KM Ruutukisa tänä kesänä
KM Ruutukisa on täällä jälleen. Tällä kertaa kisataan ohralla. Kilpailu järjestetään Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Kyseessä on koeruuduilla käytävä joukkuekisa. Kisaruudut esitellään suurelle yleisölle Hauhon Peltopäivän yhteydessä 28.7. Ilmoittautuminen on helmikuussa.
Suuren suosion saanut KM Ruutukisa saa tänä vuonna jatkoa. Viimeksi kilpailtiin kevätvehnällä, nyt on vuorossa ohra.
Tälläkin kertaa kilpailu käydään joukkuekisana. Viime kerralla mukana oli 12 joukkuetta, joiden edesottamuksia seurattiin sosiaalisessa mediassa koko kasvukauden ajan.
Tänä vuonna mennään samalla tyylillä. Kilpailuun otetaan kymmenisen joukkuetta, joista jokainen laatii oman viljelyohjelmansa.
Käytännön Maamies valitsee joukkueet. Kilpailuun toivotaan mahdollisimman laajaa osanottajakuntaa.
Ryhmä voi olla viljelijäporukka, tai sen saa rakentaa neuvojan, myyjän, tutkijan tai vaikka tuotantopanosvalmistajan ympärille, kunhan mukana on myös viljelijöitä.
Jokaisella joukkueella on oltava kapteeni, joka huolehtii viljelyohjelman ajantasaisuudesta ja päivittämisestä kasvukauden edetessä.
Mukaan saa lähteä rehu-, mallas- tai luomuohralla. Sarjoja on kaksi – suurin sato ja paras taloudellinen tulos.
Näiden lisäksi lasketaan kunkin joukkueen ohrakilon hiilijalanjälki. Paras joukkue saa bonuspalkinnon pienimmästä hiilijalanjäljestä.
Sato mitataan kolmen koeruudun keskiarvona 14 prosentin peruskosteudessa. Paras taloudellinen tulos lasketaan sadon arvon, kisassa käytettyjen tuotantopanosten ja keskimääräisten työkustannusten, sekä kasvinviljelytilan tukien perusteella.
Kisa käydään koeruuduilla
Kilpailu käydään Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Jokainen joukkue saa kolme koeruutua, joiden paikat arvotaan kuten oikeassakin ruutukokeessa. Tulos on kolmen ruudun keskiarvo.
Ruutukisa käydään Hahkialan aikaisimmalla lohkolla, jonka kylvöt alkavat lähes aina huhtikuun puolella.
Maalaji on hiesupitoista hienoa hietaa. Multavuus on hyvä, ja pH noin 6,8. Fosforileima on vihreällä. Kalium on tyydyttävällä tasolla.
Lohkolta otetaan tuoreet viljavuusnäytteet heti kun lumi ja routa sulaa. Tulokset kerrotaan joukkueille hyvissä ajoin.
Koeruuduille saa valita haluamansa ohralajikkeen, sille sopivan peittauksen ja lannoituksen, siemenmäärän ja kasvinsuojelun.
Koetilan henkilökunta hoitaa viljelytoimenpiteet joukkueiden toiveiden mukaisesti. Kylvöpäivä on kaikille sama, mutta muut viljelytoimet ajankohtineen joukkueet suunnittelevat itse.
Viljelytoimet toteutetaan kokeen keskimääräisen kasvuasteen mukaan joukkueen antaman viljelyohjelman mukaisesti. Suunnitelmaa saa päivittää kasvukauden edetessä, kunhan siitä ilmoittaa tarpeeksi ajoissa etukäteen.
Koeruutujen tilannetta seurataan kisan WhatsApp-ryhmässä. Joukkueet pidetään ajan tasalla kasvustojen kunnosta, säästä, rikkakasvien ja tautien määrästä ja mahdollisista tuholaisista.
