Vehnät hurjassa kasvussa
KM Ruutukisan vehnät näyttävät siltä, että kymppitonnin ruutusadot paukkuvat yli ja reippaasti. Kylvöjen jälkeen ruuduille on satanut yli 115 mm vettä. Tässä kerrotaan mitä ruuduilla on tehty 10.6. mennessä, kun korrenkasvu ei ole vielä alkanut.
Taivas varjele mitä näiltä kisaruuduilta oikein tulee! Sen verran reheviltä ruudut näyttävät. Ja vettä, lämpöä ja ravinteita on piisannut.
Ruudut kylvettiin juuri optimaaliseen aikaan 12.5. Maa oli lämmin ja kosteutta riitti. Oraat tulivat pintaan viikossa.
Kylvöjen päälle satoi toukokuussa reilut 90 mm vettä. 8.6. ukkoskuurossa saatiin jälleen 25 mm.
Kesäkuun alun lämpö sai myös tuhohyönteiset liikkeelle. Kirppojen torjuntakynnys ei ylittynyt, mutta 9.6. koko lohkolta ruiskutettiin kirvat.
Orastiheys huima
Kisaruutujen orastiheys laskettiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä kaikista kolmesta kerranteesta. Kylvötiheydet vaihtelivat 750–820 itävään neliölle, mutta oraita löytyi muutamilta joukkueilta paljon enemmän.
Siemenerien tuhannenjyvänpainoja punnittiin uudelleen, ja huomattiin, että muutamilla joukkueilla siemen olikin kevyempää kuin virallisissa laboratoriomittauksissa.
Toisin sanoen ruuduille oli mennyt enemmän siementä kuin oli tarkoitus.
Kylvösiemenen itävyys oli sekin todennäköisesti laboratorioanalyysia parempi, sillä orastumisolosuhteet olivat niin hyvät.
Lajikkeiden kasvutavoissa huomattiin eroja heti toukokuun lopussa. Sibelius kehittyi selkeästi hitaammin kuin muut.
KWS Mistral -lajike puolestaan levitti nopeasti lehtensä.
Typenottoa mitataan viikottain
Kisaruutujen typenottoa ryhdyttiin mittaamaan 8.6. Yara Suomen toimesta.
Kasvustojen typenottoa seurataan HandHeld Yara N-Sensorilla kerran viikossa. Mittariin ilmoitetaan kasvi ja kasvuaste, ja se mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää.
Jokaisesta kisaruudusta otetaan neljä mittausta. Kerranteita on kolme, joten joukkueen tulos on 12 mittauksen keskiarvo.
Tulosten perusteella WehnäWeijareiden ruudut olivat ottaneet eniten typpeä pensomisen loppupuoleen mennessä.
Joukkueen ruudut olivat tiheimmät, ja niitä oli myös lannoitettu eniten.
Orasvaiheen Nitrabor-snapsilannoituksella voi olla myös osansa tuloksessa. Nitraborin typpi on lähes kokonaan nitraattimuodossa, ja menee kasviin kuin häkä päähän.
Harjuseudun Sotureiden KWS Mistral oli ottanut typpeä lähes yhtä paljon, vaikka lannoitusta ei ole annettu yhtä runsaalla kädellä.
Toisaalta sen kasvuaste on hieman edellä muita joukkueita. Mistralin alkukehitys vaikuttaa olevan varsin nopea.
Kilokisa- ja talouskisa
Joukkueiden kilpailustrategiat eroavat toisistaan, ja sen huomasi heti ensi metreillä.
Osa joukkueista hakee ensisijassa mahdollisimman suurta satoa, osa taas mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta.
WehnäWeijarit ja Saviseurun Sankarit kilpailevat ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolella, eivätkä edes yritä sijoittua talouskisassa.
Psykologinen sodankäynti Ruutukisan Whatsapp-ryhmässä käy kiivaana: Weijarit kertoivat kunnia-asiakseen testata, miten paljon euroja saa upotettua 45 neliön pinta-alalle.
Saviseurun Sankarit puolestaan kommentoivat, että raha on niin vanha keksintö, että sitä on nykyään kaikilla. Sen sijaan 12 tonnin vehniä harvoilla.
Kasvinsuojeluseuran joukkue puolestaan levittää tarpeenmukaisen kasvinsuojelun ilosanomaa. Ruuduille viriteltiin heti kelta-ansat ja tautiriskiä seurataan Wisuennusteen mukaan.
ProAgrian joukkueen yhdelle ruudulle on kylvetty kerääjäkasveja (ruokonata 2 kg/ha + englannin raiheinä 2 kg/ha + timotei 1 kg/ha -seos) ja tällä strategialla aiotaan ottaa voitto talouskisassa.
Kilpailua voi seurata sosiaalisessa mediassa Satokisan Facebook-sivuilla tai KM:n Instagramissa. Seuraavaksi on luvassa Megalab-tuloksia ruuduilta, mahdollisia tauti- ja tuholaishavaintoja sekä tähkämäärän seurantaa. ◻
