tavanomaista spelttiä ja myy sitä myllyille. Modernien lajikkeiden sato lähentelee syysvehnän satoa. Maatiaislajikkeet toimivat luomutuotannossa. Sopimustuottajalle parasta on vakaa hinta.

Siirry artikkeliin
/ 2.8.2021

Erikoiskasvien viljely vuosina 2019-2021

Viljelyalaa kasvattivat vuoteen 2019 verrattuna eniten rehuherne, ruokaherne, öljyhamppu, kuituhamppu, sokerijuurikas, auringonkukka ja spelttivehnät. Viljelyalat osoittivat laskevaa suuntaa kuminalla, härkäpavulla, tattarilla, perunoilla, maissilla ja ruokohelvellä. Viljelyalat toki vaihtelevat vuosittain, mutta useita kasveja viljeltiin viime vuonna enemmän kuin tänä vuonna. Reipasta suhteellista viljelyalan kasvua saivat sinappi, varhaisperuna, parsakaali, yrttikasvit ja valkosipuli.

Siirry artikkeliin
/ 30.7.2021

Luomuviljelijän kevätkylvöt ja oraiden lannoitus

Tattarin Tilan luomuviljelyssä on tunnusomaista tehokkaat työkoneet ja tavanomaista pidemmälle viety logistiikka, jotka mahdollistavat kevätkylvöjen tekemisen näennäisen kiireettömästi. Yhdellä kylvökoneen täytöllä onnistuu kymmenen hehtaarin kylväminen, kun koko säiliötilavuus on täynnä viljansiementä. Hoppua helpottaa myös myöhäisempi lannoitus vasta viljan oraille. Kiireettömyyttä on saatu aikaan myös syysvilja-alaa kasvattamalla.

Siirry artikkeliin
/ 21.7.2021

Syysrypsi vai syysrapsi?

Syysöljykasvien kylväminen on nyt kannattavampaa kuin koskaan. Öljykasveista on akuutti pula Euroopassa. Jos syysrapsin perustaminen arveluttaa, on syysrypsi varmempi vaihtoehto. Syysöljykasvilajikkeita on mukavasti saatavilla. KM esittelee tämän syksyn lajikevalikoiman.

Siirry artikkeliin
/ 20.7.2021

Maan biologinen viljavuus

Yksi maatalouden tärkeimmistä resursseista on peltomaan kasvukunto. Sen säilyttäminen ja parantaminen vaatii viljelijöiltä osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Näitä kehittämään perustettiin OSMO-hanke. Kasvukuntoa tarkastellaan kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien mukaan. Tässä osassa keskitytään maan biologiseen kasvukuntoon.

Siirry artikkeliin
/ 7.7.2021

Uskaltaako puhdistamolietteitä käyttää?

Puhdistamolietteestä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö on Suomessa sallittua, kunhan ne täyttävät lainsäädännössä asetetut laatukriteerit. Silti moni suomalainen viljanostaja on kieltänyt ne sopimustuotannossaan. Taustalla on epävarmuus niiden sisältämien haitta-aineiden riskeistä. Onko puhdistamolietteiden käyttö maataloudessa uhka ruokaturvallisuudelle? HSY:n jätevedenpuhdistusosaston Janne Nipuli ja MTK:n asiantuntija Airi Kulmala kertovat näkemyksensä.

Siirry artikkeliin
/ 24.6.2021

Vehnät hurjassa kasvussa

KM Ruutukisan vehnät näyttävät siltä, että kymppitonnin ruutusadot paukkuvat yli ja reippaasti. Kylvöjen jälkeen ruuduille on satanut yli 115 mm vettä. Tässä kerrotaan mitä ruuduilla on tehty 10.6. mennessä, kun korrenkasvu ei ole vielä alkanut.

Siirry artikkeliin
/ 2.6.2021

Ruutukisan räjähtävä startti

Lantmännen Agron koetilan kokeiden kylvöt alkoivat toukokuun kolmas päivä. Ruutukisan kylvöille päästiin vasta yli viikko myöhemmin. Tämän päälle tuli mukavasti lämpöä.

Siirry artikkeliin