Tuotantopanosten käyttö ei vähentynyt

EU:n maataloustuotannossa reagoitiin tuotantopanosten kallistumiseen niiden käyttöä vähentämällä. Suomessa tämä reagointi jäi tekemättä. Panoskäyttöä pitäisi sopeuttaa hintojen muuttuessa. Tuottajahintojen noususta hyötyvätkin ennen kaikkea ne tuottajat, jotka pystyvät parantamaan tuottavuutta joko tuotoksen kasvun tai panoskäytön vähentämisen kautta.

Maatalouden tuotantopanosten hintataso nousi viime vuonna runsaalla kolmanneksella. Tilastokeskuksen maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut olivat keskimäärin 34 prosenttia kalliimpia vuoteen 2021 verrattuna.

Energian hinta oli lopulta 46, lannoitteiden 82, eläinten rehujen 39 sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden 10 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Hintojen nousu hidastui syksyn aikana ja kääntyi hienoiseen laskuun vuoden lopussa.

Energian hintapiikki lokakuussa

Eri tuotantovälineiden hintakehityksessä oli kohtuullisen suuria eroja. Polttoaineet ja sähkön sisältävä energian hintaindeksi oli joulukuussa vajaan viidenneksen matalammalla verrattuna sen hintapiikkiin lokakuussa.

Moottoripolttoaineiden hinnat kääntyivät loppuvuodesta laskuun, mutta samaan aikaan sähkön hintataso oli joulukuussa runsaat kymmenen prosenttia lokakuuta korkeampi.

Lannoitteiden hintataso pysyi ennätyskorkealla vuoden loppuun asti ja käänne nähtiin vasta tammikuun puolella.

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden hintakehitys on ollut kokonaisuudessaan keskimääräistä panoshintakehitystä maltillisempaa. Niiden hintojen nousu jatkui tasaisesti koko vuoden ilman yksittäisiä suurempia tasomuutoksia.

Tuotantokustannukset nousivat laajasti

Maatalouden tuotantokustannusten nousua voi tarkastella Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tilastoista.

Kustannus muodostuu arvioiduista käyttömääristä vuoden keskimääräisillä hinnoilla. Käyttömäärät ovat kasvaneet, jos kokonaiskustannusten nousuprosentti on hintojen nousua suurempi. Vastaavasti käyttömäärät ovat pienentyneet, jos kustannukset ovat nousseet hintoja vähemmän.

Maatalouden taloustilaston ennakkotiedoissa vuodelta 2022 maatalouden energiakustannusten nousu on ollut Suomessa 50 prosenttia, lannoitekustannusten 80 prosenttia, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden yhdeksän prosenttia ja rehukustannusten 42 prosenttia.

Hintojen noususta huolimatta sekä energiaa että rehuja on käytetty aikaisempaa enemmän. Lannoitteiden käyttö ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on ollut edellisvuotta pienempää.

Panoskäyttö ei muuttunut

Tilaston perusteella maatalouden tuotantopanosten käyttö ei ole hintojen nousun seurauksena kokonaisuudessa juurikaan muuttunut.

Rehukustannusten kasvua selittää hintojen nousun lisäksi kuitenkin myös se, että tiloilla jouduttiin talven 2022 aikana käyttämään normaalia enemmän ostorehuja.

Katovuoden 2021 seurauksena sekä vilja- että rehusato jäi monin paikoin heikoksi. Ostorehujen tarve kasvoi samaan aikaan hintojen nousun kanssa. Kysynnän kasvu vahvisti hintojen nousua.

Myös kotoisen rehun kustannukset kasvoivat, kun tilan oman välituotekäytön laskennallinen kustannus kasvoi.

Tilastotietojen perusteella näyttää siltä, että maatalouden tuotantopanosten hintojen nousuun ei Suomessa juurikaan reagoitu.

Syitä voi miettiä ainakin kahdesta näkökulmasta. Tuotantopanosten hintojen lisäksi myös tuottajahintojen nousu oli nopeaa. Kokonaistasolla tuottajahintojen nousu on riittänyt kompensoimaan tuotantokustannusten nousun.

