Nyt myös valtiovalta ottaa kuivuuden tosissaan
Tästäkin keväästä vaikuttaa tulevan ainakin eteläisessä ja läntisessä Suomessa kuiva, vaikka huhtikuun lopun takatalvi sai jotkut jo pelkäämään vuoden 2017 toisintoa.
Viljelijät ovat jo pitkään tiedostaneet varsinkin keväisen kuivuusongelman ja monilla on käytössä kaikki omalla tilalla saatavilla olevat viljelytekniset keinot kevätkosteuden säilyttämiseen. Tänä keväänä jyräystä tehtiin poikkeuksellisen paljon, varsinkin kun viime syksyn jäljiltä oli normaalia enemmän sänkiä avattavana. Kastelu on kallista, mutta se lisääntyy vääjäämättä. Kastelu ei myöskään ole mahdollista kuin osalla pelloista. Syyskylvöiset kasvit auttavat taistelussa kevätkuivuutta vastaan, mutta myös ne kärsivät kuivista keväistä kun ravinteita ei saada käyttöön.
KM:n kaurakisan kilpailijoiden omassa keskusteluryhmässä peltojen kosteus on ollut kevään pääpuheenaihe, vaikka keskustelua on käyty myös muokkaus- ja kylvötekniikasta.
Vihdoin myös valtiovalta on havahtunut asiaan. Toukokuun puolivälissä lähti lausuntokierrokselle Suomen kuivuusriskien hallintaa koskeva lausunto.
Lausunnon johdantotekstissä korostetaan, että ”kuivuus aiheuttaa yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa jo nyt runsaista vesivaroistamme huolimatta. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivakausien arvioidaan toistuvan entistä useammin ja entistä voimakkaammin suuressa osassa Suomea.”
Lausuntoluonnoksen mukaan vesihuolto ja maatalous ovat Suomessa riskialtteimpia sektoreita. Myös metsätalous, vesivoima ja ekosysteemit kärsivät kuivista kausista.
Alueista Etelä- ja Lounais-Suomi ovat kuivuudelle haavoittuvimpia. Näillä alueilla on paljon maataloutta, ja pinta- ja pohjavesivarat ovat rajallisemmat kuin muualla Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa lausuntoluonnoksen saatekirjeessä, että Suomessa on 2000-luvulla koettu kaksi vakavaa kuivakautta, vuosina 2002–2003 sekä vuonna 2018. Näiden lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana, vuosina 2019 ja 2023, on ollut hyvin kuivia kausia.
Ministeriön mukaan vuoden 2018 vakava kuivuus aiheutti arvioiden mukaan yli 400 miljoonan euron tappioita maataloussektorille. Hallitus antoi tuolloin 86,5 miljoonan euron tukipaketin maataloudelle kuivuuden johdosta.
MMM muistuttaa, että ilmastonmuutos kasvattaa kasvukauden pituutta, mutta samalla kasvaa haihdunta ja kuivat kaudet. Tämä tarkoittaa sitä, että jos maatalous ei pysty sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ei pidemmästä kasvukaudesta ole hyötyä.
päätoimittaja
Europarlamenttiin kannattaa äänestää maatalouden puolesta työskenteleviä ehdokkaita
Äänestäjien kiinnostus europarlamenttivaaleja kohtaan on ollut varsin laimeaa verrattuina muihin vaaleihin, erityisesti eduskunta- ja presidentinvaaleihin.
Moni on kokenut europarlamentin varsin turhaksi, mutta todellisuudessa europarlamentin merkitys on koko ajan kasvanut. Nykyisin EU:ssa on lähes mahdotonta saada päätöksiä aikaan ilman europarlamentin hyväksyntää.
Europarlamentissa, aivan kuten kotoisessa eduskunnassa, merkittävin työ tehdään asioiden valmistelussa valiokuntatyössä. Siksi on tärkeää, että europarlamentissa ja erityisesti maatalous-, metsä- ja ympäristöasioita käsittelevissä valiokunnissa on suomalaista maa- ja metsätaloutta hyvin ymmärtäviä jäseniä. Heillä on aito mahdollisuus tuoda pohjoisten alueitten näkemystä päätöksentekoon.
Moni haikailee sitä, että Suomi saisi tulevassa komissiossa maatalouskomissaarin salkun. Pitää kuitenkin muistaa, että komissaarin tehtävässä ajetaan nimenomaan komission linjaa ja koko yhteisön etua. Komissaarin on ”unohdettava” kotimaansa ja edustamansa puolue. Toki suomalainen maatalouskomissaari voisi auttaa siinä, ettei suomalaisten kannalta täysin mahdottomia komission esityksiä edes tuotaisi pöytiin, mutta liiaksi ”kotiinpäin” komissaari ei voi vetää.
Parlamentissa jäsenet ajavat yhteisön edun lisäksi myös omien kannattajiensa asiaa, joten maatalouden osaajien vaikutus on merkittävä. Suomalaisten viljelijöiden kannattaa mennä äänestämään ja antaa tukensa niille ehdokkaille, joilla on aitoa maatalouden osaamista.