Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

ravinteet

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 25.9.2026

Laatua kierrätyslannoitevalmisteisiin

Ravinteiden kierrätys on yksinkertaisimmillaan biomassan palautusta maaperään. Sen varaanhan peltoviljelykin aikojen alusta rakentui, kun ensimmäiset maanviljelijät ottivat oppia luonnosta. Nykymaailmassa…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 12.6.2026

Lannoitteiden kadmiunrajan nostolla on markkinavaikutuksia

Suomen lannoitemarkkinat ovat pienet ja keskittyneet. Lisäksi ne eroavat muusta eurooppalaisesta lannoitemarkkinasta NPK-lannoitteiden suhteellisesti suuren osuuden sekä lannoitteille asetetun tiukemman kadmiumrajan seurauksena. Lannoitemarkkinoiden kilpailua yritetään Suomessa lisätä nostamalla rajaa määräajaksi samalle tasolle Ruotsin kanssa. Kadmiumrajan nostaminen kasvattaa lannoitteiden tarjontapotentiaalia Suomessa. Tämä johtaa ainakin teoriassa siihen, että ero kotimaan ja EU:n lannoitehinnoissa pienenee.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 26.5.2026

Poikkeustilanteista lisäarvoa ravinteiden kierrätykseen

Elämme aikaa, jossa erilaiset intressit ja valtakysymykset ravistelevat maailmanjärjestystä ehkä enemmän kuin useampaan vuosikymmeneen. Rauhallisempien vuosien aikana rakennetut toimintatavat ja…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 2.2.2026

Ravinteiden kierrätyksessä kirittävää koko Itämeren alueella

Suomi ilmoitti jo 2010 halunsa olla ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Tuolloin pääministeri Matti Vanhasen johtama työryhmä kokosi raportin ravinteiden kierrätyksen tilanteesta…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 30.9.2025

Suomen lantabiokaasutuotannon kasvussa iloa ja huolia

Kotieläintuotannon lanta on jo pitkään listattu suurimmaksi paljolti käyttämättömäksi raaka-aineeksi biokaasutuotannossa. Samalla esiin on nostettu yhtäaikainen mahdollisuus tehostaa lannan ravinteiden…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kotieläintuotanto
/ 15.8.2025

Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla

Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena on ravinnehävikin pienentäminen säilörehuntuotantoketjussa. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 pilottitilaa Suomesta, Virosta ja Latviasta. Jo tässä vaiheessa suomalaiset ovat oppineet esimerkiksi sinimailasen, maissin ja sudaninruohon viljelystä uusia käytäntöjä virolaisilta tiloilta. Virolaiset ja latvialaiset taasen saivat oppia suomalaisesta tavasta tuottaa laadukasta säilörehua sekä havainnoida nurmia ja maata.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 27.5.2025

Saaristomeri ja ravinteet – ikuisuusaihe?

Saaristomeren tila puhututtaa joka vuosi viimeistään heinäkuun ja leväuutisten saapuessa. Viime vuosina aihe on ollut yhä enemmän ja ympärivuotisesti esillä,…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 14.3.2025

Lisää kehitystyötä vesiensuojelurakenteisiin

Peltojen ja metsien omistajat ovat yleensä myös suuria vesialueiden omistajia ja käyttäjiä kalastukseen ja virkistykseen. Siksi on itsestään selvää, että…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 15.10.2024

Maanparannusaineet hyödyttävät viljelijöitä sekä vesistöjä

AIN3-hankkeessa selvitetään kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksia jokiveden laatuun ja maan rakenteeseen. Hankkeessa huomioidaan myös maanparannusaineiden ilmastovaikutuksia sekä maatilojen näkökulma.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 3.10.2024

Minne menet, ravinteiden kierrätys?

Ravinteiden kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta. Ihmiskäytössä olevat ravinteet pyritään palauttamaan uudelleen käyttöön mineraaliravinteiden tuotannon ja käytön sekä päästöjen vähentämiseksi….

