Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

rehu

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 29.9.2026

Tärkeä kuitu on yhä vain tärkeämpää

Nurmesta korjataan nykyisin useita säilörehusatoja, aina neljään korjuukertaan saakka. Eri eläinryhmille halutaan ravintoarvoiltaan erilaisia rehuja, ja eri tiloilla voi olla hyvin erilaisia korjuustrategioita. Enää ei tavoitella pelkästään hyvää valkuaispitoisuutta tai runsasta energiasatoa. Myös kuitupitoisuus on tärkeä. Muutokset haastavat paitsi viljelyä myös rehujen analysointia.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 19.5.2026

Metaanipäästöjä vähentävä rehunlisäaine vedettiin pois käytöstä

Vaikka rehunlisäaine Bovaer läpäisi EFSA:n tunnetusti erittäin tiukan hyväksyntämenettelyn, kuluttajien hyväksyntää se ei saanut. Pohjoismaista Bovaerin jo laajasti käyttöönottaneet Tanska ja Norja luopuivat sen käytöstä. Suomessa ja Ruotsissa ehdittiin testata ainetta joillakin kymmenillä tiloilla.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 14.6.2022

Nurmibiojalostamosta energiaa, proteiinia, kierrätyslannoitteita ja materiaaleja

Maatalouden huoltovarmuuden kannalta ne tuotannontekijät ovat kriittisiä, joissa tuontiriippuvuus on korkein. Tällä hetkellä polttoaineiden ja typpilannoitteiden lisäksi tuodaan huomattava määrä valkuaistäydennysrehuja. Kotieläintuotannossa lisähaasteena on kuivitustuotteiden saatavuus turpeen käytön vähentyessä. Nurmen tehokkaampi ja monipuolisempi käyttö voisi tuoda helpotusta kaikkiin näihin haasteisiin.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 28.4.2022

Uudet raaka-aineet eivät ole tasalaatuisia

Epävakaa maailmantilanne aiheuttaa haasteita tuotantoeläinten ruokintaan. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus huonontunut, joten perinteisten valkuais- ja energialähteiden tilalle saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön korvaavia raaka-aineita, joiden saatavuus on varmempi ja hinta halvempi. Ihan yksinkertaista tämäkään ei ole muun muassa korvaavien raaka-aineiden laatuvaihteluiden ja maittavuuden haasteiden vuoksi.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 14.11.2021

Kohti ilmastoystävällisempää maidontuotantoa

Maidontuotannon ilmastovaikutusten vähentämisessä edetään Euroopassa harppauksin. Nyt jalostetaan jo ympäristöystävällisiä lehmiä ja tunnetaan tuotannon hiilijalanjälki ja tiedetään, miten sitä pienennetään….

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 25.10.2021

Hyönteisrehuilla vielä pitkä matka kuljettavana

Euroopan unioni näytti elokuussa vihreää valoa hyönteisperäisten valkuaisaineiden käytölle siipikarjan ja sikojen rehuissa. Tähän saakka yksimahaisia on ollut sallittua ruokkia vain elävillä hyönteisillä ja hyönteisperäisillä rasvoilla. Lemmikkieläimille ja kalanrehuihin hyönteisproteiinin käyttö on ollut sallittua jo aiemmin. Suomessa hyönteisvalkuaisen käyttö eläinten rehuissa on vielä pitkän matkan päässä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 19.10.2021

Sianrehujen fosforia viilataan yhä alemmas

Rehufosforin käytön tarkentamisessa saatiin taas käännettyä uusi kivi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa osoitettiin, että emakoiden rehuista voidaan vähentää fosforia reilu viidennes ilman haittaa tuotannolle. Lihasikojen rehussa säätövara on niukempi. Tutkija näkee mahdollisuuksia myös munivien kanojen rehufosforin vähentämisessä.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
  • Talous ja yrittäminen
/ 29.3.2021

Hyönteiset rehuna

Hyönteiset tarjoavat kestävän vaihtoehdon tuontivalkuaiselle sekä tuotanto- että lemmikkieläinten rehujen raaka-aineena. Hyönteisten käyttö Suomessa laajemmin edellyttää kuitenkin lainsäädäntömuutoksia, uutta kasvatusteknologiaa sekä tiedon ja osaamisen lisäämistä arvoketjun kaikissa vaiheissa.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Saimaan Maito suunnittelee maidontuotantoa pitkälle tulevaisuuteen
    Kolmen maitotilan yhteisyritys Saimaan Maito investoi uuteen navettakokonaisuuteen kolmessa osassa. Ensimmäinen vaihe on käynnistynyt, ja jatkoa seuraa parin vuoden välein. Tavoitteena on 600 lehmän yksikkö, joka korvaa osakastilojen nykyiset tuotantotilat....
  • Helsingin MaatalousKonemessujen palkitut uutuudet
    MaatalousKonemessujen uutuustuotekilpailu nostaa esiin ...
  • Claasin uusin haastaja myydyinpään kokoluokkaan: uudistunut Arion 5 Cmatic -sarja
    Claas uudisti Arion 5 -sarjan kolmella uudella nelisylinterisellä Cmatic-mallilla. Mallit sijoittuvat Suomessa myydyimpään traktorikokoluokkaan, joten ne haastavat erityisesti Valtran N-sarjaa. Claas näyttää esimerkkiä myös traktorin varustelussa, sillä 5-sarjan koneissa on etunostolaite vakiona ja ainoa vaihteistovaihtoehto on portaaton Cmatic....

Luetuimmat

  • Liikaa viljaa, markkinat vajoavat
    Puinnit alkavat olla Suomessa loppusuoralla ja varastot pullistelevat viljaa. Viljelijöiden on...
  • Robottitraktori niittotyössä ja uusia säilörehustrategioita
    Soveltuuko robottitraktori säilörehun tekoon? Mitä uutta voi neljän niiton taktiikka tuoda...
  • Satelliitti erottaa terveen vehnän tautisesta
    Suomalainen Kuva Space käyttää erikoiskameralla varustettuja mikrosatelliiteja arvioidakseen esimerkiksi sadon laatua....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
2 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
1 kuukausi ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
1 kuukausi ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
1 kuukausi ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
1 kuukausi ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
1 kuukausi ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
1 kuukausi ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari