Siirry suoraan sisältöön.

säilörehu
/ 4.12.2025

Hyvälaatuisesta maasta hyötyvät viljelijä ja ympäristö

Loimaalla järjestetyssä peltopäivässä käytiin läpi Sustainable Silage -hankkeen aikana tehtyjä havaintoja. Päivän päätteeksi ratkottiin tehtäviä teemaan sopivalla rastiradalla.

Siirry artikkeliin
/ 7.10.2025

Robottitraktori niittotyössä ja uusia säilörehustrategioita

Soveltuuko robottitraktori säilörehun tekoon? Mitä uutta voi neljän niiton taktiikka tuoda maitotilan talouteen? Näitä asioita pohdittiin Peltosalmella pellonpiennarpäivässä.

Siirry artikkeliin
/ 15.8.2025

Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla

Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena on ravinnehävikin pienentäminen säilörehuntuotantoketjussa. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 pilottitilaa Suomesta, Virosta ja Latviasta. Jo tässä vaiheessa suomalaiset ovat oppineet esimerkiksi sinimailasen, maissin ja sudaninruohon viljelystä uusia käytäntöjä virolaisilta tiloilta. Virolaiset ja latvialaiset taasen saivat oppia suomalaisesta tavasta tuottaa laadukasta säilörehua sekä havainnoida nurmia ja maata.

Siirry artikkeliin
/ 8.10.2024

Pääsadon säilörehunurmien D-arvon kehitys normaalista poikkeava

Tällä kasvukaudella lämpösummakertymä oli poikkeuksellisen suuri. Nurmille optimaalista kasvua ajatellen lämpöä oli alkukesällä liikaa ja ensimmäinen nurmisato jäi normaalia pienemmäksi. Samoin sulavuus laski kehityksen loppuvaiheessa yllättävän nopeasti. Toinen nurmisato paikkasi säilörehun määrää selvästi, mutta aikaisempien vuosien tapaan sulavuus jäi toisessa sadossa ensimmäistä satoa heikommaksi. Määrältään ja laadultaan erinomaista kolmatta satoa on tehty laajasti koko maassa. Jopa neljännen nurmisadon tekijöitä on tänä vuonna useampia. Koko nurmikesä on edennyt kuin pikakelauksella.

Siirry artikkeliin
/ 4.10.2024

Maitotilalla hyvät kokemukset säilötystä oljesta seosrehussa

Kuortanelaisella Yli-Hynnilän lypsykarjatilalla on jo pitkä kokemus silputun ja laakasäilöön happosäilötyn oljen käytöstä seosrehussa. Säilöntä onnistuu, vaikka olki olisi kosteaakin, joskin korjuu on ylimääräinen työvaihe puintien keskellä. Valmiiksi silputtu olki säästää kuitenkin talven ruokinnassa aikaa ja energiaa.

Siirry artikkeliin
/ 8.7.2024

Peltopäivät säilörehuteemalla

Virossa, Latviassa ja Suomessa toimiva Sustainable Silage -hanke järjesti Viron Rakveressä säilörehuteemaisen peltopäivän toukokuun lopulla Voore Farmin pellolla. Paikalle kerääntyi nurmiasiantuntijoita, nurmenviljelijöitä ja sidosryhmien edustajia. Peltopäivillä esiteltiin rehuntuotannon uusia trendejä ja esiteltiin erilaisia uusia innovaatiota nurmenviljelyyn.

Siirry artikkeliin
/ 31.5.2024

Säilörehun analyysillä parempaan tuottoon

Suomessa säilörehuanalyysejä tekee kolme merkittävää laboratoriota. Laboratorioiden tutkimuspaketit eivät ole täysin yhdenmukaisia, joten kannattaa tutustua pakettien tarkkaan sisältöön erikseen. Myös hinnoissa on eroa. Valio ei kerro hintojaan ulkopuolisille.

Siirry artikkeliin
/ 30.5.2024

Viljelijävaihto oli ainutlaatuinen kokemus

Seitsemän suomalaista karjatilayrittäjää hajaantui helmikuussa viideksi päiväksi kuudelle eri walesilaistilalle. Yrittäjät hyppäsivät mukaan paikallisten karja- ja lammastilojen arkisiin töihin. Samalla haettiin uusia ideoita ja näkökulmia omaan yrittämiseen. Yhdessä tehdessä avautui mahdollisuus keskustella syvällisesti tilojen käytännöistä, ja kotiin palattua kotitilalla asioita katsottiin aivan eri silmillä.

Siirry artikkeliin
/ 9.10.2023

Ykkönen huippusulavaa ja syötävän hyvää

Tänä kesänä nurmet ovat vuoroin kärsineet kuivuudesta ja vuoroin liian suurista vesimääristä. Ensimmäistä nurmisatoa verottivat talvituhot ja kuiva alkukesä. Keskikesän reilut sateet toisaalta pelastivat kuivien alueiden nurmisadon, toisaalta paikoin haittasivat toisen nurmisadon korjuuta, kun pellot olivat veden vallassa. Kokonaisuudessaan sadosta odotetaan riittävää.

Siirry artikkeliin
/ 4.10.2022

Sonnit sopeutuvat monenlaiseen ruokintaan

Rehujen hinnoilla on suuri merkitys lihantuotannon kannattavuuteen. Todellisen ruokintakustannuksen laskemiseksi on tiedettävä ostorehujen hintojen lisäksi myös omalla tilalla tuotettujen rehujen tuotantokustannukset. Jos säilörehu on laskelmien perusteella edullista suhteessa väkirehuun, säilörehun määrää kannattaa lisätä lihanautojen ruokinnassa siitäkin huolimatta, että kasvunopeus saattaa hidastua. Säilörehun on kuitenkin oltava hyvin sulavaa ja sitä tulee olla riittävästi. Yksi vaihtoehto voi olla myös kokoviljasäilörehu. Lisävalkuainen taas on yleensä turha ja kallis komponetti.

Siirry artikkeliin
/ 3.10.2022

Säilörehun onnistuminen valokeilassa

Kuluvana vuonna ruoan ja tuotantopanosten hinnan nousu on koetellut koko maailmaa. Vaikka esimerkiksi rehuviljojen hinnat ovat nyt laskeneet, ne ovat edelleen noin kaksinkertaiset pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Paluuta vanhaan hintatasoon tuskin tulee. Nykyiset rehujen hintasuhteet pakottavat miettimään rehustusvaihtoehtoja uudelleen. Sulava säilörehu on edelleen kannattavin vaihtoehto, mutta matalaa D-arvoa kannattaa kompensoida väkirehumäärää nostamalla tämänhetkisillä hinnoillakin.

Siirry artikkeliin
/ 8.10.2021

Kesän säilörehut syöttöön

Syksyn saapuessa ajatukset täytyy kääntää sisäruokintakauteen. Suunnittelu vaatii katsauksen kesän aikana tehdyn säilörehun määrään ja laatuun. Riittääkö rehumäärä ja minkälainen väkirehutäydennys tarvitaan?

Siirry artikkeliin
/ 27.5.2021

Biologisissa säilöntäaineissa on valinnanvaraa

Biologisten säilöntäaineiden teho perustuu rehuun sekoitettavien bakteeriymppien maitohappotuotantoon. Jotta tuotanto onnistuu, tarvitaan bakteerille sopivat olosuhteet: riittävästi ravintoa, sopivasti kosteutta ja otollinen lämpötila. Varmimmin biologiset säilöntäaineet toimivat esikuivatussa rehussa. KM kokosi yhteen Suomen markkinoilla olevat rehunsäilöntään tarkoitetut mikrobivalmisteet ja selvitti tuotteiden eroja.

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2021

Kemialliset säilöntäaineet vertailussa

Rehunteossa on viimeisinä vuosikymmeninä tapahtunut suuri muutos, kun kelasilppurilla pystykasvustosta korjatusta tuorerehusta on siirrytty esikuivattuun rehuun. Rehun jälkilämpeneminen hankaloittaa yhä useamman viljelijän ruokintatyötä tänä päivänä. Säilöntäaineiden tuotereseptit ovat muuttuneet ja uusia aineita on tullut tuttujen aineiden seoskumppaneiksi. KM kokosi Suomessa markkinoilla olevat happo- ja suolapohjaiset tuotteet ja selvitti niiden toimintaperiaatteita.

Siirry artikkeliin