Lokakuun alussa kerrottiin uuden cap-tukikauden tuovan viljelijätukien maksuaikatauluun pysyvän muutoksen. Ensi vuodesta alkaen viljelijätukien maksatukset siirtyvät nykyistä myöhemmäksi painottuen hakuvuoden joulukuuhun ja seuraavaan kevääseen.

Muutoksen pelätään aiheuttavan muutenkin kustannusten noususta kärsivälle alalle vakavia tilakohtaisia maksuvalmiusongelmia ja johtavan kassakriisiin. Etujärjestö on ottanut asiaan kovasanaisesti kantaa ja vaatinut aikataulun korjaamista.

Talouden asiantuntijat kuitenkin uskovat, ettei muutos ole katastrofaalinen, kunhan siihen reagoidaan ajoissa.

Tärkeintä on varautua tilanteeseen tarkastelemalla tilan vuosibudjettia, keskustella tarvittavista järjestelyistä omien sopimuskumppaneiden kanssa sekä ottaa riittävän ajoissa yhteyttä omaan pankkiin mahdollisten maksujärjestelyjen hoitamiseksi.

Viestinnällä aikaa varautua

Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka kertoo uuden tukikauden tuovan mukanaan muutoksia tukiprosesseihin, mutta varsinaisesti yhteenlasketun tukipotin ei pitäisi pienentyä.

”Tukia haetaan jatkossa hiukan eri kokonaisuuksina ja riippuu toki tilasta, mitä tukia ja toimenpiteitä valitaan. Periaatteessa tilakohtaiset tukimäärät eivät muutu, ainoastaan niiden maksujaksotus vaihtuu”, Puolimatka kertoo.

Uusi cap tuo mukanaan peltolohkojen monitoroinnin eli viljelytoimenpiteiden seurannan satelliittien avulla. Tukioikeudet poistuvat ja satellittiseurannan avulla varmistetaan peltolohkojen tukikelpoisuus. Peltotukien hakuaika päättyy jatkossakin kesäkuun puolivälissä, mutta lohkotietojen täydennysmahdollisuus jatkuu suunnitelman mukaan Vipu-mobiilisovelluksen kautta lokakuun loppuun asti. Näiden muutosten seurauksena myös maksuaikataulu muuttuu.

”Halusimme tiedottaa aikataulumuutoksesta mahdollisimman aikaisin, jotta viljelijöillä olisi aikaa sopeutua muutokseen ja miettiä tilakohtaisia ratkaisuja miten rahoittaa ensi syksyä”, Puolimatka kertoo.

Puolimatka ei halua väheksyä tilanteen vakavuutta, mutta kannustaa kuitenkin suhtautumaan uuden cap-kauden tuomiin mahdollisuuksiin avoimin mielin.

”Ensi syksynä tiloilla on epäilemättä kiperiä tilanteita edessä, kun maksatusten rytmi muuttuu. Vuonna 2024 tilanteen pitäisi olla jo helpompaa.”

Korkotukilainat mietityttävät

Yksi maksuaikataulun muutoksen tuomista ongelmista liittyy korkotukilainojen erääntymiseen. Korkotukilainat ovat erääntyneet keväisin ja syksyisin pankista riippuen hieman eri kuukausina, mutta kuitenkin niin, että moni on budjetoinut saamiaan tukia lainanlyhennykseen.

Nyt maksuaikataulun muutoksen vuoksi lainat erääntyvät ennen kuin tukia on maksettu tilille.

”Korkotukilain mukaan lainaa on lyhennettävä puolivuosittain tai neljännesvuosittain yhtä suurina maksuerinä. Laissa ei tarkemmin säädetä lyhennysten ajankohdasta, vaan tämä on luoton myöntäjän ja velallisen välinen sopimusasia”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila.

Korkotukilainankin eräpäivien muutoksesta on mahdollista lain puitteissa siis neuvotella pankin kanssa. Asia on hyvä ottaa esille rahoittajan kanssa hyvissä ajoin, sillä tukien maksuaikataulun palautumiseen ennalleen ei kannata tuudittautua. Kaikkea ei maksatuksista kuitenkaan ehkä vielä tiedetä.

”Maksuaikataulu on laadittu EU-asetusten vaatimusten mukaisena. EU:n asetuksissa maksatusten aikatauluksi on säädetty 1.12.–30.6. Käymme edelleen keskusteluja komission kanssa siitä, miten jäsenvaltio voisi maksaa tukiennakoita ennen joulukuun alkua.”

Korkojen nousu on herättänyt kysymyksiä myös korkotukilainan muutostarpeesta. Vuoden 2013 alusta lukien korkotuen määrä on ollut kolme prosenttiyksikköä. Edellytyksenä on kuitenkin, että lainan saaja maksaa lainasta vähintään yhden prosentin vuotuista korkoa.

Kaila kertoo, että eduskunnan käsiteltäväksi on annettu syyskuussa hallituksen esitykset cap-suunnitelman toimeenpanon kansalliseksi lainsäädännöksi. Rakennetuista annetussa hallituksen esityksessä korkotuen määrän esitetään säilyvän ennallaan kolmessa prosentissa.

”Mikäli korkotaso nousee edelleen, tulee asia harkittavaksi”, Kaila sanoo.

Tästäkin selvitään eteenpäin

OP-ryhmän maa- ja metsätalous osa-alueen johtaja Teppo Pöllänen suhtautuu maksuaikataulun muutokseen vakavasti, mutta rauhallisin mielin.

”Tilanteen analysointi on aloitettu. Tiedostamme myös sen, että maksatusaikataulun toteutumiseen voi vielä liittyä seuraamuksia, joiden vaikutukset ovat joillekin tiloille kauaskantoisia.”

Maksuaikataulun muutos vaikuttaa toisten tilojen talouteen enemmän kuin toisten. Tilat, joilla on ollut jo suuria taloudellisia vaikeuksia, kohtaa tämän myötä niitä lisää.

”Me ja kuten varmasti muutkin rahoittajat olemme kuitenkin valmiita tekemään lainajärjestelyjä siinä mittakaavassa kuin ne kussakin tapauksessa ovat tarpeellisia ja mahdollisia.”

Maksujärjestelyä tarvitsevien tilojen joukkoon mahtuu valitettavasti myös niitä, joilla järjestelyjen määrä on jo niin mittava, etteivät uudet toimenpiteet ole enää mahdollisia toteuttaa.

”Näitäkin varmasti nähdään, mutta en haluaisi nostaa kyseistä tilajoukkoa liikaa esille. Ihan kaikkea ei varmasti vielä maksujen muutoksien vaikutuksista tiedetä ja tilanteen kokonaiskuvan varmistuessa tiedämme tarkemmin millaisia haasteita tämä tiloille asettaa.”

Tilat, joille muutoksesta aiheutuu ylitsepääsemätön haaste, ovat Pölläsen mukaan todennäköisesti niitä, joilla vaikeuksia on ollut jo pitkään.

”Luultavasti näiden tilojen kohdalla kehitys on ollut nähtävillä jo vuosia ja tämä on se viimeinen haaste.”

Paljon on tehtävissä, kun aloitetaan ajoissa

Osuuspankissa pankkihenkilöstön kanssa asiaa on jo käyty läpi ja otettu yhteyttä maatalousasiakkaisiin. Yhteydenottoja on tullut jo jonkin verran myös viljelijöiden suunnalta.

”Pankki tekee proaktiivisesti kartoitusta ja haluamme aloittaa keskustelut asiakkaiden kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”

Todennäköisesti käytetyimmät välineet maksuaikataulun muutoksen aiheuttamiin ongelmiin ovat maksuohjelmien muutokset eli eräpäivien siirrot sekä eräänlaiset siltarahoitukset.

”Yleisesti ottaen rahoituksen ottaminen toisen lainan maksua varten ei ole suositeltavaa, mutta tapauskohtaisesti niin voidaan tehdä, jos se on järkevää ja mahdollista.”

