Uuden komission ensimmäinen näytös

Vihdoin, monien kuukausien neuvottelujen ja ehdokkaiden tenttien jälkeen, uusi Euroopan komissio pääsi aloittamaan työnsä 1. joulukuuta. Marraskuun lopun äänestystä edelsi pitkät neuvottelut ja parlamentin valiokuntien järjestämät kuulemistilaisuudet, jossa arvioitiin komissaarien pätevyyttä salkkunsa sisältöön. Tällä kertaa kaikki komissaarit selvittivät kuulemisen yhdellä kierroksella, mutta muutamalta vaadittiin lisäkysymyksillä tarkennuksia vastauksiinsa ja näkemyksiinsä.

Muutoksia parlamentti vaati muun muassa Unkarin ehdokkaan Olivér Várhelyin salkkuun, jonne komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti alunperin ihmisten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin asioita. Parlamentin vaatimuksesta komission puheenjohtaja muokkasi Várhelyin salkkua poistaen sieltä kriisivarautumisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden. Näin komissaarille jäi vain eläinten hyvinvointi kysymykset. Komission järjestäytyminen ja parlamentissa tapahtunut valtapeli on vain alkusoittoa tulevalle viidelle vuodelle.

Edellisellä EU-kaudella voimalla vyörytetty vihreä siirtymä sai vastavoiman kesän 2024 vaaleissa, kun oikeistopuolueet ja erityisesti äärioikeisto vahvistivat jalansijaansa Euroopan parlamentissa. Myös tulevaa komissiota on luonnehdittu EU:n historian oikeistolaisimmaksi. Se juontaa juurensa siihen, että monissa jäsenmaissa viime aikojen vaalien kehitys on ollut oikeiston voittokulkua. Joten, kun kansalliset hallitukset asettavat komissaariehdokkaansa, heijastelee oikeistolaisuus myös komission kokoonpanoon. Se, miten tämä komissio tulevaisuudessa ehdotuksiaan työstää ja millaista politiikkaa EU:ssa tehdään, on vielä arvailujen varassa, mutta odotuksia viidelle vuodelle on paljon.

Ensimmäinen iso asia, jota uusi komissio alkaa sorvaamaan, on EU:n monivuotinen rahoituskehys. EU:n monivuotinen budjetti on seitsemän vuoden budjetti, joka ohjaa unionin rahankäytön raameja. Odotamme komission ehdotusta kesään mennessä, jonka pohjalta jäsenmaat aloittavat sitten neuvottelut. Tämä rahoituskeskustelu viitoittaa voimakkaasti tulevaa EU:n suuntaa. Rahalle on monia uusiakin käyttötarpeita. Edelleen jatkuva Ukrainan sota ja ukrainalaisten tukeminen on ensiarvoista, kuten myös EU:n kilpailukyvyn ja omavaraisuuden tukeminen. Tällä hetkellä EU:n budjetista menee noin 30 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen ja toinen 30 prosenttia aluekehittämiseen. Rahalle on varmasti ottajia, mutta uskon, että maatalouden tukemiseen ja vahvalle budjetille löytyy tukea. Ainakin, kun katsoo Euroopan parlamentin kokoonpanoa ja komission puheenjohtajan toimia.

Vahvan maatalouspanostuksen puolesta puhuu myös komission puheenjohtajan pyynnöstä työstetty raportti maatalouden tulevaisuudesta. 29-jäseninen työryhmä kokoontui kevään ja kesän aikana lopputuotoksenaan syyskuussa julkaistu Strategisen dialogin loppuraportti. Se sisältää kymmenen isoa ohjaavaa periaatetta, elintarvikeketjun yhteistyöstä ruuantuotannon strategiseen rooliin ja kannattavuuteen. Tämän lisäksi raportti antaa neljätoista politiikkasuositusta. Raportti on otettu Brysselissä vastaan monin tavoin; osin ollaan tyytyväisiä, että ruokaturva ja maatalous on vihdoinkin otettu keskeiseksi tekijäksi Euroopan omavaraisuuden ja kilpailukyvyn kulmakivenä. Samalla huolta herättää dialogin kovin kapea, vain 29-jäseninen kokoonpano ja se, ettei parlamenttia eikä jäsenmaiden neuvostoa ole otettu mukaan työhön lainkaan. Nyt työstetty raportti ei myöskään sido tulevaa komissiota lainkaan, vaan lähinnä toimii niin sanottuna pohjaehdotuksena, josta tulevaa voidaan viitoittaa.

Komissiolta odotetaan ensimmäisen 100 toimintapäivän aikana visiota maatalouden tulevaisuudesta. Vision arvioitu julkaisuaika on helmikuussa. Visio tullee käsittelemään koko elintarvikeketjua, mutta pääpaino on varmasti viljelijöiden tilanteen parantamisessa. Visio pohjustaa myös ensi vuoden aikana tulevaa esitystä yhteisen maatalouspolitiikan eli capin lainsäädännöstä vuodesta 2028 alkaen.

Uusi maatalouskomissaari, luxemburgilainen Christophe Hansen linjasi tiukasti komissaarikuulemisessaan, että capin rahoitus on myös jatkossa keskeinen osa viljelijöiden tukemisessa. Rahoitus ja politiikan sisällöt tulisivat jatkossakin palkitsemaan viljelijöitä ilmastotoimista ja kompensoimaan tuotantoa epäsuotuisilla alueilla. Komissaari on sitoutunut siihen, että yhteisen maatalouspolitiikan kohdennettu tuki ja tasapaino kannusteiden, investointien ja sääntelyn välille löydetään.

Tulevista vuosista ei tule helppoja, mutta tärkeä ensimmäinen askel on otettu, sillä maatalous todella ymmärretään keskeisenä ja kriittisenä sektorina. Tuotantoa kaikkialla Euroopassa halutaan tukea ja näin vahvistaa jäsenmaiden omaa häiriönsietokykyä. Pääpaino politiikanteossa tulee olla jatkossa siinä, että varmistamme viljelijöille parempaa tuloa markkinoilta, hillitsemme tuotantokustannusten heilahteluja sekä pidämme huolta, että hallinnollinen taakka pysyy järkevänä. Näin myös turvataan nuorten viljelijöiden hakeutumista alalle. ◻