Unelmatiimi tekee hyvä tulosta yhteisnavetassa

Milkkivei Esa Mustonen

Osakeyhtiö on vapauttanut viisi maidontuottajaa jatkuvasta vastuun kantamisesta, tuonut työkavereita, mahdollistanut vapaa-ajan lisääntymisen ja työn kevenemisen sekä uusimman tekniikan käyttöönoton – ja huipputuotoksen.

Yhdessä yrittäminen tuntuu ilmeisesti hyvältä. Sen näkee naamasta. Jokaisella viidellä Milkkivei Oy:n osakkaalla on hymy herkässä. Keskustelu soljuu jouhevasti ja kaikki saavat sanoa mielipiteensä. Kukaan ei keskeytä toista.

Ollaan Kiuruvedellä, yhtiön 210-parsipaikkaisen navetan siistissä sosiaalitilassa, ison pöydän äärellä. Tarjolla on kahvia ja piirakkaa sekä mielenkiintoinen menestystarina siitä, kuinka perheviljelmiltä voidaan porukalla ponnistaa kohti kannattavaa ja vähemmän sitovaa maidontuotannon todellisuutta.

Sopivasti koulutusta ja kokemusta

Markku Siposelle (36) Milkkivei oli erinomainen mahdollisuus säilyttää kotitilan perinteinen maidontuotanto kehityksen kelkassa. Hänellä oli ennen yhtiötä maatalousyhtymä vanhempiensa kanssa. Osakkuus Milkkiveissä mahdollisti myös sen, että liikuntatieteen maisteri voi jatkaa koulutustaan vastaavassa työssä.

Vaihtoehtona olisi ollut luopuminen maidontuotannosta ja jatkaminen osa-aikaisena kasvinviljelijänä.

Markun erikoistumisala yhtiössä liittyy maataloustukien optimointiin. Lisäksi hän hoitaa yhdessä isänsä kanssa toisen yhtiön kahdesta hiehonavetasta.

Anna-Saara Tikan (30) tilanne oli samanlainen kuin Markulla. Hänen vastuullaan oli karjan hoito 25 lehmän parsinavetassa kuuden vuoden ajan. Erilaiset vaihtoehdot, maidontuottajana jatkaminen ja työn hakeminen tilan ulkopuolelta risteilivät mielessä. Hänen miehensä Antti-Lassi Tikka on käynyt koko ajan päivätyössä Ponssella.

Amk-agrologikoulutuksen saanut Anna-Saara vastaa Milkkiveissä eläinten jalostuksesta. Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi valmistuneelle Antti-Lassille lankesi Milkkivein talouden hallinta.

Ulla (36) ja Matti Kauhasella (37) ei oikeastaan ollut vaihtoehtona maidontuotannosta luopuminen. Ullalla oli jo kokemusta vieraan palveluksessa työskentelystä, mutta maatilalla työskenteleminen oli hänelle ensisijainen vaihtoehto. Lehmiä ehdittiin hoitaa Matin kotitilalla, mutta tuotannon kasvusuunnitelmia rajoitti peltoalan puute.

Kotieläinten ravitsemustiedettä opiskelleen maatalous-metsätieteiden maisterin vastuualueeksi lankesi luonnollisesti ruokinnan suunnittelu. Maataloutta Mustialassa opiskelleelle Matille jäi vastuu peltoviljelystä.

Ulla ja Anna-Saara ovat nyt vastanneet reilut kaksi vuotta yhtiön karjahoidosta.

Yhtiön sisäinen työnjako ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kaikki osakkaat hallitsisi laajasti melkoista skaalaa maanviljelijän työtehtävistä, mutta erikoistuminen nähdään mahdollisuudeksi parempaan lopputulokseen.

Tällaisen kokoluokan yrityksen johtaminen vaatii melkoista osaamista, jos siitä vastaa vain yksi viljelijäpariskunta. Nyt energiaa ja aikaa riittää paremmin, kun kukin voi keskittyä kapeampaan sektoriin, Antti-Lassi vakuuttaa. Maatalousyrityksissä kannattaa hyödyntää useamman ihmisen osaaminen kuten on aina tehty muissakin yrityksissä.

Hurja hyppy maitotuotoksessa

Milkkivei-yhtiöön kertynyt osaaminen näkyy tuloksissa. Kolmen lypsykarjan keskituotos ennen yhteistyötä oli vanhoissa navetoissa noin 10 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Jo ensimmäisenä täytenä tuotantovuonna 2014 saavutettiin 11 500 kilon keskituotos, ja ensikoidenkin keskituotos oli 10 600 kiloa. Vuoden 2015 keskituotos oli jo 12 000 kiloa.

Tuotoksen hurja kasvu selittyy kohentuneilla olosuhteilla, tarkalla ruokinnalla, hyvällä hoidolla ja robotin useammilla lypsykerroilla, Ulla arvioi. Eläin-aines on peräsin osakkaiden omista parsinavetoista ja yhdeltä tuotannon lopettaneelta pyhäjärveläiseltä tilalta. Hiehovasikoitakin ostettiin 80 kappaletta.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti ja kuvat: Esa Mustonen