Kelluva navetta herättelee ajatuksia maailman pelastamisesta

Rotterdamissa on Euroopan suurin satama. Sen keskellä, yli puolen miljoonan asukkaan kaupungissa on vedessä kelluva navetta. Suomesta katsottuna ajatus tuntuu pähkähullulta, mutta paikan päällä mieli voi muuttua. Hankkeen perustajat pyrkivät ratkomaan sillä maailman suurimpia ongelmia.

Kelluvan navetan ylimmässä kerroksessa ovat lehmät. Sen alla on kerros, jossa käsitellään rehut, maito ja lanta. Alimpana olevat kellukkeet eivät näy kuvassa. Rakennus on kiinnitetty merenpohjaan kahdella metallipaalulla niin, että se pääsee laskemaan ja nousemaan pari metriä merenpinnan mukaan. Navetan vieressä kelluva aurinkopaneelikenttä tuottaa sähköä tuotannon tarpeisiin. Syntyvä sähkö ei kuitenkaan vielä riitä pihaton sähköntarpeisiin, vaikka paneelien tuotto onkin hyvä, koska vesi viilentää niitä.

Rotterdamin satama-alueelle on rakennettu kelluva yhden robotin pihatto, jonka alakerrassa kasvatetaan syötäviä kasveja. Navetan alla tapahtuu myös lannan alkukäsittely, ja siitä syntyy myöhemmin kuiviketta, rakennusmateriaalia ja lannoitetta.

Lehmien rehuna käytetään paljon erilaisia sivutuotteita, jotka hankitaan kaupunkialueelta. Osa navetan energiasta saadaan joessa kelluvista aurinkopaneeleista, ja tavoitteena on täysi energiaomavaraisuus. Lopulta tuotteet myydään lähialueen asukkaille.

Toistaiseksi Rotterdamin kelluva navetta on ainoa toiminnassa oleva kelluva tuotantotila, hankkeen toinen ideoija Minke van Wingerden sanoo.

Vastaavanlaisia kelluvia maatiloja on kuitenkin tekeillä tai suunnitteilla muun muassa Hollannin antilleihin kuuluvassa Arubassa sekä Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvalla autonomisella St Martinin saarella. Lisäksi van Wingerden mainitsee ainakin Singaporen, Kiinan ja Yhdysvaltojen Chicagon, joissa kehitellään vastaavanlaisia projekteja.

Rotterdamin sataman sijoittuminen maailman satamien joukossa on eri lähteissä sijalla 1–6, ja riippuu siitä, millä mittarilla sataman kokoa mitataan. Satama-alue on laaja, sitä riittää Pohjanmereltä yli 40 kilometrin matkalle, Reinin pohjoisen suuhaaran Nieuwe Maasin varteen. Etelä-Hollannin provinssissa sijaitseva 625 000 asukkaan Rotterdam on osa yli kolmen miljoonan asukkaan taajamaa, joka ulottuu Haagiin ja Leideniin saakka.

Ruokaa pitää tuottaa siellä, missä ihmisetkin ovat

Kelluvan pihaton idean takana on hollantilainen pariskunta Minke ja Peter van Wingerden. Ajatus kelluvasta maatilasta lähti liikkeelle tulvista ja siitä, että noin 60 prosenttia maapallon pinta-alasta on vettä.

Pariskunta van Wingerdenillä ei ole maataloustaustaa. Minke on opiskellut markkinointia ja viestintää, ja tehnyt niiden parissa kelluvaa navettaa edeltävän uransa. Lapsuudessaan hän on viettänyt aikaa maaseudulla, mutta asunut Rotterdamin kaupungissa.

Peter on tehnyt aiemman uransa rakentamisen ja markkinoinnin alalla. Ennen kelluvaa navettaa, hän toimi muiden kelluvien rakenteiden parissa.

Pariskunnan ajatukset ihmisiä lähellä olevasta ruuan tuotannosta konkretisoituivat, kun hurrikaani Sandy iski New Yorkiin joulukuussa 2012. Kun liikenneyhteydet katkesivat, kaupungista loppuivat nopeasti tuoreet elintarvikkeet.

