Puhtaat jauhot pussissa?

pussi1_annaleena_ylhäinen

Suomalainen, korkean valkuaisen ”superluomuvehnä” ei täytä enää pohjoismaisen osuuskauppajätin, COOP-ketjun luomuvehnäjauhopusseja. COOP huutokauppasi sopimuksen, ja sen sai Lantmännen Cerealia, joka valmistaa jauhot kazakstanilaisesta luomuvehnästä. Samalla Helsingin Mylly menetti suurimman luomuvehnän vientikauppansa. Se vaikuttaa luomuvehnän kysyntään.

Vuonna 2008 saatiin hyviä uutisia suomalaiselle luomuviljasektorille: Helsingin Mylly solmi monivuotisen sopimuksen Coop Nordenin kanssa luomujauhojen valmistuksesta ja toimittamisesta.

Se saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä tai tylsältä, mutta sitä se ei ole. Helsingin Mylly pääsi kertaheitolla mukaan isojen poikien leikkeihin.

COOP on Pohjoismaiden suurin osuuskauppa. Myös S-ryhmä on osakkaana hankintayhteenliittymä Coop Tradingissä.

Suomalaisten kauppojen hyllyiltä löytyy ketjun Rainbow- ja X-tra -merkkien alla olevia tuotteita.

COOPin ”kalleimman” merkin, Änglamarkin, alla myydään eniten luomutuotteita Ruotsissa. COOP-ketju on myös Tanskan suurin luomutuotteiden myyjä.

Helsingin Myllylle sopimus tarkoitti aluksi yli kahden miljoonan luomuvehnä- ja -ruiskilon mylläämistä ja viemistä Ruotsiin ja Tanskaan. Määrä kasvoi kysynnän runsastuttua. Viimeisinä vuosina vietiin useita miljoonia kiloja.

Se oli silloin merkittävin yksittäinen vientikauppa Helsingin Myllylle. Siitä saatiin lisää vauhtia myös luomuviljan tuotannolle. Se takasi ennen kaikkea suomalaisen luomuvehnän menekin.

Vienti luomun veturina

Pro Luomun arvioiden mukaan Suomessa elintarviketeollisuuden jalostamasta luomuviljasta yli 60 prosenttia menee vientiin.

Se menee lähinnä hiutaleina ja jauhoina.

Suomalainen luomuviljan tuotanto perustuu vientimarkkinoihin, ja hinnat määräytyvät sitä kautta.

Elintarvikelaatuisesta luomukaurasta viedään yli 80 prosenttia. Luomukaurahiutaleiden kotimaan markkinat ovat toisin sanoen hyvin pienet, vaikka niiden markkinaosuus hiutalekaupassa on yli 10 prosenttia.

Vientimarkkinoiden varaan rakentamisessa on kuitenkin riskinsä. Jos vienti sakkaa, luomuviljan hinta romahtaa. Hintavaihtelut voivat olla suuria.

Suomessa luomuviljasta maksetaankin tuntuvasti pienempää hintaa Keski-Eurooppaan verrattuna, ruista lukuun ottamatta.

Tilanne on siis sama kuin tavanomaisella viljalla, paitsi että hintaero eli basis on luomulla rutkasti suurempi.

Luomuohralla veturina on toiminut luomumallasohra, mutta senkin markkina alkaa olla täynnä.

Luomuvehnällä menekkiä on ollut nimenomaan COOPin suuntaan. Luomurukiin osuus viljelystä ja viennistä on pienempi.

Bulkkiviljaa viedään vähän

Luomuviljan vienti bulkkina on vähentynyt oleellisesti Pohjolan Luomun mentyä konkurssiin vuonna 2010.

Pohjolan Luomu oli luomuviljakauppaa käyvä yritys, joka vei ja toi viljaa. Se hankki luomuviljaa myös kotimaisille myllyille, sekä kotimaasta että ulkomailta.

2000-luvun alussa se vei luomukauraa vuosittain noin 10 000 tonnia. Päämarkkina oli Britanniassa. Taloudellisen taantuman myötä brittikysyntä hyytyi eikä korvaavia markkinoita löytynyt.

Pohjolan Luomu vei laatuvilja-toiminimellä myös babyfood-luokan kauraa Eurooppaan. Tomi Virolainen oli yksi viljelijöistä.

Pohjolan Luomun mentyä konkurssiin Virolainen on herätellyt luomukauran vientiä Polar Bio Oats -yrityksen kautta, mutta määrät ovat olleet toistaiseksi pieniä.

Rehuluomukauralle saattaisi olla markkinoita Yhdysvalloissa. Ainakin Ruotsista vietiin yksi erä luomukauraa sinne tänä keväänä. Se vaatisi kuitenkin ison erän kokoamista yhteen.

Virolainen on kokeillut pienempien erien viemistä konteilla. Se on valtamerilaivaa näppärämpi tapa.

”Kontit ovat mullistaneet kuljetusmarkkinat. Konttihinta puolittuu joka kymmenes vuosi”, Virolainen kertoo.

Virolainen vei myös kontilla ohraa Kiinaan. Konttikuljetuksen hinta oli 900 euroa satamasta satamaan. Konttiin mahtuu 20–30 tonnia viljaa.

”Konttivienti tuo lisää mahdollisuuksia. Viljaa voi viedä muualtakin kuin Raumasta ja Naantalista, ja markkina-alue laajenee. Kysyntää olisi nimenomaan Kiinassa, kaikelle mahdolliselle viljalle”, Virolainen kertoo.

Konttivienti pienentää maailmaa. ”Suomalainen viljelijä voi solmia sopimuksen vaikka kiinalaisen myllyn kanssa.”

Polar Bio Oats on vienyt spelttivehnää konteilla Saksaan.

Konttiauto ajaa satamaan edullisemmin kuin viljarekka. Konttikuljetus sopii myös pienemmille toimijoille, jotka eivät halua varastoida valtamerilaivallista kerralla.

Suurin luomuviljan viejä lienee Agrimarket, joka on merkittävin peluri Suomessa myös tavanomaisessa viljakaupassa.

Lue koko juttu KM:stä.

Annaleena Ylhäinen