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 8.3.2024

Ravinteet ja ajatukset kiertoon

Ravinteiden tehokas kierrättäminen on hyvä asia. Tarkkuus luonnonvarojen käytössä ja luonnon kantokyvyn rajoissa eläminen on meille eduksi. Ravinteiden tehokkaampi kierrättäminen…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Talous ja yrittäminen
/ 13.7.2023

Hakkeella ravinteiden kimppuun

Alavudella on jo toista vuotta jarrutettu ravinteiden pääsyä pelloilta vesistöön hakepuubioreaktoreiden avulla. Projektissa on mukana joukko alueen viljelijöitä, jotka ovat luovuttaneet peltojensa reunoja reaktoreiden asennukseen.

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Kolumnit
/ 27.5.2022

Outoja aikoja

Kirjoitin tammikuun alussa kolumnini vuoden ensimmäiseen Käytännön Maamiehen numeroon kohonneista ravinteiden hinnoista. Enpä olisi arvannut, miten vinhasti se karuselli sittemmin…

Siirry artikkeliin

Tilaajille
  • Koneet ja tekniikka
/ 25.5.2022

Ravinteiden kierrätystä 150 000 kuutiota vuodessa

Ravinteiden kierrätys ei ole mitenkään uutta maataloudessa. Karjanlannan mukana on ravinteita palautettu peltoon aina. Sama kehittynyt levitystekniikka mahdollistaa aiempaa paremman hyöty-suhteen saamisen niin lannasta kuin kierrätyslannoitteistakin.

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • KM kokeilee: Hikoki RB 36DC -puhallin, säyseä-ääninen syysmyrsky
    Aiemmin lehtipuhaltimena tunnettua työkalua on alettu akkukäytön myötä markkinoida myös muihin tarkoituksiin. Ainakin rakennustyömailla, viljankorjuussa ja -kuivauksessa tehokkaalle puhaltimelle onkin usein käyttöä. Akkukäyttöisillä puhaltimilla melu- ja varsinkin hajuhaitat ovat hyvin hallittavissa....
  • FinnMetko kasvoi jo isoksi
    Jämsänkoskella joka toinen syksy järjestettävä FinnMetko-messut oli nyt lajissaan ainutlaatuinen ja ennätyksiä rikkova. Isojen konevalmistajien joukossa myös pienillä, isäntälinjan koneita tarjoavilla yrityksillä oli tärkeä osansa....
  • Usb-c on valtava menestys, mutta ongelmiakin riittää
    Usb-c-liitännän määrittelevä standardi valmistui ...

Luetuimmat

  • Kasvinviljelyn kannattavuus koetuksella
    KM:n syysvehnän Ruutukisassa moni kilpaili puhtaasti kilot mielessä, mutta osa joukkueista...
  • Taskulaskimella voittoon
    Kulukuri oli voittava strategia näillä viljan hinnoilla. Tulevaisuuden Viljelijät tuottivat vehnätonnin...
  • Maanparannusaine maan mukaan: kipsiä, rakennekalkkia vai ravinnekuitua?
    Peltomaan käsitteleminen kipsillä, rakennekalkilla tai ravinnekuiduilla on osoittautunut lupaavaksi ensiavuksi eroosion...

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
  • Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
  • KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
  • Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
  • Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
  • Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
  • Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
  • Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
  • Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kuka voitti satokisan? No Samuel Jussila, joka teki samalla uuden satoennätyksen. Jussila otti Bright-lajikkeella 11 656 kilon hehtaarisadon kuivasta alkukasvukaudesta huolimatta. Hyvä esikasvi, suorakylvö, tilan paras pelto, satoisa lajike ja onnistuneet toimenpiteet ratkaisivat kisan. #satokisa2036 #syysvehnäkisa #Bright @jussila.samuel
4 viikkoa ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Satokisakesä hujahti äkkiä. Ihan vasta äsken harmiteltiin kevään kuivuutta, mitattiin syysvehnien typen ottoa ja seurattiin sadealueita. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun KMssä. #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
2/9
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita.

Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous .

Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM SATOKISAN SATOVEIKKAUS! Tämän vuoden satokisassa panostaminen tuotti tulosta. Neljä kovinta vehnäsatoa tekemällä tehtiin, ja kutakuinkin jokaiseen tankilliseen lisättiin hivenravinteita. Arvaa voittosato! Kolme lähintä veikkausta saa GreenLeaf EDTA Strong 20 L -hivenlannoitekanisterin kisan yhteistyökumppanilta @biofarm_maatalous . Veikkausaikaa on 14.9. asti. Arvaukset (kg/ha) tähän alle. (kisaajat eivät saa veikata) ⬇️
2 kuukautta ago
View on Instagram |
3/9
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
View Reel on Instagram
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Borealin koeruudut näyttivät valtavan hyviltä heinäkuun lopussa Isonkyrön koekentällä Etelä-Pohjanmaalla. Tässä vaiheessa oli nähtävissä, että kevätviljoista saadaan tänä vuonna rutkasti satoa. @borealkasvinjalostus
2 kuukautta ago
View on Instagram |
4/9
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Elokuun numerossa satokisan luomuennätys, ajankohtaista viljamarkkinoista, KMn testejä ja paljon muuta.
2 kuukautta ago
View on Instagram |
5/9
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Millä merkillä kisalohkot korjattiin? Ehdottomasti yleisin oli New Holland (10/25), seuraavaksi tuli Claas (6/25), sitten Sampo (5/25), JD (3/25) ja yksi Massey Ferguson. Kisan perinteinen ja kiihkeä puimurikeskustelu on käynnissä kisaryhmässä. Satokisaamisen yksi anti on se, kun jaetaan kokemuksia koneista, lajikkeista, tuotantopanoksista ja vaikka mistä. #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kisan viimeinen puinti oli Viljakkalassa, kun Ville Koivuniemen RGT Marstrand korjattiin ja punnittiin. Vastusti aika tavalla, kun pellon ainoat kivet sattuivat kohdalle, mutta hehtaari saatiin lopulta kyytiin ja punnittua. Tässä on esikasvina virna, johon Ville on ollut erityisen tyytyväinen. Marstrand on myöhäinen lajike, joka on virallisissa satokokeissa antanut huikeita satoja. Sellainen tältäkin pellolta saatiin, vaikka heinäkuun lopun 116 mm sade oli nuijinut kasvuston lakoon. #satokisa2026 #RGTMarstrand @koivuniemi.v
2 kuukautta ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Samuel Jussilan Bright ei meinannut valmistua ei sitten millään. Korret olivat vielä vihreitä, kun muut olivat puimassa. Esikasvina oli kumina, joka tuo Samuelin mukaan peltoon voimaa suuren juurimassan vuoksi. Varmasti se myös muokkaa vesitilavuutta (Samuelhan ei tunnetusti kynnä!) ja puhdistaa taudinaiheuttajasienet pois. Kuminantuoksussa eivät septoriat tahi drechslerat viihdy. 27.8. koitti sitten viimein korjuuhetki. Tähkiä laskettiin 770 -970 kpl neliöltä, mutta alle kerääjäkasviksi kylvetty raiheinä oli silti pystynyt kasvamaan. Korret olivat vielä osin vihreitä. Puintikosteus oli 18,7 % ja raakaviljan valkuainen 12,3 %. Kiitos analyysiavusta Pauliina Ripatti ja Jaana Jaatinen Maatalous Meriläinen Oy 🙏Satoa mittaamassa oli Henna Aapro. @jussila.samuel @maatalousmerilainen #Bright #satokisa2026
2 kuukautta ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Syysvehnän valkuaiset kiinnostavat tällä hetkellä, kun myllyvehnän pörssihinta nousee Mustanmeren vientiongelmien vuoksi. Satokisan kovin valkuainen tähän mennessä on tämä John Jordaksen viljelemän AgriSimolan KWS Emerickin huikea 14,1 %. Syysvehnälle annettiin sekä karjanlantaa että pussitavaraa monta kertaa. Tämä strategia on nähty parhaaksi satoa nostavaksi menetelmäksi myös brittien YENissä, jossa ratkotaan satoon vaikuttavia tekijöitä. Tämä KWS Emerick oli tykki alusta loppuun. Pellolla on pitkä nurmi- ja nautakarjahistoria, joten vanhaakin voimaa löytyy. Ja se näkyi valkuaisen lisäksi myös sadossa! #satokisa2026 @john_jordas @agrisimolaoy #KWSEmerick
2 kuukautta ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari