EU astui europarlamenttivaaleissa askeleen oikealle
Europarlamenttivaalien tulos vaihteli eri maiden välillä melkoisesti. Kahdessa suuressa jäsenmaassa Ranskassa ja Saksassa laitaoikeiston puolueet saivat vaalivoiton, mutta europarlamentin näkökulmasta suurin voittaja oli kuitenkin EPP:n ryhmä, johon Suomesta kuuluu kokoomus.
Europarlamentin vihreät ja kaikki vasemmistoryhmittymät hävisivät paikkoja.
Suomessa Vasemmistoliitto tai oikeammin Li Andersson’in persoona nosti politiikan vasenta laitaa, mutta toisaaalta sdp:n ja vihreiden menestys jäi vaatimattomaksi. Meillä suurin häviäjä oli selkeästi perussuomalaiset, jotka eivät saaneet kannattajiaan vaaliuurnille.
Äänestysprosentti europarlamenttivaaleissa oli jälleen luvattoman heikko. Maaseutualueiden kannalta huolestuttavinta on se, että niillä äänestysaktiivisuus oli selvästi keskiarvoa alempaa. Koko itäinen ja pohjoinen Suomi jäi alle 40 prosentin äänestysosuuteen, kun esimerkiki Helsingin vaalipiirissä äänesti melkein 56 prosenttia ja Uudellamaalla 45 prosenttia.
Vaalituloksen arvioidaan heijastuvan tulevan komission kokoonpanoon sekä koko unionin politiikkaan.
Vaikeat taloudelliset ajat, energian ja ruuan hinnan sekä korkojen nousu ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota ovat saaneet kansalaiset ja myös poliitikot palaamaan perusasioiden äärelle.
Nyt halutaan turvata ensisijaisesti ihmisten perustarpeet ja erilaiset ideologiapolitiikat joutuvat hieman taaemmalle.
On kuitenkin turha odottaa täyskäännöstä unionin politiikkaan. Monet jo aiemmin päätetyt sitoumukset ja tavoitteet jäävät voimaan eikä vaalitulos muuta vallitsevaa peruslinjaa.
Unioni pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä poliittisin päätöksin ja siihen on jokaisen jäsenvaltion osallistuttava. Olennaista kuitenkin on, että tavoitteisiin voidaan päästä erilaisin keinoin ja siinä nähdään varmasti muutoksia. Vihreän energian tuotantoa pyritään varmasti lisäämään, mutta samaan aikaan on huolehdittava siitä, ettei energian hinta tempoile yhtä rajusti kuin viime vuosina.
Maa- ja metsätalouden kannalta olennaisin asia seuraavan viisivuotisen parlamenttikauden aikana on tulevan EU:n maatalouspolitiikan valmistelu. Siinä on pakko ottaa huomioon sekä ilmastotavoitteet että mahdollinen Ukrainan EU-jäsenyys.
Ukrainan valtava potentiaali maataloustuotannossa merkitsee perustavanlaatuista tarvetta uudistaa tukien maksuperusteita. Siinä valmistelussa suomalaisten meppien pitää olla valppaana, koska pinta-alaperusteisten tukien korvaaminen muilla maksuperusteilla on erittäin vaikeaa. Pohjoiset olosuhteet pitää huomioida myös uudessa maataloustukijärjestelmässä.
päätoimittaja
jk: Olemme kevään aikana pikkuhiljaa uudistaneet lehden ulkoasua. Uudistuksen tavoitteena on ollut helpottaa juttujen lukemista ja lisätä kuvien sekä lehden muun digitaalisen sisällön määrää eri julkaisualustoilla. Toimitus vastaanottaa mielellään kommentteja ja kehitysehdotuksia.
Syksyn maataloustukien maksatus viivästyy melko varmasti
Ruokavirastoon kohdistuvat säästöt aiotaan toteuttaa varsin tiukalla tavalla eli lähes koko henkilöstö lomautetaan 14 vuorokaudeksi ja sen lisäksi 93 ihmistä irtosanotaan. Se, miten irtisanomiset kohdistetaan viraston sisällä on vielä auki, mutta jo nyt näyttää selvältä, että lomautuksilla ja irtisanomisilla on suorat vaikutukset siihen, miten virasto suoriutuu tulevan syksyn, talven ja kevään tukimaksatuksista.
Tilanteesta on noussut myös selkeä riita maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston välille. MMM vakuuttelee, että maksatukset hoidetaan samassa aikataulussa kuin viime syksynä, mutta Ruokavirasto ei pysty tätä lupaamaan. Vaikka ulkopäin asia näyttää vain viranomaisten keskinäiseltä syyttelyltä, on asia kuitenkin viljelijöiden kannalta olennainen.
Tukien saapuminen pankkitilille merkitsee monelle viljelijälle sitä, että pystyy maksamaan luotolla hankitut kevään tuotantopanokset sekä syksyyn ajoittuvat lainojen lyhennykset. Mitä pidempään joutuu luottoa käyttämään, sitä suurempi on korkorasitus.
Ennen kaikkea kyseessä on luottamuksesta viranomaisen toimintaan. Jos viljelijöiltä vaaditaan pilkuntarkkaa täsmällisyyttä omissa tukihakemuksissaan ja muistinpanoissaan, olisi vähintäänkin kohtuullista, että myös viranomainen pystyisi kertomaan tarkat aikataulut tukien maksuista ja myös maksaisi tuet aikataulun mukaan.
Viime kädessä kyse on poliittisesta päätöksestä. MMM:n hallinnonalan säästöt haluttiin kohdentaa hallintoon ja nyt lopputulos vaikuttaa viljelijöiden kannalta surkealta. Tämä tuskin oli edes poliitikkojen tahto, mutta näin käy, kun säästöt halutaan runnoa väkisin läpi.