Liikenne on muulloinkin kuin äärioloissa pullonkaula ruokakuljetuksille. Se myös saastuttaa ja tuottaa päästöjä, jotka aiheuttavat hengityselinsairauksia. Tiet vievät paljon pinta-alaa, ja äärioloissa kuljetukset ovat hyvin haavoittuvia. Pitkien kuljetusten takia elintarvikkeisiin tarvitaan paljon säilöntäaineita, mikä ei ole hyväksi terveydelle. Näistä syistä ruokaa pitäisi pystyä tuottamaan siellä, missä ihmisetkin ovat, Minke van Wingerden sanoo.

Liikenteen lisäksi maailmassa on paljon muitakin valtavia ongelmia, joita kelluvan maatilan avulla halutaan poistaa. Floating Farm haluaa edistää maailmanlaajuista kestävän kehityksen ohjelmaa. Tilan rakenteella ja toiminnalla on suora tai epäsuora positiivinen vaikutus YK:n asettamiin 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen. Voit lukea tavoitteet KM:n digilehdestä.

Maas-rijn-ijssel on hollantilainen punavalkoinen maito-liha-rotu, jota kasvatetaan sekä lihan että maidon tuottamiseksi.
Rodun keskituotos Hollannissa on runsaat 7 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Rodun nimi tulee kolmen joen (Maas, Rein ja Ijssel) yhdistelmästä, joten siinä mielessä voisi olla luonnollista, että lehmät myös elävät joella. Lehmien taustalla näkyy mattoruokkimen kuljetin ja lypsyrobotti. Keräävä lantarobotti kokoaa lannan kiinteiltä lantakäytäviltä.
Vasikat syntyvät kelluvassa pihatossa, mutta eivät mahdu itse rakennukseen. Niille on rakennettu oma suojansa navetan läheisyyteen.

”Äiti Maa on ongelmissa, ja haasteita riittää. Väestö kasvaa ja kaupungistuminen lisääntyy, jolloin käytössä on entistä vähemmän pinta-alaa, mutta yhä enemmän ruokittavia. Joskus ehkä asutaan avaruudessa, mutta sitä ennen on sopeuduttava elämään maapallolla. Kelluva navetta selviää, vaikka merenpinta nousee”, Minke van Wingerden vakuuttaa.

Kelluva navetta on perustajansa mukaan verrattavissa avaruusalukseen. Sen pitää tuottaa energiansa, hoitaa omat jätteensä ja tuottaa ruokansa eli oltava kaikin tavoin omavarainen. Aivan vielä ei olla tavoitteessa, mutta sitä kohti edetään.

Lehmillä on raitis ilma, koska satamassa tuulee melkein aina. Talven viimat voidaan pitää ulkopuolella sulkemalla pihaton seinät. Kelluvan navetan vieressä on pieni ala nurmea, jossa voidaan laiduntaa osaa eläimistä. Katto päästää valoa lävitseen ja on muotoiltu siten, että sinne satava vesi voidaan kerätä navetan käyttöön. Kauempaa maalta katsottuna ja kuvattuna ei huomaa, että navetta kelluu joessa.

Kelluvan navetan eläintila on melko tavallinen pihatto

Navetassa on kolme kerrosta, joista ylimmässä ovat eläimet. Sisältä se ei suuresti poikkea tavallisesta yhden robotin pihatosta. Alemmat kerrokset sensijaan ovat navetoille ainutlaatuisia.

Ihan alimmaisena ovat kellukkeet, jotka pitävät rakennuksen pinnalla. Niiden yläpuolella keskikerroksessa on tila, jossa on lantaseparaattori ja -varasto, rehujen ja maidon käsittelytilat sekä vertikaaliviljelyosasto, jossa kasvatetaan yrttejä ja vihanneksia.

Kelluvassa navetassa on 40 lehmäpaikkaa, ja huhtikuussa 2025 siellä oli 32 lehmää. Ne lypsetään lypsyrobotilla, joka on sijoitettu kelluvaan pihattoon kuten tehtäisiin maalla olevassa navetassakin.

Lehmien rehu on erilaisia sivutuotteita, jotka saadaan läheiseltä kaupunkialueelta. On panimotuotannon mäskiä, appelsiinin kuoria supermarketeista, ylijäämäleipää, perunankuoria, ruohosilppua golfkentiltä ja muita kaupungista kerättäviä ylijäämäelintarvikkeita, jotka muuten olisivat jätettä. Toiminnan alkuvaiheessa käytettiin nurmea paalirehuna, mutta sen käyttöä on voitu vähentää ja siirtyä yhä enemmän kierrätysrehuun.

