Työhyvinvointi paranee työnohjauksella
Työntekijät, yrittäjä itse kärjessä, ovat yrityksen tärkein voimavara, josta kannattaa pitää kaikin tavoin huolta. Yksi keino tähän on työnohjaus, joka on nykyään osa monien yritysten arkea. Sen avulla voidaan yhdessä ratkoa työyhteisön tiukkoja paikkoja, mutta se voi myös tarjota yrityksen johdolle mahdollisuuden selkiyttää omia ajatuksiaan ja purkaa vaikeita asioita jo ennakkoon, ennen kuin tilanne kärjistyy.
Työnohjaaja, psykoterapeutti Jari Hautamäki kannustaa maatalousyrittäjiä ottamaan työnohjauksen osaksi tilansa toiminnan rakenteita. ”Asioiden läpikäyminen ammatti-ihmisen kanssa lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia”, Hautamäki korostaa.
Jari Hautamäki on lehtimäkeläisen maatilan kasvatti, joka on ehtinyt olla maatalousyrittäjänä itsekin. Maidontuotanto piti aikanaan terveystilanteen takia lopettaa ja mies lähti etsimään leipäpuuta muualta.
Sosiaalialan opintojen myötä työt veivät Etelä-Suomeen ja parikymmentä vuotta vierähti Lyömättömällä Linjalla Espoossa, jossa Hautamäki oli mukana perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyössä. Yli 20 vuotta kestäneen työuran aikana Hautamäki ehti olla pitkään myös Lyömättömän Linjan toiminnanjohtajana.
Kolme vuotta sitten Hautamäki ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi ja palasi juurilleen. Hautamäki Trainingin pääpaikka on nyt Seinäjoella, mistä käsin yritys tarjoaa työnohjaus-, psykoterapia- ja muita alan kehittämispalveluja.
Maaseutu ja maatilojen arki on säilynyt yhtenä Hautamäen kiinnostuksen kohteista. Siksi Seinäjoelle paluun myötä on ollut helppo lähteä puhumaan maatalousyrittäjille ja mukaan erilaisiin maatiloille suunnattuihin hyvinvointihankkeisiin. Viljelijöitä on ollut myös asiakkaina miettimässä yrityksen ja muun elämän kuvioita.
”Maatalouden muutos on ollut sivusta katsoenkin hurjaa”, Hautamäki pohtii.
”Maatiloista on tullut liikeyrityksiä, joiden johtamisessa oma henkinen hyvinvointi korostuu.”
Työnohjauksen keskiössä työ
Äkkipäätään työnohjauksesta saattaa tulla mieleen lähinnä töiden opastaminen työntekijöille ja työntekijöiden osaamisen ylläpitäminen. Kuitenkin silloin, kun puhutaan ammattimaisesta työnohjauksesta, mennään syvemmälle työn tekemisen ja ihmismielen syövereihin.
”Työnohjaus on oman työn tutkimista ammattitaitoisen työnohjaajan kanssa”, määrittelee Hautamäki.
”Keskusteluissa ytimessä on työ ja ammatillinen kehittyminen, henkinen hyvinvointi ja siihen liittyvät asiat seuraavat tiiviisti mukana.”
”Oleellista on, että työnohjaus on aina tavoitteellista toimintaa. Ensimmäiseksi määritellään ja kirjoitetaan ylös se, mihin ohjauksessa pyritään. Maatalousyrittäjän tavoitteena voi olla se, että selkeytetään tilan tulevaisuuden suuntaa tai vahvistetaan omaa johtamis- ja esimiestyötä. Tavoitteisiin kirjataan ihan käytännön asioita.”
”Tärkeää on oikeasti ja rauhassa miettiä, mikä on meidän yrityksemme visio, mitä koemme tärkeäksi. Visio perustuu arvoihin ja periaatteisiin ja jokaisella on oma suhde siihen.”
Työnohjaus on usein myös yksilötyönohjausta.
”Siinä tärkeää on pysähtyminen. Työnohjauksessa asiakas saa tilaa ja aikaa ajatella ja puhua. Maatilayrittäjien työnohjauksessa korostuu se, että arki on kiireistä, työnohjaus antaa sen hetken aikaa puhua omista asioistaan ammattilaisen kanssa.”
Työnohjauksessa voi olla myös koko työyhteisö mukana, varsinkin silloin, kun ennaltaehkäistään tai ratkotaan yhteisön keskinäisiä ristiriitoja.
”Kun toimitaan ryhmässä, avoimuus on todella tärkeää. Jokaisen pitää saada olla samalla tavalla osallisena tasa-arvoisesti”, Hautamäki muistuttaa.
Siitä on etua, että kaikki pääsevät ohjaukseen. Kun asioista keskustellaan avoimesti työnohjauksessa, tarve takanapäin puhumiseen vähenee ja vääriä tulkintoja tehdään vähemmän. Silti ohjaus voi toimia myös niin, että vain yrityksen johto käy työnohjauksessa ja tuo sieltä saamansa ajatukset käytäntöön työyhteisössä, yhteiseksi hyväksi ja kaikkien eduksi.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Maija Yliaho
Kuva: Esa Mustonen