Tärkeintä Pölläsen mukaan olisi nyt tarkkailla omaa maksuvalmiutta, päivittää budjettia ja tarvittaessa ottaa yhteyttä pankkiin mahdollisimman pian.

”Maksuvalmiuden seuranta jää tiloilla välillä hiukan heikoksi. Nyt tilanteeseen ei kannata herätä liian myöhään. Maksatusmuutoksesta voi muodostua ongelma tavallisellekin hyvin asiansa järjestäneelle tilalle, jos tilanteeseen ei reagoida riittävän ajoissa.”

Tilanteen vakavuudesta huolimatta Pöllänen korostaa, että pankin kanssa asioita on pitkälti mahdollista järjestää.

”Mitä aikaisemmin ollaan liikkeellä, sitä enemmän voimme asian hyväksi tehdä. Suosittelen myös avointa keskustelua omien sopimuskumppaneiden kanssa ja tilanteen kartoittamista myös heidän kanssaan.”

Omaa talouttaan kannattaa suunnitella pitkäjänteisesti

Nordean maa- ja metsätalousyksikön johtaja Kirsi Tossavainen kertoo maksuaikataulun muutoksen aiheuttaneen keskustelua asiakkaiden suunnalta. Moni pohdiskelee erityisesti sitä, miten ennen tukien maksatuksia erääntyvät korkotukilainat saa hoidettua.

”Korkotukilainoissa on tiettyjä ELY:n asettamia ehtoja, joiden puitteissa pankki voi tehdä maksujärjestelyjä. On joitakin asiakkaita, joilla esimerkiksi kahdeksan vuoden lyhennysvapaiden enimmäismäärä saattaa tulla vastaan, sillä matkalle on osunut paljon haastavia vuosia”, Tossavainen kertoo.

Korkotukilainojen sijaan tavallisissa pankkilainoissa on enemmän neuvotteluvaraa.

”Yrittäjien on hyvä katsoa omaa talouttaan useiden vuosien aikajänteellä. Mikäli laskelmista huomaa esimerkiksi mahdollisen kassavajeen, suosittelemme ottamaan yhteyttä pankkiin, jotta tilan taloustilannetta voidaan käydä läpi ja suunnitella sopivaa ratkaisua”, Tossavainen sanoo.

Yhdessä yli haastavien aikojen

Nordeassa on ymmärretty tuotantopanosten noususta johtuneet taloudelliset vaikeudet varsin hyvin ja pankki on valmis tulemaan vastaan tässäkin kriisissä. Kustannusten nousun takia pankki on myöntänyt käyttöpääomarahoituksia tuotantopanosten ostoon.

”Ajat ovat haastavat, mutta haluamme löytää keinot päästä tästä yli ja mahdollistaa tilojen tärkeä työ tulevaisuudessakin.”

Tossavaisen mukaan pankin kanssa on mahdollista sopia erilaisista maksujärjestelyistä, eli käytännössä lyhennysaikatauluja ollaan valmiita muokkaamaan ja tarvittaessa myönnetään myös lyhennysvapaita.

”Lainojen eräpäiviä voidaan tarvittaessa siirtää myös pysyvästi, jotta ne sopivat paremmin tukien uuteen maksatusaikatauluun.”

Tossavainen suosittelee kaikkia maatalousyrittäjiä viimeistään nyt laatimaan tai päivittämään tilalleen vuosibudjetin. Jos näyttää siltä, etteivät rahat riitä maksatusmuutoksen yli, on tärkeää ottaa pankkiin yhteyttä riittävän aikaisin.

”Yrittäjällä on yleensä hyvä tietämys, milloin kassaan tulee rahaa ja milloin lähtee. Kun kaikki talouteen liittyvät asiat on kirjattu kassabudjettiin, on pankin kanssa helpompi käydä tilan taloustilannetta läpi. Kattavilla tiedoilla on mahdollista tehdä asiakasta parhaiten palveleva kokonaisratkaisu.” ◻