Yara Suomi mittaa koeruutujen typenottoa ja tekee Megalab-analyysin oraista. Nämä tulokset julkistetaan aina mahdollisimman pian.
Osallistumisesta ei tule kisaajille kustannuksia. Kilpailu toteutetaan sponsorien mahdollistamana.
Myynnissä oleva lajike
Ohran on oltava Suomessa myynnissä oleva lajike. Jos siementä ei ole helposti saatavilla, silloin kylvösiemen täytyy toimittaa itse.
Lannoitus on mahdollista toteuttaa rakeisena lannoituksena, lehtilannoitteina sekä typpiliuoksena.
Kylvökoneesta läpi menevät raemaiset orgaaniset lannoitteet onnistuvat myös. Mutta nestemäisten letkulevityslannoitteiden tai karjanlantojen käyttö ei ole mahdollista nykyisellä koeruutukalustolla.
Rakeisia lisälannoituksia hyväksytään maksimissaan neljä kappaletta. Ruiskutuksia saa tehdä viisi kertaa.
Kasvinsuojeluaineita tulee käyttää etiketin mukaan. Kaikki kaupalliset valmisteet ovat käytössä. Jos jotain tuotetta ei saada hankittua, joukkue voi vaihtaa sen toiseen.
Kisaa seurataan somessa
Koeruutukisaa seurataan sosiaalisessa mediassa ja Käytännön Maamies -lehdessä koko kasvukauden ajan.
Koeruuduilla saa vapaasti vierailla. Ne esitellään suurelle yleisölle Hauhon Peltopäivän yhteydessä.
Hauhon Peltopäivä on kasvinviljelyyn painottuva ammattitapahtuma, joka järjestetään Lantmännen Agron koetilalla Hauholla 28.7. 23 klo 10–15.
KM:n toimittaja raportoi koeruuduilta ja kertoo kisan kuulumisia alusta loppuun. KM toimii myös kisan tuomarina ja varmistaa puolueettomuuden.
Ruuduilla tehdyt viljelytoimenpiteet raportoidaan kasvukauden edetessä. Viljelyohjelmien yksityiskohtia ei paljasteta etukäteen, mutta kisaan mukaan lähtevät joukkueet ja lajikkeet kerrotaan viimeistään huhtikuussa.
Tulokset julkistetaan syksyllä Käytännön Maamies -lehdessä, kunhan kaikki ruudut on puitu ja laatu analysoitu.
Suurin sato ja paras taloudellinen tulos palkitaan 2 500 euron palkinnolla, joka menee voittajatiimin valitsemaan maanviljelyä edistävään yleishyödylliseen toimintaan.
Ilmoittaudu mukaan kilpailuun lähettämällä sähköpostia Käytännön Maamiehen toimitukseen helmikuun loppuun mennessä: toimitus@agraari.fi.
Kerro viestissä joukkueen yhteystiedot ja millä lajikkeella haluatte osallistua. KM ottaa jokaiseen ilmoittautujaan yhteyttä. ◻
26.1.23 korjattu Hahkialan Peltopäivä Hauhon Peltopäiväksi.
KM Ruutukisan palkitut lopputyöt
Vuoden 2021 KM Ruutukisan voittajajoukkue Hankkija osoitti 2 500 euron palkintonsa kasvinviljelyn kehittämiseen. Joukkue päätti palkita kasvinviljelyä edistäviä opinnäytteitä 500 euron stipendeillä. Palkinnon saaneet lopputyöt olivat kaikki Helsingin yliopiston pro gradu -töitä. Opinnäytetyöt löytyvät verkosta osoitteesta helda.helsinki.fi.
1. Elisa Koskinen: Viljelykierron vaikutus ohran satoon ja kasvintuhoojiin kynnössä ja suorakylvössä
Elisa Koskinen vertaili opinnäytetyössään ohran satoa ja kasvintuhoojia ohran monokulttuurissa ja viljelykierrossa, kun osa ruuduista kynnettiin ja osa suorakylvettiin. Koe oli monivuotinen ja se toteutettiin Jokioisten savimailla. Ohran sato oli selkeästi suurempi kynnetyillä kuin suorakylvetyillä koeruuduilla. Viljelykierto lisäsi ohran satoa kynnetyillä koeruuduilla, muttei suorakylvetyillä. Viljelykierto vähensi ohran tyvitauteja, mutta lisäsi rikkakasvilajiston määrää. Lopputyön tuloksista raportoitiin KM4/2022 -numerossa. ◻
2. Jasmin Lehti: Juolavehnän hallinta eri muokkausmenetelmillä kevätviljan viljelyssä
Jasmin Lehti selvitti opinnäytetyössään erilaisten muokkausmenetelmien tehoa juolavehnän torjuntaan. Aineistona oli vuosien 2020–2021 Inkoon ja Ruukin kenttäkokeet. Tutkimuksessa vertailtiin suorakylvön, kynnön, kevytmuokkauksen, kevytmuokkauksen ja kynnön yhdistelmän, KvickFinn-juolannostimen ja pikakesannoinnin tehoa juolavehnän torjunnassa.
Juolavehnän peittävyys arvioitiin silmämääräisesti ennen muokkauskäsittelyiden aloitusta ja ennen puinteja, jolloin kasvustot myös kuvattiin droonilla. Juolavehnän kasvutiheys määritettiin suorakylvettävistä ruuduista ennen kylvöä. Ruukissa jokaisesta ruudusta kerättiin kasvustonäytteet yhden neliön alalta juolavehnän ja ohran maanpäällisen biomassan määrittämiseksi. Ohrasato ja sen laatu analysoitiin.
Inkoossa vain juolannostimella ja pikakesannoinnilla juolavehnän peittävyys jäi suorakylvettyä pienemmäksi. Ohrasadon määrässä tai laadussa ei ollut eroja muokkausten ja suorakylvön välillä. Ruukissa juolavehnää esiintyi runsaammin ja tasaisemmin kuin Inkoossa. Ruukissa kaikilla muokkausmenetelmillä juolavehnän peittävyys ja biomassa oli pienempi kuin suorakylvetyssä ja pikakesannoinnilla juolavehnä saatiin torjuttua lähes kokonaan. Muokatuissa ruuduissa ohran sato oli runsaampi ja laadukkaampi kuin suorakylvetyissä ruuduissa.
Päätelmät perustuivat vain yhden tutkimusvuoden tuloksiin. Pikakesannointi oli paras keino torjua juolavehnää yhden kasvukauden aikana. Muokkauksilla juolavehnää voidaan torjua yhtä tai lähes yhtä tehokkaasti kuin keväisellä glyfosaattikäsittelyllä. Muokkausten avulla voidaan saavuttaa runsaampi ja laadukkaampi sato suorakylvöön verrattuna. ◻
3. Marjo Huiko: Miten nurmikasvin perimä vaikuttaa juurten kasvuun?
Marjo Huikon opinnäytetyössä selvisi, että eteläisen geeniperimän lisääminen timotein jalostusohjelmiin toisi mukanaan korkeamman satotason lisäksi runsaamman ja syvemmän juuriston. Tutkimuksessa verrattiin timotein pohjoista ja eteläistä genotyyppiä. Tutkimuksessa seurattiin kasvien korkeutta, kasvuastetta, versoston painoa sekä juuriston painoa ja sen levittäytymistä eri maakerroksiin. ◻
Eteläisen genotyypin koejäsenet olivat pääsääntöisesti korkeampia, kehitys oli nopeampaa ja versoston kuiva-ainesato suurempi sadonkorjuuhetkellä kuin pohjoisen genotyypillä. Juuriston kuiva-ainepaino oli myös suurempi. Juuristo levittäytyi eteläisellä genotyypillä voimakkaammin syvempiin maakerroksiin ja juuristo myös säilyi siellä sadonkorjuun jälkeenkin paremmin kuin pohjoisella genotyypillä.
