Ulkoistus ei heikennä luotettavuutta
Peltokasvien virallisista lajikekokeista vastaava Luonnonvarakeskus (Luke) on ulkoistanut kokeitaan muille toimijoille osana toimintojensa uudelleenjärjestelyjä, tuoreimpana Ylistaron ja Sotkamon lajikekokeet. Luken mukaan ulkoistus ei kuitenkaan heikennä virallisten lajikekokeiden luotettavuutta tai puolueettomuutta.
Boreal Kasvinjalostuksen kasvinjalostaja tekee havaintoja yrityksen kilpailijoiden viljalajikkeista koeruuduilla, joilla olevat viralliset lajikekokeet Luke on ulkoistanut Borealille. Säilyykö lajikekokeiden puolueettomuus?
Luken Luonnonvarat-yksikön johtaja Eeva-Liisa Ryhänen vakuuttaa, että säilyy, sillä hänen mukaansa puolueettomuus ja luotettavuus voidaan varmistaa.
”Kenttäkokeet toteutetaan virallisen ohjeistuksen ja laatujärjestelmän mukaan. Lisäksi palvelun tuottajan kanssa on sovittu kirjallisesti tarkemmista toimintatavoista. Poikkeamat tai mahdolliset manipuloinnit tulevat tulosten analysoinnissa herkästi ilmi. Sellaisia ei ole koskaan ilmennyt, ei edes mitään sen kaltaisia epäilyjäkään”, hän korostaa.
Siemenlain mukaan Luke järjestää viralliset lajikekokeet (viljelyarvokokeet) Suomessa. Toimintojensa uudelleenjärjestelyihin liittyen Luke on kuitenkin ulkoistanut osan viljelykokeista ulkopuolisten toimijoiden toteuttamaksi.
Linjaus johtuu sekä julkisen tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta että tavoitteesta lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa toiminnoissa, joissa se on luontevaa.
Luken omien toimipisteiden lisäksi virallisia lajikekokeita tekevät sen toimeksiannosta kaikkiaan 12 koepaikalla Perunantutkimuslaitos, ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Boreal Kasvinjalostus Oy ja Lantmännen Agro Hauhon koetila.
Näistä Borealilla on eniten koepaikkoja, viisi: Jokioinen, Lieto, Laukaa ja tuoreimpana siis myös Ylistaro (Seinäjoki) ja Sotkamo.
Koepaikkamäärällä ei merkitystä
Eeva-Liisa Ryhänen korostaa, että yhteistyö sen kumppaneiden kanssa virallisten lajikekokeiden toteuttamisessa on hyvin laajaa. Monen, kuten esimerkiksi Borealin kanssa sitä on tehty myös jo hyvin pitkään.
”Meillä on tiukat laatuvaatimukset jo kilpailutuksessa. Teemme yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, joihin uskomme ja luotamme ja jotka ovat tehneet samanlaista työtä aiemminkin.”
”Boreal on vahva toimija alalla ja sillä on hyvä infra, henkilöstö sekä hyvä asiantuntemus. Se on meille tärkeä kumppani eikä yhteistyössämme ole ollut mitään ongelmia. Tästäkään syystä emme näe minkäänlaisena ongelmana Borealin koepaikkojen määrän lisääntymistä”, Ryhänen sanoo.
Viidellä koepaikalla toimivan Boreal Kasvinjalostus Oy:n toimitusjohtajan Markku Äijälän mukaan monessa Euroopan maassa on yleistä, että kasvinjalostajat toteuttavat virallisia lajikekokeita, ja usein yhdellä toimijalla on useampi koepaikka.
Hän huomauttaa, että Ruotsissa ja Tanskassa toiminta on neuvontajärjestövetoista, koska niistä puuttuu Luken kaltainen, virallisia lajikekokeita tekevä tutkimuslaitos.
”Suomen luotettava ja virallinen lajikekoetoiminta on tärkeää, kun isoja lajikemääriä tulee markkinoille. Lajikkeiden vieminen lajikekokeiden läpi antaa viljelijälle mahdollisuuden vertailla lajikkeita, mikä muuten olisi vaikeaa.”
”Jos tätä toimintaa ei olisi, lajiketestauksen tulokset perustuisivat monella toimijalla vain pienimuotoiseen toimintaan. Silloin olisi vaarana, että uutuuslajikkeita kokeilevista viljelijöistä tulisi koekaniineja”, Äijälä sanoo.
Osapuolilla selkeä työnjako
Työnjako virallisissa lajikekokeissa Luken ja sen yhteistyökumppaneiden kesken on selkeä. Käytännössä alihankkijoille on ulkoistettuna tekninen työ eli kenttäkokeet. Ne, kuten Boreal, eivät välttämättä tee niitä kuitenkaan kokonaan itse vaan teettävät osan töistä omilla yhteistyökumppaneillaan.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti ja kuvat: Arto Takalampi