Ennakkotilaston mukaan maatalouden tuotot kasvoivat vuonna 2022 maatalouden kustannusten tahdissa.

Maatalouden kannattavuus parani

Tuottojen ja kustannusten välistä erotusta kuvaava maatalouden yrittäjätulo kasvoi ennakkotiedon mukaan Suomessa 25 prosenttia. Kriisipaketeista seuranneen tukivaikutuksen poistaminen pudottaa yrittäjätulon kasvun kolmeen prosenttiin.

Maatalouden markkinatuotot kasvoivat vuonna 2022 kustannuksia enemmän. Tiivistettynä tämä tarkoittaa sitä, että vuositasolla tuottajahinnat nousivat tuotantopanoshintojen nousun tahdissa.

Kustannuskriisistä huolimatta maatalouden kannattavuus parani, vaikka kriisituet jätettäisiin huomioimatta. Samaan aikaan kannattavuus on kuitenkin edelleen verraten heikolla tasolla.

Toinen näkökulma tuotantopanosten käytössä tapahtuneiden muutosten pienuuteen voidaan johtaa nimenomaan kannattavuudesta.

Pitkällä aikavälillä maatalouden heikko kannattavuus on seurausta osin siitä, että maatalouden kyky reagoida markkinamuutoksiin on heikko.

Tuotantopanosten käyttö reagoi sektoritasolla heikosti sekä niiden omien hintojen että maatalouden tuottajahintojen kehitykseen.

Kustannuksia voi sopeuttaa

Kahden viime vuoden aikana koetut kustannusnousut ovat kohdistuneet nimenomaan tuotannon muuttuviin kustannuksiin.

Määritelmän mukaan ne ovat kustannuksia, joiden käyttöä voidaan sopeuttaa tuotannon määrää muuttamalla.

Kiinteissä kustannuksissa tilanne on toinen. Kiinteät kustannukset jäävät olemaan, vaikka tuotanto lopetettaisiin.

Maatalouden tuottavuuskehityksen näkökulmasta toteutunut kehitys on heikko.

Vilja-alan ja kotieläintuotannon kokonaiskehityksen perusteella voi arvioida, että maataloudessa tuotettiin samalla tuotantopanosten käytöllä vähemmän verrattuna aikaisempaan.

Hintojen nousu kompensoi kasvaneet kustannukset

Kasvintuotannossa lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden sekä polttoaineiden käyttö on suoraan sidoksissa viljelyalaan.

Kustannusten noususta huolimatta vilja-ala oli Suomessa vuonna 2022 samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Koska tuotantopanosten käytössä ei myöskään näyttäisi tapahtuneen kovin suuria muutoksia, voidaan arvioida, että viljan tuottajahintojen nousu muodosti tuottajien näkökulmasta riittävän kannustimen tuotantopanosten käytölle niiden korkeista hinnoista huolimatta.

Tuottavuuskehitys heikkoa

Viljan satotason palautuminen vuoden 2021 kadon jälkeen johti tietenkin siihen, että kasvinviljelyn tuottavuus oli vuonna 2022 huomattavasti edellisvuotta parempi.

Hieman pienemmällä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden määrällä tuotettiin lähes 40 prosenttia enemmän viljaa edellisvuoteen verrattuna.

Suomessa korjattiin syksyllä 2022 viljaa määrä, joka vastaa lähes tarkalleen edellisen viiden vuoden keskiarvosatoa.

Todellinen tuottavuuskasvu vaatisi sen, että kyseinen määrä pystyttäisiin tuottamaan selvästi pienemmällä tuotantopanosten käytöllä. Vaihtoehtoisesti samalla panoskäytöllä pitäisi tuottaa selvästi suurempi kokonaissato.

Myöskään kotieläintuotannossa ei viime vuoden aikana tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan naudanlihan tuotanto väheni Suomessa kaksi ja sianlihan tuotanto kolme prosenttia. Siipikarjanlihan tuotanto pysyi vuoden 2021 tasolla. Maidontuotannossa laskua oli kaksi prosenttia.