Tutkimus myös osoitti, että kasvi pyrkii pitämään versoston ja juuriston kasvun tasapainossa, vaikka kasvukauden alussa biomassan kasvu kohdentuukin enemmän versostoon ja vasta sadonkorjuun jälkeen suuremmassa määrin juuristoon. ◻
4. Aleksi Sillanpää: Hintariskin hallinta viljantuotannossa
Aleksi Sillanpää selvitti lopputyössään viljan hintariskien hallintaa. Tutkimuksessa käytiin läpi markkinahintaisia viljelysopimuksia sekä futuurikauppaa. Markkinahintainen sopimus on yleisin malli, kun taas futuureiden käyttö Suomessa on varsin harvinaista.
Myös varastoinnin tuottoa tutkittiin nettonykyarvomenetelmällä. Nettotuottojen laskennalla pyrittiin selvittämään, mikä olisi mahdollisen investoinnin suurusluokka, joka olisi viljan varastoinnilla mahdollista toteuttaa. Laskelmat sekä varastoinnista että sopimusmallien käytöstä tehtiin tapauspohjalla, jossa oletuksena viljelijä tuottaa vuosittain saman määrän leipävehnää markkinoille.
Myyntiajankohdan valinnalla oli merkittävä vaikutus myyntitulon määrään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan myyntihinnat olivat korkeimmillaan useimmin vuoden vaihteen tienoilla, mutta joskus myös elokuussa. Huonoin myyntiajankohta on ollut syyskuussa.
Satokauden jälkeisellä varastoinnilla on mahdollista saada tulonlisä, joka kattaa varaston investointikustannuksen, jos myynnit onnistutaan ajoittamaan lähelle satovuoden korkeimpia hintoja.
Futuureiden käyttö Suomessa ei ole ollut yleisesti taloudellisesti perusteltua tutkimuksessa käytetyllä esimerkkiajanjaksolla, jossa futuurit myytiin keväällä ja ostettiin takaisin ennen vuoden vaihdetta, koska hinnat usein nousivat kyseisellä aikavälillä. Lisäksi basis vaihteli usein epäedullisesti. Jos kotimaan sekä ulkomaan hinnat seuraisivat kiinteästi toisiaan, olisi futuureiden käyttö viljakaupassa mielekkäämpää. ◻
5. Mika Markkanen: Viljan lämminilmakuivaajan reaaliaikainen säätö
Mika Markkanen tutki lopputyössään viljan lämminilmakuivauksen ilmamäärän säädön vaikutusta kuivauksen energian kulutukseen ja kuivaajan poistoilman muutoksiin maatilakokoluokan kuivurissa. Lopputyössä selvisi, että ilmamäärän säädöllä on mahdollista parantaa kuivauksen energiatehokkuutta poistoilman kosteuden lisääntyessä. Puhallinohjaimen säätökäyrien asettelua tulisi kehittää ja saada kullekin kuivauserälle lähtöarvojen mukainen säätö. Puhallinohjauksen lisäksi kuivausilman lämpötilaa olisi tarpeellista säätää prosessin edetessä.
Mittaukset tehtiin syksyllä 2018 Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan viljankuivaamossa. Kuivurin kahdesta identtisestä koneikosta toiseen asennettiin ilmamäärän säätöä varten puhallinohjain. Energian kulutus poistettua vesikiloa kohti oli puhallinohjainjärjestelmää käytettäessä 3−6 MJ/kg [H2O]. Erot tavalliseen kuivaukseen verratessa vaihtelivat riippuen kuivauserästä. Ohran kuivauksessa päästiin keskimäärin 11 prosentin ja kauran kuivauksessa jopa 30 prosentin säästöihin energian kulutuksessa. Vastaavasti rajoitettu kuivausilman määrä pidensi kuivausaikaa. ◻