Täsmennys Markkinasignaaleihin
Käytännön Maamiehessä 5/2017 Markkinasignaalit-palstalla julkaistussa Maitotuotteiden vienti hyvässä vedossa -kolumnissa on tarvetta tarkennukselle. Kolumnissa on käytetty lukuja, jotka jättävät tilaa virheellisille tulkinnoille.
Alkuperäisessä tekstissä puhutaan viennistä Euroopan unionin ulkopuolelle, eli kolmansiin maihin. Suomen osalta on tärkeä huomata, että vaikka vienti EU:n ulkopuolelle onkin takunnut, EU:n sisämarkkinoille suuntautuva vienti on kasvanut.
Voin vienti Suomesta EU:n ulkopuolelle on pudonnut kolmessa vuodessa kolmannekseen. Samaan aikaan sen vienti EU:n sisämarkkinoille on kuitenkin kasvanut yli kolminkertaiseksi. Erityisesti Ranska ja Alankomaat ovat lisänneet voin tuontia Suomesta. Kokonaisuutena voin vienti on määrässä mitattuna kasvanut noin 58 % vuosina 2013-2016. Voin viennin arvo on samaan aikaan kasvanut noin 6 %.
Samassa ajassa juuston vienti EU:n ulkopuolelle on pudonnut vajaaseen seitsemäsosaan. Juuston vientiä EU:n sisämarkkinoille on kuitenkin pystytty kasvattamaan lähes 80 %.
Kokonaisuutena juustoa vietiin määrässä mitattuna vuonna 2016 noin 35 % vuoden 2013 vientimäärästä. Viennin arvo oli noin 29 % vuoden 2013 arvosta.
Maitotuotteiden vienti EU:n sisämarkkinoille on korvannut osan ulkomarkkinoille kohdentuneen viennin pienentymisestä. EU:n sisämarkkinoille menevä vienti on suomalaiselle maitosektorille varsin merkittävää. Ja siinä on, markkinatilanne huomioiden, onnistuttu hyvin.
Viennin tuottaman lisäarvon kasvattaminen vaatii kuitenkin myös uusia markkinoita nimenomaan lisäarvotuotteille. EU:n maitotuotteiden kokonaisviennin kasvu on tässäkin valossa Suomen kannalta myönteinen asia. EU:n mukana myös suomalaisille maitotuotteille aukeaa uusia vientikanavia sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Samalla myös sisämarkkinoille aukeaa tilaa viennin kasvattamiselle edelleen.
Kyösti Arovuori, Tapani Yrjölä
KM5/17-digilehden Markkinasignaalit-palstan tekstiä on täsmennetty 22.5.17.