Kaurakisassa sää näytteli jälleen pääroolia
Kauraa viljeltiin tänä vuonna ennätysmäärä, joten KM:n kaurakisalle vuosi oli mitä parhain. Kun toimituksessa alkuvuonna mietimme kisan järjestelyjä, pidimme melko varmana, että suuresta kilpailijajoukosta löytyy uusi ennätyssadon saaja, varsinkin kun viljelijöitä oli laajalta alueelta ja käytössä oli uusia ja satoisempia lajikkeita. Toisin kuitenkin kävi ja Riku Ollin vuoden 2016 ennätys 8 820 kg/ha jäi voimaan.
Alkukesän kuuma ja kuiva sää rankaisi kaikkia viljelijöitä ja kauralla tapahtui paljon jyvien abortoitumista. Kasvustot olivat alkukesästä erittäin reheviä, mutta kasvu kohdistui biomassaan jyväsadon kustannuksella. Osalla viljelijöistä, varsinkin Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kuivuus rankaisi kasvustoja todella rankasti.
Ja kun osassa Suomea alkukesän kuivuus hellitti, sitten osalle pelloista saatiin kesäkuun ja heinäkuun alun aikana poikkeuksellisen paljon vettä ja myös runsaasti hellepäiviä. Kaikki tämä johti siihen, että tänä vuonna saatiin keskiarvoa kevyempiä kauroja ja myös hometoksiinit vaivasivat satoja. Lämpösummaa kertyi runsaiden hellepäivien takia nopeasti ja viljat valmistuivat ennätysaikaisin.
Kaurakisassa saatiin vain yksi ”kasitonnari” ja luomukauralla tehtiin uusi satoennätys, mutta valtaosa kilpailijoista oli kuitenkin enemmän tai vähemmän pettynyneitä tulokseensa. Toisaalta tämä kertoo paljon siitä, miten viljelijöiden oma vaatimustaso on noussut. Vuodet vaihtelevat eikä aina voi onnistua, mutta tähtäimessä on oltava hyvä sato ja siihen pääkeino löytyy pellon kasvukunnosta. Kaikki muu on hienosäätöä.
Tällä kertaa myös KM:n toimitus osallistui kisaan, vaikkakin varsinaisen kisan ulkopuolella. KM:n ”Varjolohko” oli allekirjoittaneen pellolla. Kylvömuokkaukset ja lisälannoituksen tein itse, viljelysuunnitelmasta vastasi pitkälti toimittajamme Annaleena Ylhäinen ja kylvön, ruiskutukset ja puinnin urakoi Verkatakkilan tila Vihdistä. Kisalohko oli tälle vuodelle mitä parhain, sillä alavalla järvenrantapellolla riitti kosteutta kesän kuivuudessa. Sato yllätti toimituksen ja saattaa ehkä yllättää osan lukijoistakin.
Kaurakisan kiinnostavin osuus eli viljelyn taloudellinen tulos selviää joulukuun numerossa, mutta tämän lehden viljelytaulukosta näkyy selvästi se, miten erilaisilla viljelytoimenpiteillä voidaan päästä lähes samanlaiseen satoon, kun kasvukauden olosuhteet olivat varsin poikkeukselliset. Osa kisaajista käytti lähes kaikki mahdolliset kasvukauden aikaiset keinot sadon kasvattamiseen, kun toiset menivät lähes minimisatsauksin, erityisesti kasvinsuojelussa. Kaikki kuitenkin käyttivät lisätyppeä eli myös hyvään satoon tähtäävät luomuviljelijät lannoittavat luomuun sallituilla typpilannoitteilla. Kisan ravinnetaseet todistavat myös, että lannoitus menee tarpeeseen eli sadon muodostukseen.
Tulokset kertovat, ettei yhtä oikeaa viljelyratkaisua ole, vaan jokaisen viljelijän on löydettävä parhaat ratkaisut omalle pellolleen.
päätoimittaja
jk: KM:n kestotilaajat saavat tämän lehden liitteenä Luontoviisas maatilayritys -kirjan. Kirja pyrkii havainnollistamaan sitä, miten viljelijät voivat omalla toiminnallaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Konenäyttelyt ovat myös sosiaalinen tapahtuma
Syksyn konemessut ovat jo ohi, kun tämä lehti ilmestyy. Kirjoitan tämän keskiviikkona 16.10. eli päivää ennen messujen alkua. Vaikka ennustaminen on vaikeaa, tehdään kuitenkin ennustus. Messut onnistuvat hyvin, kävijöitä on paljon ja ihmiset ovat kaikista maatalousalan vaikeuksista huolimatta iloisella mielellä. Messuilla tavataan tuttuja ja vähemmän tuttuja sekä tutustutaan uusiin ihmisiin. Messut on merkittävä sosiaalinen tapahtuma viljelijöille ja on mukava liikkua ”omien” parissa.
Miksi näin positiivinen ennuste? Pääsyy löytyy kasvukaudesta. Sadot ovat joka tapauksessa kohtuulliset sekä viljoilla että nurmilla ja ennen kaikkea sadonkorjuu, syksyn muokkaukset ja syyskylvöt pystyttiin tekemään lähes kaikkialla hyvissä ja paikoin jopa loistavissa olosuhteissa. Kotimainen lihanjalostaja käyttää mainoslausetta Hyvä ruoka, parempi mieli. Viljelijän suuhun sopii ehkä paremmin Vähemmän kuraa, parempi mieli.
Kuraa toki viljelijät saavat nyky-yhteiskunnassa niskaansa maatalouden ulkopuolisilta tahoilta ja usein täysin syyttä, mutta viljelijän arkisessa työssä se, että työtä saa tehdä hyvissä olosuhteissa on kuitenkin aina suuri ilon aihe. Ja hyvät olosuhteet tietävät hyvää myös viljelijän tärkeimmälle pääomalle eli maan kasvukunnolle.