Siirry suoraan sisältöön.

Kasvinviljely
/ 20.3.2025

Punahomeen kestäviä lajikkeita ei ole

Viljan toksiiniongelmat ovat lisääntyneet. Sää vaikuttaa toksiinien muodostukseen eniten, mutta viljelykierrolla, lajikevalinnalla, oikealla viljelytekniikalla, puhtaalla siemenellä ja ripeällä viljankuivauksella voi vähentää riskiä.

Siirry artikkeliin
/ 20.3.2025

Miten syysvehnästä myllylaatua?

Syysvehnän viljely yleistyy, mutta sen sitkon laatu ei riitä suomalaisille leipomoille. Suurin syy on talvehtimisongelmista johtuva kasvustojen epätasaisuus ja matala valkuainen. Lajikevalintakin vaikuttaa. Syysvehnää kylvettiin viime syksynä 72 000 hehtaaria, historian kolmanneksi suurin pinta-ala.

Siirry artikkeliin
/ 19.3.2025

Säilöntäaineet testissä lypsykarjatilalla – miten pärjäsi Josilac Combi?

Varsinaissuomalaisella lypsykarjatilalla toteutettiin mielenkiintoinen käytännön vertailu kolmen Suomen markkinoilla yleisimmin käytetyn biologisen säilöntäainebrändin välillä. Miten pärjäsi esikuivatulle rehulle tarkoitettu Josilac Combi vertailussa?

Siirry artikkeliin
/ 17.3.2025

Tärkkelysperunalla satokausi meni nappiin

Jukka Perälä on tärkkelysperunatuottaja toisessa polvessa. Viime syksynä sadot osuivat nappiin ja yli 80 hehtaarin pelloilta nousi kunnon tonnimäärät. Se oli balsamia edelliskauden hurjien sateiden runtelemille haavoille. Tuolloin pelloille jäi lojumaan kymmenien tuhansien eurojen perunat.

Siirry artikkeliin
/ 11.3.2025

Kannattaako ruokohelven viljely kuivikkeeksi?

Turve on hyvä kuivikemateriaali. Kuiviketurpeen hinta on noussut kymmenen vuoden aikana noin 40 prosenttia, ja saatavuus näyttää heikkenevän tulevaisuudessa. Vaihtoehtoja siis tarvitaan. Yksi sellainen on ruokohelpi. Sen kuivikeviljelystä on mahdollista saada kannattavaa esimerkiksi entisillä turpeennostoalueilla, vaikka niille ei saisi mitään peltotukia.

Siirry artikkeliin
/ 28.2.2025

Seosviljelyn hyötyjä

Viime syksynä päättyneessä hankkeessa saatiin uutta tietoa seosviljelyn hyödyistä sekä syyskylvöisten valkuaiskasvien viljelystä luomutuotannossa. Viljaa ja palkoviljoja viljeltäessä kannattavuus parani huomattavasti seosviljelyssä verrattuna puhdaskasvustoihin.

Siirry artikkeliin
/ 21.2.2025

Brienne on uusi mallasohra

Borealin Brienne hyväksyttiin odotetusti mallasohraksi. KM:n lukijoille Brienne tuli tutuksi kesän 2023 KM Ruutukisassa, jossa sillä otettiin yli 8 000 kilon hehtaarisato Hauhon koeruuduilla. Muista uusista kaksitahoisista Ruutukisassa esiteltiin Sting, Firefoxx, KWS Thalis ja Lexy.

Siirry artikkeliin
/ 20.2.2025

Aika vaihtaa Vertti uudempaan

Monitahoisten ohrien jalostuksessa korostuu säävaihteluiden sieto: lajikkeiden on kestettävä kuumaa ja kuivaa, kuten myös rankkasateita ja uusia tauteja. Aikaiseen ja myöhäiseen päähän on tullut runsaasti uutta lajiketarjontaa. Monitahoisten siemen on taas vähissä ja itävyyspoikkeus on käytössä.

Siirry artikkeliin
/ 6.2.2025

Rikkakananhirssin ja viherpantaheinän torjuntaa tutkittiin

Rikkakananhirssi on jatkanut leviämistään Suomessa ja sen rinnalle on tullut toinen lämpimissä olosuhteissa viihtyvä rikkakasvi, viherpantaheinä. Molemmat tarvitsevat lämpöä itääkseen ja monesti ne itävätkin viljelykasveja myöhemmin. Kemiallisen torjunnan tehokkuutta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan kevätvehnän viljelyssä tutkittiin viime kesänä Inkoossa toteutetuissa neuvonnallisissa herbisidikokeissa.

Siirry artikkeliin
/ 30.1.2025

Tehoainepula pahenee

Tritosulfuronin rekisteröinti EU:ssa päättyy, ja Tooler-, Tooler Heavy- ja Biathlon 4D -valmisteiden viimeinen käyttöpäivä on 7.11.2025. Seuraava jännitysmomentti on viljojen peittauksessa käytettävien tehoaineiden kohtalo. Kevätöljykasvit peitataan poikkeusluvan turvin. Muutama uusikin valmiste saatiin markkinoille.

Siirry artikkeliin