Navetan katolta kerätään sadevettä eläinten juomavedeksi. Energiaa saadaan joessa kelluvista aurinkopaneeleista.

Lehmät poikivat kelluvassa navetassa poikimakarsinassa kuten lehmät tavallisessakin navetassa. Vasikoille navetassa ei kuitenkaan ole tilaa, vaan ne siirretään ulkopuolella oleviin vasikkasuojiin.

Navetta on ankkuroitu Rotterdamin satama-alueelle siten, ettei se lähde seilaamaan joelle tai merelle. Paikassa on vuorovesivaihtelua, ja ankkurointi mahdollistaa kellumisen vuoroveden korkeuden mukaan.

Lehmien tuottama lanta separoidaan ja osa kuivajakeesta käytetään kuivikkeena. Yli jäävästä osasta tehdään rakennusmateriaalina käytettäviä tiilejä, jotka näyttävät samalta kuin tavallisetkin tiilet. Erilleen otettu virtsa käsitellään ja sitä käytetään lannoitteena.

Maitoa myydään nestemäisenä, ja siitä on tarjolla erilaisia koostumuksia ja pakkauskokoja. Lisäksi maidosta valmistetaan muun muassa erilaisia juustoja ja jogurtteja. Tuotteet myydään myymäläautosta sekä pihaton läheisyyteen pystytetyssä myymälässä, jossa on myös kahvila.

Rakennukseen kuljetaan kahta saranoitua ajosiltaa pitkin.
Vuorovesi on nyt alhaalla, joten pihatto on alimmassa korkeudessaan, ja ajosilta on jyrkässä kulmassa.

Kasvintuotantoa sisätiloissa keskikerroksessa

Navetan alakerrassa on vertikaaliviljelmä, jossa on tarkoitus testata erilaisia tekniikoita vihannesten kasvattamiseksi kelluvissa tiloissa. Kasvit kasvavat alustoilla, jotka kulkevat eteenpäin liukuhihnamaisessa järjestelmässä kasvun edetessä. Ne ovat suljetussa tilassa, johon ihmiset eivät mene. Vastaavanlaisia vertikaaliviljelmiä on myös olemassa kuivalla maalla.

Jokaiselle kasvilajille on oma valo- ja kastelulannoitusohjelmansa. Kasvinsuojeluaineita ei tarvita. Kasvatusmenetelmä säästää jopa 80 prosenttia kasteluvettä, mutta tarvitsee sähköä toimiakseen.

Vertikaaliviljelmästä ei vielä ole kokemuksia, sillä se on perustettu vasta keväällä 2025. Tuotteet, kunhan niitä aletaan saada, aiotaan myydä samoin kuin maitokin. Osa yrteistä käytetään oman tilan juustojen maustamiseen.

”Mikrovihreää”, Minke van Wingerden luonnehtii kasvustoa.

Lehmien rehuksi navetan alakerran kasvusto on liian kallista. Kasvit ja lehmät voivat kuitenkin saada toisistaan muita synergiaetuja, kuten lannan käyttö kasvatuksessa.

Ruuan kuljettaminen kaukaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden, tulvien ja häiriöiden riskit ovat tulleet entistä yleisemmiksi. Mikä tahansa liikennejärjestelmän häiriö voi aiheuttaa pulan ruuasta. Kaukana tapahtuvan tuotannon vuoksi kaupunkikuluttajat ovat menettäneet tietoisuutensa terveellisestä ruoantuotannosta. Pitkien kuljetusten vuoksi tuotteisiin lisätään kaikenlaisia lisäaineita säilyvyyden varmistamiseksi, mikä ei paranna terveyttämme. Me haluamme palata tuoreisiin tuotteisiin ilman lisäaineita, ja tuottaa kestävää ruokaa lähellä kuluttajia, Minke van Wingerden sanoo.

