Puna-apilan viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa
Symbioottiset typensitojabakteerit sitovat ilmakehän typpeä puna-apilan juuristossa. Vaihtokauppana bakteerit saavat kasveilta sokereita. Kumppanuus hyödyttää molempia, myös viljelyn näkökulmasta. Biologisen typensidonnan ansiosta kasvi pärjää vähemmällä lannoituksella, apilan paalujuuri muokkaa maata ja edistää maan mikrobitoimintaa sekä maaperän viljavuutta kokonaisuudessaan. Nurmipalkokasvit ovat myös maittavaa rehua, mikä näkyy maitotuotoksessa. Nurmipalkokasvien viljelyssä on silti haasteensa ja rehukäytössä huomioitavaa, epävarmuuksia kiistämättä.
Siirry artikkeliin