Biotalouden mahdollisuuksia ei saa hukata

Euroopan komissio julkaisi marraskuun lopussa uudistetun EU:n biotalousstrategian. Painotukset ovat ensimmäisen strategian julkaisemisen jälkeen runsaan vuosikymmenen varrella muuttuneet, mutta lähtökohta on säilynyt samana. Fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta talous- ja tuotantojärjestelmästä on siirryttävä kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen, uusiutuvien raaka-aineiden kiertoon perustuvaan järjestelmään.

Viime kaudella painopiste oli vihreässä siirtymässä ja sen sääntelyssä. Vauhti oli niin kova, että sääntelyn sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset tahtoivat unohtua komissiolta. Katse keskittyi liikaa hiilinielujen lisäämiseen, kun päähuomion olisi pitänyt olla fossiilisten alasajossa.

Nykyisen komission suuntaviivat ohjaavat yhä enemmän EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen ja biotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin biomassojen saatavuuden rajoittamisen sijaan. Tämän on toki tapahduttava kestävyyden asettamien reunaehtojen sisällä. Myös bioenergian käytön osalta strategia näyttää lupaavalta eikä rajoituksia ole liikaa. Komissio tunnustaa bioenergian roolin energiaturvallisuuden parantamisessa erityisesti silloin, kun sen tuottamiseen käytetään erilaisia sivuvirtoja.

Bioenergialla on monessa maassa merkittävä rooli energiaomavaraisuuden vahvistajana ja energiaturvallisuuden lisääjänä. Suunnanmuutoksen taustalla on muun muassa Venäjän hyökkäyssota, joka nosti kertarysäyksellä turvallisuuden eri puolet keskusteluun ja lainsäädäntöön. Suomen energiajärjestelmää on rakennettu vuosien varrella kohti omavaraista tuotantoa samalla, kun Eurooppaan on vedetty venäläiselle kaasulle putkia. Nyt irtautuminen venäläisestä energiasta on iso ja kallis ponnistus ja se on tehtävä monessa EU-maassa nopeassa aikataulussa. Vaikka kaikki EU-maat eivät ole kyenneet irrottautumaan venäläisestä energiasta yhtä nopeasti kuin Suomi, suunta on oikea ja venäläisen kaasun tuonnin lopettamisesta on päästy sopuun.

Toisin kuin monen muun merkittävän raaka-aineen osalta, tällä hetkellä Eurooppa on pääosin omavarainen biomassan suhteen; komission arvion mukaan omavaraisuusaste on noin 90 prosenttia. Uusia raaka-aineita on mahdollista saada käyttöön muun muassa teollisuuden sivuvirroista ja tehostamalla olemassa olevien käyttöä. Metsäbiotalouden osalta kasvunvaraa on esimerkiksi metsänhoidon tehostamisen kautta.

Biotalouden merkitystä Suomen ja erityisesti eri alueiden kannalta ei voi ylikorostaa. Biotalouden raaka-aineet sijaitsevat ympäri maata ja niiden tuottaminen sekä jalostaminen tuo työtä ja toimeentuloa myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Lukuinakin kotimainen sektorimme on vaikuttava, 11 prosenttia kaikista työllisistä ja 16 prosenttia koko kansantaloutemme tuotoksesta. EU-alueen keskiarvoon verrattuna osuus on merkittävä, sillä koko EU:n arvonlisästä biotalouden osuus on noin viisi prosenttia. Suomessa arvonlisä on melkein 27 miljardia vuodessa. Kansallisessa biotalousstrategiassamme tavoite on kasvattaa arvonlisä 50 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on vaativa, muttei mahdoton.

Komission biotalousesitys keskittyy neljään osa-alueeseen: innovaatioiden ja investointien skaalaamiseen, biopohjaisten markkinoiden rakentamiseen, kestävän biomassan saannin turvaamiseen sekä globaalien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Esitys liikkuu strategian tapaan ylätasolla ja sen tarkoitus on toimia ohjaavana asiakirjana. Varsinaisia biotaloutta vahvistavia lainsäädäntöesityksiä odotetaan lähivuosina useita.

Biotalouden sääntelyssä tärkeää on johdonmukaisuus. Tavoitteiden ja keinojen on näytettävä tietä samaan suuntaan. Ensi vuonna odotetaan muun muassa kiertotalouslakia ja bioteknologialakeja. Kiertotalouslain idea on luoda uusioraaka-aineiden sisämarkkinat ja edistää kierrätysmateriaalien tarjontaa ja kysyntää. Mahdollisuuksia on esimerkiksi biokaasun tuotannon lisäämisessä ja mädätteen käytössä lannoitteena.

Bioteknologialakien tarkoituksena on kattaa kaikki biotekniikan alat terveydestä maatalouteen ja biotekniikasta lääketieteeseen. Rahoituksen saantia nopeutetaan, sääntelyä yksinkertaistetaan ja yhteistyötä eri sektoreiden välillä vahvistetaan. Komissio listaa biotalousstrategiassa kolmisenkymmentä eri toimenpidettä lähivuosille. Kokonaisuuden on tarkoitus viedä eurooppalaista biotaloutta merkittävästi eteenpäin.

Eväät entistä paremmalle biotaloudelle ovat siis olemassa. Jatkokäsittelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ratkaisut ovat paikkalähtöisiä. Niiden on sovelluttava kunkin alueen ja maan erityisiin tarpeisiin. Eurooppa on laaja maanosa, jonka luonnonolosuhteet ja tuotantotavat vaihtelevat voimakkaasti.

Arvoketjun alkupäähän ja maatalouden kannattavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta raaka-aineet saadaan liikkeelle ja jalostettavaksi. Paljon riippuu myös siitä, saadaanko uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja käyttäviä alan keksintöjä kasvatettua teolliseen mittakaavaan. Keksintöjen tie laboratoriosta markkinoilla pärjääviksi tuotteiksi on pitkä ja korvattavien fossiilisten materiaalien volyymit ovat valtavia.

Komissio on ottanut uuden biotalousstrategian myötä askeleen oikeaan, entistä kestävämpään suuntaan. Nyt on varmistettava, että hyvät aikeet konkretisoituvat lainsäädännön ja rahoituksen avulla. Uusiutuvat resurssimme ovat rajallisia. Niitä on käytettävä mahdollisimman viisaasti. ◻