Hankkeen alkuvuodet olivat taloudellisesti vaikeita

Ensimmäiset lehmät muuttivat kelluvaan navettaan toukokuussa 2019. Ensimmäiset maitoa käyttävät asiakkaat olivat lähiseudun kahviloita, sillä meuse-rhine-issel-rotuisten lehmien maidon pitoisuudet sopivat Minke van Wingerdenin mukaan hyvin kahvilakäyttöön, erityisesti capuccinossa käytettäväksi.

Tuotantoa ei ehditty saada täyteen vauhtiinsa, kun covid-pandemia sulki kahvilat ja yritys joutui miettimään maidon myynnin kokonaan uudelleen. Sitä varten rakennettiin konttimyymälä rantaan, ja pian maitotuotteita alettiin myydä myös myymäläautosta. Myymälä on edelleen olemassa ja nyt sen yhteydessä on myös kahvila-ravintola.

Kun koronapandemia sotki alkuperäiset suunnitelmat, myös yrityksen talous sakkasi. Kelluva navetta onkin Minke van Wingerdenin mukaan päässyt ensimmäistä kertaa nollatulokseen keväällä 2025. Hän uskoo, että yritys ja sen talous saadaan toimimaan, mutta sanoo, että se olisi tuottavampi, jos eläimiä olisi enemmän.

Kelluva navetta on yksityinen hanke, eikä se saa mitään tukia, Minke van Wingerden sanoo. Sen osakkeenomistajina on van Wingerdenin pariskunta ja joitakin ulkopuolisia ihmisiä. Seuraavaa investointia varten tarvitaan uusia osakkaita.

Yritys saa tulonsa myymällä maitotuotteita sekä lannasta tehtyjä tuotteita. Minke van Wingerdenin mukaan maidon hinta on verrattavissa luomumaitoon.

Vertikaaliviljely tarkoittaa menetelmää, jossa kasveja kasvatetaan hallituissa kasvuolosuhteissa, useissa kerroksissa ja sisätiloissa. Suljetussa ympäristössä kasveille pystytään tarjoamaan ihanteelliset kasvuolosuhteet, jossa valon, veden, ravinteiden ja lämmön määrää voidaan säädellä. Optimaaliset kasvuolosuhteet mahdollistavat hyviä satoja tavanomaista kasvatusta vähäisemmällä veden, ravinteiden ja energian kulutuksella.
Tiili on Alankomaissa tärkeä rakennusmateriaali. Ehkä siksi on luonnollista, että kelluvan navetan tuottamasta lannasta kehitellään tiiliä. Se näyttää ja tuntuu tavalliselta tiileltä, mutta on tehty lannasta.

Tuloja tulee myös vierailijoista, joita kohde kiinnostaa. Kävijöitä tulee kaikkialta maailmasta, ja heillä on monia erilaisia taustoja ja tavoitteita. On kaupunkisuunnittelijoita, ministereitä, maanviljelijöitä, opiskelijoita, kuluttajia ja monia muita. Vierailijaryhmille on oma hinnastonsa, jossa esimerkiksi 40 minuutin ryhmävierailu keväällä 2025 maksoi 275 euroa.

Vaikka yritys oli alussa taloudellisissa vaikeuksissa, Minke van Wingerden näkee tulevaisuuden valoisampana. Alueella, jossa kelluva navetta sijaitsee, tapahtuu parhaillaan isoja muutoksia. Isot yritykset muuttavat pois. Niiden tilalle tulee asuntoja, jotka tuovat lisää asukkaita, joista voi tulla asiakkaita.

”Me pysymme täällä”, hän vakuuttaa. ”Tämä osa Rotterdamia on köyhää aluetta. Maidosta on silti saatu hyvää hintaa, koska tuote on puhdas.Maailmaa pelastavat hankkeet synnyttävät lisää vastaavia projekteja

Kelluva navetta tarvitsee paljon työvoimaa. Sitä tarvitaan paitsi eläinten hoitoon, myös tuotteiden jatkojalostukseen ja myyntiin. Lisäksi kelluvalla navetalla on oma sosiaalinen verkostonsa, jonka yli 40 vapaaehtoista käyvät auttamassa eri tehtävissä.

Yrityksellä on 14 työntekijää, joista osa työskentelee Rotterdamin kelluvassa pihatossa ja sen liepeillä olevissa toiminnoissa. Osa toimii vastaavissa kehitysprojekteissa, joita on ympäri maailman.