Panoshintojen nousulla ei voi tulkita olleen merkittäviä vaikutuksia tuotantoon vuoden 2022 aikana, jos toteumaa peilaa tuotannon pidemmän aikavälin kehitykseen.

Suomessa kustannukset nousivat EU:ta enemmän

EU:n keskimääräiseen kehitykseen verrattuna maatalouden panoskustannukset kehittyivät Suomessa samansuuntaisesti.

Suomessa kustannusten nousu oli kuitenkin kauttaaltaan nopeampaa. Ennakkotilaston mukaan lannoitekustannukset kasvoivat EU:ssa vuonna 2022 keskimäärin 66 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Energiakustannusten nousu oli 42 ja rehukustannusten 22 prosenttia. Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden kustannukset kasvoivat EU:ssa keskimäärin yhdeksän prosenttia.

Eurostatin hintatilastojen ennakkotiedon mukaan maatalouden tuotantopanoksista energian hintataso oli vuonna 2022 EU:ssa keskimäärin 56 prosenttia, lannoitteiden 91 prosenttia, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden 10 sekä rehujen 31 prosenttia edellisvuotta korkeampi.

EU:ssa hintojen nousu näkyy myös panoskäytössä

Hintamuutosten peilaaminen maatalouden panoskustannuksissa tapahtuneisiin muutoksiin osoittaa, että EU:ssa hintojen nousuun on reagoitu keskimäärin voimakkaammin verrattuna Suomeen.

Lannoitekustannusten nousu jää selvästi hintamuutosta pienemmäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kalliimpia lannoitteita käytettiin vähemmän.

Myös energiassa ja rehuissa kustannusten nousu jää hintamuutoksia pienemmäksi. Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineissa muutos on selvästi vähäisempi, mutta niilläkin hintojen nousu näyttäisi johtaneen käyttömäärän laskuun.

Maatalouden yrittäjätulo kasvoi viime vuonna EU:ssa ennakkotilaston perusteella 25 prosenttia. Yrittäjätulon kasvu oli siis samaa luokkaa Suomeen verrattuna.

Kriisituista puhdistettu kasvu eroaa kuitenkin Suomesta merkittävästi. Tukien muutoksesta puhdistettu yrittäjätulon kasvu oli EU:ssa keskimäärin 23 prosenttia.

Markkinamuutoksiin pitää reagoida paremmin

Tilastojen vertailu Suomen ja EU:n keskimääräisen kehityksen välillä antaa viitettä siitä, että Suomessa reagoidaan tuotantopanosten hintamuutoksiin ja tuottajahintojen kehitykseen selvästi EU:n keskimääräistä vähemmän.

Viime vuonna EU:n maataloustuotannossa reagoitiin panoshintojen nousuun niiden käyttöä vähentämällä. Suomessa tämä reagointi jäi tekemättä.

Reagoinnin seurauksena maatalouden kokonaistuotto, eli maataloustuotannon arvo, kasvoi EU:ssa 19 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022.

Suomessa vastaava kasvu oli 29 prosenttia. Suomessa kasvu oli seurausta ennen kaikkea viljan kokonaistuotannon palautumisesta.

Tästä seuraa, että EU:n keskimääräinen tuottavuuskehitys oli viime vuonna merkittävästi Suomen maatalouden tuottavuuskehitystä vahvempaa.

Lukuja tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että vuotta 2022 koskevat tilastot ovat ennakkotietoja. Muutokset varsinaisiin tilastolukuihin saattavat olla huomattavan suuria. Toteutunut markkinakehitys ja käytettävissä olevat vahvistuneet tilastotiedot kuitenkin tukevat ennakkotietojen perusteella muodostuvaa kehitystä. ◻

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja toimii maatalouspolitiikan ja ruokamarkkinoiden asiantuntijapalveluita tarjoavana yrittäjänä.