Siirry suoraan sisältöön.

sato
/ 25.9.2025

Viljamarkkinoiden ylitarjonta jatkuu

Syksyn puinnit ovat jo melko pitkällä, vaikka syyskuun puolivälin sadejakso keskeytti puinnit. Viljakaupan ennakkotietojen mukaan viljojen laatu on ollut hyvä…

Siirry artikkeliin
/ 24.10.2024

Kaurakisassa sää näytteli jälleen pääroolia

Kauraa viljeltiin tänä vuonna ennätysmäärä, joten KM:n kaurakisalle vuosi oli mitä parhain. Kun toimituksessa alkuvuonna mietimme kisan järjestelyjä, pidimme melko…

Siirry artikkeliin
/ 23.1.2024

Kannattava sijoitus

Vuoden 2023 keskimääräinen ohrasato Suomessa oli Luken satotilastoarvioiden mukaan 3 130 kiloa hehtaarilta. Vehnällä keskisato oli samaa luokkaa ja kauralla muutama…

Siirry artikkeliin
/ 27.7.2023

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin
/ 16.1.2023

Lohkokohtaiset satotiedot sokerijuurikkaalla

Uuden Agrilog-kuljetusjärjestelmän myötä sokerijuurikkaan viljelijät pääsevät kiinni lohkokohtaisiin sato- ja laatutietoihin. Ensi kaudelle saatiin historiallisen suuri hinnankorotus, perushinta nousee 42 euroon tonnilta. Tehdas toivoo lisää sopimuksia.

Siirry artikkeliin
/ 22.8.2022

Typpi-inhibiittori testattiin Luken kokeessa

Lietelannan ammoniumtyppi muuttuu maamikrobien vaikutuksesta nitraatiksi ja huuhtoutuu herkästi. Tätä voidaan ehkäistä typpi-inhibiittorilla. Se estää väliaikaisesti mikrobien toimintaa, jolloin lannan typpi säilyy ammoniummuodossa ja on pidempään kasvien käytettävissä. Näin voidaan parantaa typen hyväksikäyttöä sekä lisätä satoa ja valkuaispitoisuutta erityisesti olosuhteissa, joissa typen häviöriskit ovat suuret.

Siirry artikkeliin
/ 22.6.2022

Kuminakokeiden tuloksia

Kuminan lannoituskokeissa on saatu vuosien varrella ristiriitaisia tuloksia. Etelän savimailla typpilannoitus on antanut satovastetta, mutta Pohjanmaan multamailla pärjätään pienemmillä typpimäärillä, eikä lisälannoitus kasvata satoa. Kuminan rikkakasvitorjuntaan testataan Mateno Duo -valmistetta.

Siirry artikkeliin
/ 28.3.2022

Herneen kylvömäärä hakusessa

Boreal Kasvinjalostuksen kokeissa herneen kylvömäärän pienentäminen 70 itävään neliöllä ei ole ollut paras ratkaisu satoisuuden eikä laonkeston näkökulmasta. Liedossa parhaat tulokset saatiin 100 itävällä ja Isossakyrössä 130 itävällä neliölle.

Siirry artikkeliin
/ 26.1.2022

Koko satopotentiaali käyttöön

Brittiläisen YENin tarkoituksena on jäljittää viljelysatojen pullonkauloja ja parantaa resurssitehokkuutta. KM sponsoroi neljän suomalaisen pellon osallistumista satotutkimukseen. Mukana oli kevätohra, kevätvehnä, herne ja hybridiruis. Huhti-toukokuun säteilyenergia jää Suomessa usein käyttämättä, mutta silti meillä olisi potentiaalia yli kymppitonnin kevätviljasatoihin – kunhan se vain osattaisiin hyödyntää.

Siirry artikkeliin
20.9.2021

Pölyttäjät tukevat peltokasvien viljelyä

Pölyttäjien huomioiminen viljelyssä kannattaa, sillä onnistunut pölytys tuo merkittävän sadonlisän. Myös pitkälle itsepölytteisiksi mielletyt kasvit hyötyvät pölytyksestä. Pölyttäjät suosivat viljelykasveista rypsiä, rapsia, kuminaa, härkäpapua, apiloita ja tattaria.

Siirry artikkeliin