Rotterdamin kelluva navetta on poikinut muita kelluvia tuotantotilahankkeita, kuten broilerikasvattamon, kanalan ja vertikaaliviljelytilan. Näistä on meneillään toteutettavuustutkimuksia.

Minke van Wingerden ottaa esimerkiksi Karibialla sijaitsevan trooppisen Saint Martinin saaren, jossa turismi lisääntyy, mutta maatalous vähenee. Se tarkoittaa lisääntyvää ruuan tuontia saarelle.

”Saari on kiinnostava tälle konseptille, jolla voidaan lisätä saaren omavaraisuutta.”

Tärkeää on myös navetan skaalattavuus. Vaikka Rotterdamin navetassa on 40 paikkaa, siitä voidaan tehdä myös esimerkiksi 80 lehmän yksikkö tai suurempi.

Lantarobotti kerää lannan talteen lantakäytäviltä ja tyhjentää sen rakennuksen keskikerrokseen, jossa lanta separoidaan. Kuivajae kuivatetaan ja pelletöidään, jonka jälkeen se myydään lannoitteena. Virtsaosasta erotetaan urea. Se säilytetään navetan ulkopuolella konteissa ja käytetään nestemäisenä lannoitteena.
Seosrehuvaunu on sijoitettu navetan ulkopuolelle satama-alueelle. Seos siirretään vaunusta pienkuormaimella kelluvan navetan keskikerrokseen, jossa on täyttöpöytä ja kuljettimet. Kuljettimilla rehu nostetaan ylimpään kerrokseen eläintilaan, jossa mattokuljetin jakaa rehun ruokintapöydälle.

Kelluva navetta on inspiroiva paikka

Kelluva navetta on paitsi ruokaa tuottava yksikkö, myös tutkimushanke tulevaisuuden ruokajärjestelmistä. Siinä on mukana myös alankomaalainen Wageningenin yliopisto.

Minke van Wingerden kuvaa kelluvaa navettaa ”ikoniseksi innovaatiolaboratorioksi”, ja kutsuu lehmiä ”biomassan kierrätyskoneiksi”. Hän sanoo laitoksen olevan kaupunkilaisille tärkeä myös opetusmielessä. Tuotannon halutaan olevan läpinäkyvää eläinten hyvinvoinnin, ruokinnan ja kierrätyksen suhteen.

Suomesta katsottuna tuntuu täysin hullulta rakentaa pihatto, joka kelluu veden päällä. Hollannista katsottuna asia näyttää toiselta. Maassa on huutava pula maa-alasta. Maan pinta-alasta noin neljännes on merenpinnan alapuolella, ja ilmaston muuttuessa on ilmeistä, että sen pelätään hukkuvan.

Kotieläintuotannon tuottama lantamäärä on jo vuosikymmeniä ollut Alankomaissa valtava ongelma. Sen kierrätettävyyttä on pystyttävä lisäämään. Muuten maa hukkuu veden lisäksi lantaan.

Navettaa esitellessään Minke van Wingerden puhuu lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Hän kertoo tajunneensa, että hänen lapsensa eivät kaupungissa koskaan saa samanlaista kokemusta maatilasta tai ruuan tuotannosta kuin hän itse on saanut omassa lapsuudessaan. Siksikin ruuan tuotantoa on tuotava lähemmäs kaupunkilaisia ja läpinäkyväksi. Hän haluaa myös pelastaa maailman seuraaville sukupolville.

”Teemme tätä lapsenlapsille.” ◻

floating.farm

 

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.

Minke van Wingergren esitteli kelluvaa navettaa huhtikuussa 2025 ryhmälle suomalaisia maidontuottajia ja asiantuntijoita ProAgria Etelä-Suomen järjestämällä opintomatkalla.

Kun covid-pandemia sulki kahvilat, yritys joutui miettimään maidon myynnin kokonaan uudelleen. Sitä varten rakennettiin konttimyymälä rantaan, ja pian maitotuotteita alettiin myydä myös myymäläautosta. Myymälä on edelleen olemassa ja nyt sen yhteydessä on myös kahvila-ravintola.
Kelluvalla navetalla on oma myymäläauto, josta myydään tilan tuotteita Rotterdamin alueella.