Siirry suoraan sisältöön.

viljelykierto
/ 23.7.2026

Puoli miljardia kiloa typpilannoitusta – pystytäänkö vähentämään?

Typpi on kasveille kriittinen kasvuravinne, eikä nykysatoja saavutettaisi ilman keinolannoitteiden tuomaa kasvupotentiaalia. Kaupallisissa typpilannoitteissa käytettävä ammoniakki on kuitenkin kokonaan ulkomaista alkuperää, jonka saatavuus ja hinta vaihtelevat maailmantilanteen mukaan. Tämän tuontiriippuvuuden vähentämiseksi biologinen typensidonta palkokasvien avulla on käytännössä ainoa kotimainen vaihtoehto.

Siirry artikkeliin
/ 14.11.2025

Viljelyn monipuolistaminen varmistaa sadon tuoton

Luonnonvarakeskuksen (Luke) elokuisessa pellonpiennarpäivässä tutustuttiin muun muassa viljelykiertokokeen toisen vuoden tilanteeseen ja esikasvien vaikutuksiin.

Siirry artikkeliin
/ 22.5.2025

Nurmiviljely ruotsalaistilan voimana

Skogsgårdin tilalla Ruotsin Getingessä 240 lypsylehmän tilaa perheensä kanssa pyörittävä Anna Carlsson luottaa nurmikasvien voimaan. Luomutilalla kiertolaidunnetaan intensiivisesti vähintään viisi kuukautta vuodesta kustannustehokkuutta korostaen. Lisäksi säilörehunurmilta korjataan 8 000–10 000 kuiva-ainekilogramman hehtaarisatoja vuodesta toiseen. Viime syksynä tila palkittiin Elmia-näyttelyssä Ruotsin valtakunnallisina laidunmestareina.

Siirry artikkeliin
/ 15.5.2025

Muokkauskokeiden pitkäaikaistuloksia

Pitkäaikaiskokeissa monokulttuurissa muokkaus toimi suorakylvöä paremmin. Neljän vuoden viljelykierrolla vehnän sato oli 21 prosenttia suurempi kuin monokulttuurissa. Viljelykierron merkitys korostui suorakylvössä. Kasvitaudit alensivat kevätvehnän ja -ohran satoa 500 kg/ha ja rikkakasvit 200 kg/ha, jos peltoa ei ruiskutettu.

Siirry artikkeliin
/ 14.5.2024

Suunnitelmallisuudella ja tekniikalla parempaan kannattavuuteen

Isonkyrön Tervajoella puhdaskauraan ja muihin erikoiskasveihin keskittynyt kasvituotantotila odottaa kevättöiden aloitusta.

Siirry artikkeliin
/ 13.5.2024

Syysrypsiä nautatilan viljelykiertoon

Karjatiloilla voi olla peltoalaa yli vuotuisen rehuntuotantotarpeen. Ylijäävä peltoala vähentää tilan viljelyintensiteettiä tai pelloille voi etsiä vaihtoehtoiskäyttöä. Perinteisen viljanviljelyn lisäksi yksi vaihtoehto voisi olla viljelykiertoa monipuolistavan syysrypsin viljely.

Siirry artikkeliin
/ 24.8.2023

Tattarin sopivuutta testataan osaksi puhdaskauran kiertoa

Kuusi Helsingin Myllyn puhdaskauran sopimusviljelijää lähti tänä vuonna kokeilemaan pelloillaan tattarin viljelemistä. Uusien viljelykiertovaatimusten vuoksi puhdaskauran viljelykiertoon pitäisi saada lisää gluteenittomia kasveja, joiden määrä on kuitenkin rajallinen. Tattari on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Siirry artikkeliin
/ 4.8.2023

Erikoiskasvituotannossa pienikin tila voi olla suuri ja kannattava

Suomessa oli pitkään vallalla ajattelu, että muutama kasvilaji viljelyssä riittää. Tiloja neuvottiin keskittymään vain vaikkapa vehnän tai kauran viljelyyn. Nykyisin…

Siirry artikkeliin
/ 6.6.2023

Ei anneta herneen lakastua

Vuoden 2022 herneen viljelyala oli historiallinen, 34 000 hehtaaria. Vuodesta 1910 tehdyn tilastoseurannan mukaan tämä on suurin herneelle kylvetty pinta-ala. Vuodesta…

Siirry artikkeliin
/ 4.5.2023

Monipuolisista viljelykierroista taloudellista hyötyä, mutta myös riskejä

Luonnonvarakeskuksessa on selvitetty pitkien viljelykiertojen hyötyjä ja nyt myös taloudellisia näkökohtia. Tarkastelussa oli mukana viljelykiertoja, joissa viljeltiin pelkästään viljaa viljan perään ja lisäksi monipuolisempia kiertoja, joissa oli mukana viljojen lisäksi hernettä ja öljykasveja. Pisimmät tarkastellut viljelykierrot on toteutettu vuosina 2005–2020.

Siirry artikkeliin
/ 17.4.2023

Peittausaineiden kaventuva kirjo

Muutama vuosi sitten tehdyssä ECPA:n (nykyinen CropLife Europe) tilaamassa selvityksessä maalailtiin karuja uhkakuvia siitä, kuinka kasvinsuojeluaineiden kaventuva valikoima vaikuttaa suomalaiseen…

Siirry artikkeliin
/ 18.5.2022

Viljelykierto lisäsi ohran satoa – mutta vain kynnetyillä koeruuduilla

Monivuotisessa tutkimuksessa vertailtiin ohran monokulttuuria ja viljelykiertoa Jokioisten savimaalla. Muokkausmenetelminä olivat suorakylvö ja kyntö. Ohran sato oli suurempi kynnetyillä kuin suorakylvetyillä koeruuduilla. Viljelykierto lisäsi ohran satoa kynnetyillä koeruuduilla, muttei suorakylvetyillä. Viljelykierto vähensi tyvitauteja, mutta lisäsi rikkakasvilajiston määrää.

Siirry artikkeliin
/ 16.2.2022

Lihaa ja maissia Namibiassa

Kymmenkunta vuotta sitten vierailin Gerrit Breedtin pyörittämällä lihakarjaan ja kasvinviljelyyn erikoistuneella tilalla Namibian pohjoisosassa. Vuodet ovat muuttaneet monia asioita, vaikka tilan perusrakenne on pysynyt pitkälti samana. Tulevaisuudessa aiotaan investoida erityisesti energiantuotantoon ja parantaa tilan tuotantopotentiaalia.

Siirry artikkeliin
20.9.2021

Pölyttäjät tukevat peltokasvien viljelyä

Pölyttäjien huomioiminen viljelyssä kannattaa, sillä onnistunut pölytys tuo merkittävän sadonlisän. Myös pitkälle itsepölytteisiksi mielletyt kasvit hyötyvät pölytyksestä. Pölyttäjät suosivat viljelykasveista rypsiä, rapsia, kuminaa, härkäpapua, apiloita ja tattaria.

Siirry artikkeliin