Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 23.11.2023

Taitureita ja tuhlareita

Yhdenkään joukkueen sadon laatu ei riittänyt maltaaksi liian heikon itävyyden ja punaisten jyvien vuoksi. Syy ei ollut tunaroinnissa vaan sadekaudessa. Mallasohraa tavoitelleet Taloustaiturit voittivat kisan maltillisten kulujensa ansiosta. Hopeaa ottivat Ohramaisterit ja pronssia Kasvinsuojeluseuran kasvitohtorit. Kuivauskustannukset olivat suuret, sillä sato korjattiin sateiden keskellä.

Siirry artikkeliin
/ 8.11.2023

Kasvinviljely on kouvolalaisen monitoimimiehen ykkösjuttu

Rouhiaisen tilalla tavoitteena on, että töitä riittää ympäri vuoden.

Siirry artikkeliin
/ 29.9.2023

Vaihtelevia satoja ja laatuja

Kuluva kasvukausi jää historiaan erilaisuutensa vuoksi. Oli alkukesän kuivuus, sitten sadekausi, lakoa, jälkiversontaa, tähkäidäntää, toksiineja, upottavia peltoja ja tulvia. Sato ja sen laatu vaihtelevatkin täysin olosuhteiden mukaan, sen tietää myös alahärmäläinen Seppo Sorvisto, jonka peruna- ja viljasadosta osa hukkui tulvaveteen.

Siirry artikkeliin
/ 28.9.2023

Lajikeseoksella voittoon

OhraOraakkelit voittivat KM Ruutukisan 8 841 kilon hehtaarisadolla. Stressiä vastaan taisteltiin lajikeseoksella, eikä biostimulatteihin koskettu. Oraakkeleiden kisaruudut kalkittiin keväällä nopealiukoisella Calciprillillä ja maan kosteutta seurattiin Soil Scout -antureilla. Hopeaa otti Follow a Farmer -joukkue 8 665 kilolla ja pronssia Satoklubi 8 598 kilon hehtaarisadolla.

Siirry artikkeliin
/ 31.8.2023

Viljan hintapreemioissa isot vaihtelut

Syksyllä 2021 alkanut ralli viljamarkkinoilla lähes hävitti Suomessa hintaerot elintarvikekäyttöön ja rehukäyttöön menevän viljan välillä. Katovuoden jälkeen viljasta oli niukkuutta….

Siirry artikkeliin
/ 28.8.2023

Kaasu jälleen kysymysmerkki

Eurooppaan tuotiin viime kaudella ennätysmäärä lannoitteita, sillä oma tuotanto väheni kalliin kaasun vuoksi. Kaasun hinta heiluttaa edelleen markkinaa ja kallistuneen kaasun myötä lannoitteiden hinnat ovat nousussa. Lannoitteiden kysyntä on elpynyt kahden hiljaisemman vuoden jälkeen.

Siirry artikkeliin
/ 25.8.2023

Myrskyn alta talteen

Puinnit starttasivat Etelä-Suomessa isosti elokuun seitsemäs päivä. Ruisvehnien ja rukiin laatu alkoi heiketä ja seuraavaksi päiväksi oli luvattu myrskyä. Syysviljat valmistuivat samaan aikaan, ja ruisvehnää, ruista ja syysvehnää korjattiin pelloilta rivakkaan tahtiin. KM seurasi eteläisen Suomen puinteja elokuun toisella viikolla.

Siirry artikkeliin
/ 24.8.2023

Ruutukisa esillä Hauhon Peltopäivässä

Koeruudut olivat parhaimmillaan heinäkuun lopulla järjestetyssä Hauhon Peltopäivässä. Ensimmäiset kisaruudut lakoontuivat samana iltana. Kasvunsääteiden käytön ajoitus oli tällä kasvukaudella hankalaa, mutta niitä kannatti ruiskuttaa. Kisaohrien korjuu alkoi elokuun puolivälissä.

Siirry artikkeliin
/ 24.8.2023

Tattarin sopivuutta testataan osaksi puhdaskauran kiertoa

Kuusi Helsingin Myllyn puhdaskauran sopimusviljelijää lähti tänä vuonna kokeilemaan pelloillaan tattarin viljelemistä. Uusien viljelykiertovaatimusten vuoksi puhdaskauran viljelykiertoon pitäisi saada lisää gluteenittomia kasveja, joiden määrä on kuitenkin rajallinen. Tattari on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Siirry artikkeliin
/ 16.8.2023

Paju sitoo hiilidioksidia turvenevoilla

Teuvalla kokeillaan jo kolmatta vuotta pajun viljelyä käytöstä poistetulla turvetuotantoalueella. Muuallakin Etelä-Pohjanmaalla menoillaan olevan viljelyn tarkoitus on sitoa nevasta muuten vapautuva hiilidioksidi pajukasvustoon.

Siirry artikkeliin
/ 10.8.2023

Luomulaventelia vuoristoniityltä

Laventeli on tuttu kasvi suomalaisissakin puutarhoissa. Laventelipellot ovat Pohjolassa puolestaan harvinaisempia, ainakin yksi löytyy Viron suunnalta. Uuden-Seelannin vuoristoseudulta löytyy laventelitila, joka on erikoistunut luomutuotantoon ja kehittänyt tuotteille omat markkinakanavat. Tilan tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Siirry artikkeliin
/ 4.8.2023

Erikoiskasvituotannossa pienikin tila voi olla suuri ja kannattava

Suomessa oli pitkään vallalla ajattelu, että muutama kasvilaji viljelyssä riittää. Tiloja neuvottiin keskittymään vain vaikkapa vehnän tai kauran viljelyyn. Nykyisin…

Siirry artikkeliin
/ 3.8.2023

Erikoiskasvien viljely vuosina 2021–2023

Eniten viimeisen kahden vuoden aikana ovat lisääntynyt rehuherneen ja auringonkukan viljelyalat. Rehuherneen ala lähes kaksinkertaistui kahden vuoden aikana 36 000 hehtaariin. Auringonkukan viljelyala nelinkertaistui lähes 3 500 hehtaariin. Sen lisäksi ruokaherneen viljelyala kasvoi 2 500 hehtaaria ja tattarin 1 200 hehtaaria vertailtaessa tämän kesän erikoiskasvien pinta-aloja vuoteen 2021. Sinapin ala kasvoi 490 hehtaaria ja korianterin ala vajaa 190 hehtaaria. Toki kokonaisalat näissä ovat pieniä, mutta korianterin ala kolminkertaistui ja sinapin ala viisinkertaistui. Maininnan ansaitsevat myös virna ja mailanen, joilla omassa kokoluokassaan viljelyala kasvoi reippaasti, samoin ruokasipulin ja kurpitsan viljelyalat nousivat hieman vihannessektorilla. Marjoista mustaherukka ja marja-aronia nostivat suosiotaan. Karkeasti arvioiden erikoiskasveihin käytetty viljelyala on kasvanut kahden vuoden takaisesta, lähinnä hernealojen kasvun myötä. Sen sijaan härkäpavun, kuminan ja tärkkelysperunan viljelyalat ovat vähentyneet, kuten myös mansikan viljelyala. Toki näillä viljelyala pysyttelee edelleen tuhansissa hehtaareissa. Lisäksi kevätspelttivehnän ja öljyhampun viljelyala väheni.

Siirry artikkeliin
/ 27.7.2023

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin