Siirry suoraan sisältöön.

ruokinta

Tilaajille
/ 29.9.2026

Tärkeä kuitu on yhä vain tärkeämpää

Nurmesta korjataan nykyisin useita säilörehusatoja, aina neljään korjuukertaan saakka. Eri eläinryhmille halutaan ravintoarvoiltaan erilaisia rehuja, ja eri tiloilla voi olla hyvin erilaisia korjuustrategioita. Enää ei tavoitella pelkästään hyvää valkuaispitoisuutta tai runsasta energiasatoa. Myös kuitupitoisuus on tärkeä. Muutokset haastavat paitsi viljelyä myös rehujen analysointia.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 5.5.2026

Raakavalkuainen naudan ruokinnassa – mitä se oikeasti kertoo?

Typpeä sisältävä rehuvalkuainen on naudan ruokinnan kalleimpia komponentteja. Nykyisin sen määrää mitataan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV). Rehuanalytiikan alkuaikoina valkuaisen määrä ilmoitettiin raakavalkuaisena, ja tämä perusanalyysi on yhä käytössä. Raakavalkuaisen tulkinta on kuitenkin monesti jäänyt vuosikymmenten takaiseen ajatteluun.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 3.6.2025

Puna-apilan viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

Symbioottiset typensitojabakteerit sitovat ilmakehän typpeä puna-apilan juuristossa. Vaihtokauppana bakteerit saavat kasveilta sokereita. Kumppanuus hyödyttää molempia, myös viljelyn näkökulmasta. Biologisen typensidonnan ansiosta kasvi pärjää vähemmällä lannoituksella, apilan paalujuuri muokkaa maata ja edistää maan mikrobitoimintaa sekä maaperän viljavuutta kokonaisuudessaan. Nurmipalkokasvit ovat myös maittavaa rehua, mikä näkyy maitotuotoksessa. Nurmipalkokasvien viljelyssä on silti haasteensa ja rehukäytössä huomioitavaa, epävarmuuksia kiistämättä.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 13.1.2025

Lypsylehmien nurmirehuvaltaisen ruokintamallin ilmasto- ja talousvaikutukset

Kaikki tuotanto aiheuttaa ympäristökuormitusta. Maataloudessa yksi kuormituslähde on peltoviljely, joka vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Viljanviljely tuottaa suuremman päästön kuin nurmiviljely, joten nurmen osuuden lisääminen nautojen ruokinnassa pienentää ilmastokuormitusta ja tätä kautta maidon hiilijalanjälkeä.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 17.10.2024

Voihan valkuainen!

Naudat tarvitsevat valkuaista kudosten rakennusaineiksi ja tuotoksen ylläpitämiseksi. Pohjoismaisen rehuarvojärjestelmän mukaisesti valkuaisen määrää ilmaistaan ohutsuolesta imeytyvänä valkuaisena (OIV) tai raakavalkuaisena (rv). Usein näiden käsitteiden merkitykset sekoittuvat.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 12.6.2024

Rehun lisäaineilla maidon metaanipäästöistä viidennes pois

Suomalaiset maitotilayrittäjät pitävät ilmastoasioita tärkeinä, mutta ilmastopäästöjä vähentävien toimenpiteiden ei haluta heikentävän eläimen hyvinvointia tai terveyttä tai tuottajan taloudellista asemaa. Lähes kaksi kolmasosaa viime syksynä toteutettuun kyselyyn vastanneista maitotilayrittäjistä arvioi, että on mahdollista samaan aikaan sekä parantaa tilan kannattavuutta että vähentää ympäristöpäästöjä.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 3.10.2023

Jeppo Lantgris ruokkii emakot yksilökohtaisesti

Ei meillä ollut muuta vaihtoehtoa. Vapaaporsitus oli oikea ratkaisu parantamaan eläinten hyvinvointia. Seuraava askel eteenpäin oli emakkokohtainen ruokinta, Jeppo Lantgrisin toimitusjohtaja Johan Backlund sanoo.

Siirry artikkeliin
Tilaajille
/ 8.10.2021

Kesän säilörehut syöttöön

Syksyn saapuessa ajatukset täytyy kääntää sisäruokintakauteen. Suunnittelu vaatii katsauksen kesän aikana tehdyn säilörehun määrään ja laatuun. Riittääkö rehumäärä ja minkälainen väkirehutäydennys tarvitaan?

Siirry artikkeliin