Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 25.8.2022

Kalliit lannoitteet lisänneet kalkkien kysyntää

Lannoitteiden hintojen moninkertaistuminen on kannustanut etsimään keinoja, joilla maassa jo olevia ravinteita saataisiin paremmin kasvien käyttöön. Yksi potentiaalinen keino saada maassa jo olevia ravinteita paremmin kasvien käyttöön on kalkitus. Mutta kalkitusaineet ja niiden rahdit sekä levitys ovat kallistuneet melko paljon viime vuosina, vaikkakin vaatimattomasti väkilannoitteisiin verrattuna.

Siirry artikkeliin
/ 22.8.2022

Typpi-inhibiittori testattiin Luken kokeessa

Lietelannan ammoniumtyppi muuttuu maamikrobien vaikutuksesta nitraatiksi ja huuhtoutuu herkästi. Tätä voidaan ehkäistä typpi-inhibiittorilla. Se estää väliaikaisesti mikrobien toimintaa, jolloin lannan typpi säilyy ammoniummuodossa ja on pidempään kasvien käytettävissä. Näin voidaan parantaa typen hyväksikäyttöä sekä lisätä satoa ja valkuaispitoisuutta erityisesti olosuhteissa, joissa typen häviöriskit ovat suuret.

Siirry artikkeliin
/ 8.8.2022

Syysrypsiä suojaviljaan

Myllylän tilalla Kalajoella sovitetaan syysrypsiä karjatilan viljelykiertoon uudella tavalla. Syysrypsi kylvetään aluskasviksi aikaisen ohran alle ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen. Perustamiskustannukset ovat pienimmät mahdolliset, jolloin talvituhotkaan eivät aiheuta suuria menetyksiä. Menetelmä voisi tuoda ratkaisun valkuaisomavaraisuuteen.

Siirry artikkeliin
/ 1.8.2022

Epävarmuus jatkuu lannoitemarkkinoilla

Yara Suomi avasi uuden lannoitekauden 16. kesäkuuta. Kesän ja alkusyksyn toimitukset myytiin viikossa loppuun, ja tilausten vastaanotto keskeytettiin 27. kesäkuuta. Belor Agro tuo lannoitteet Euroopasta ja Cemagro jatkaa venäläisten lannoitteiden tuontia. Pakotteet vähentävät venäläisten lannoitteiden käyttöä, mutta odotettua vähemmän.

Siirry artikkeliin
/ 29.7.2022

Kasvustot yllättivät

Syysrypsikisan kasvustot ovat vaihtaneet jo väriä ja sadonkorjuuseen päästään elokuun ensimmäisellä viikolla. Rypsit kukkivat kolme viikkoa ja kehittyivät yllättävän sankoiksi. Osa kasvustoista lakoontui ja kisaajille tuli kiire löytää pystyterä puimuriin.

Siirry artikkeliin
/ 28.7.2022

Huippusato tilauksessa

Keväällä peloteltiin, että vilja-ala pienenee rankasti tuotantopanosten kalleuden vuoksi. Todellisuudessa viljojen pinta-ala kasvoi edellisvuodesta. Korkea hintaodotus kannustaa viljelemään, aivan kuten markkinataloudessa kuuluukin. KM ennustaa 3,4 miljoona tonnin viljasatoa. Se kattaa kotimaisen kysynnän, jos varastot halutaan palauttaa ennalleen.

Siirry artikkeliin
/ 7.7.2022

Säätökastelu vähentää turvepeltojen päästöjä

Turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia. Ympäristön hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää, että turvemaita hoidetaan päästöjä vähentävästi. Yksi keino on pohjaveden pinnan nosto säätösalaojituksella. Näin on tehty Siikajoen Ruukissa sijaitsevalla Pakkarin maatilalla. Tilan kokemukset ojituksen uudistamisesta säätökasteluun soveliaaksi ovat hyviä. Apua säätökastelun suunnitteluun saa esimerkiksi Salaojayhdistys Ry ja Avoin Ry -yhdistyksiltä.

Siirry artikkeliin
/ 22.6.2022

Kuminakokeiden tuloksia

Kuminan lannoituskokeissa on saatu vuosien varrella ristiriitaisia tuloksia. Etelän savimailla typpilannoitus on antanut satovastetta, mutta Pohjanmaan multamailla pärjätään pienemmillä typpimäärillä, eikä lisälannoitus kasvata satoa. Kuminan rikkakasvitorjuntaan testataan Mateno Duo -valmistetta.

Siirry artikkeliin
/ 16.6.2022

Yhdeksän rypsikisaajaa

Satokisan osallistujat löytyivät hankalan talven jälkeen Itä-Suomesta sekä Pohjanmaalta, joissa syyskasvit talvehtivat Etelä-Suomea paremmin. Nyt jännätään kukinnan kestoa, sillä se ratkaisee sadon määrän. Kisaajista kuusi viljelee syysrypsiä ensimmäistä kertaa, kolme on kokeneempaa konkaria.

Siirry artikkeliin
/ 24.5.2022

Syysrypsin satokisa

Syysrapsin talvituhot ovat sen verran suuret, että syysöljykasvien satokisa pidetään pelkällä syysrypsillä. Ilmoittautumisaikaa on toukokuun loppuun saakka.

Siirry artikkeliin
/ 20.5.2022

Pakotteet iskivät lannoitteisiin

Lannoitemarkkinoilla on erikoinen tunnelma – pelätään, että tavara loppuu kesken, mutta silti ei uskalleta ostaa varastoon eikä myöskään valmistaa suuria määriä. Riskejä vältellään, joten hankitaan vain pieniä eriä. Lannoitteiden käyttö vähenee väistämättä Euroopassa ja se supistaa sato-odotuksia.

Siirry artikkeliin
/ 19.5.2022

Epävarman kevään kylvöt

2000-luvun ankarimmat talvituhot iskivät pahimpaan mahdolliseen aikaan. Sato-odotukset eivät ole korkealla, sillä talvituhojen lisäksi satoa verottaa pienenevä kylvöala ja lannoitteiden käytön vähentäminen. Epävarmuutta on paljon ilmassa, mutta uusi tilanne tarjoaa myös mahdollisuuksia. Käytännön Maamies kokosi kylvötunnelmia ympäri Suomen.

Siirry artikkeliin
/ 18.5.2022

Viljelykierto lisäsi ohran satoa – mutta vain kynnetyillä koeruuduilla

Monivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin ohran monokulttuuria ja viljelykiertoa Jokioisten savimaalla. Muokkausmenetelminä olivat suorakylvö ja kyntö. Ohran sato oli suurempi kynnetyillä kuin suorakylvetyillä koeruuduilla. Viljelykierto lisäsi ohran satoa kynnetyillä koeruuduilla, muttei suorakylvetyillä. Viljelykierto vähensi tyvitauteja, mutta lisäsi rikkakasvilajiston määrää.

Siirry artikkeliin
/ 10.5.2022

Satokisan ilmoittautumisaikaa jatketaan

Hankalan talven ja myöhässä olevan kevään vuoksi satokisan ilmoittautumisaikaa jatketaan toukokuun loppuun saakka. Tänä kesänä kisataan syysöljykasveilla. Syysrapsille ja syysrypsille on omat sarjansa.

Siirry artikkeliin