Siirry suoraan sisältöön.

ravinteet
/ 12.6.2026

Lannoitteiden kadmiunrajan nostolla on markkinavaikutuksia

Suomen lannoitemarkkinat ovat pienet ja keskittyneet. Lisäksi ne eroavat muusta eurooppalaisesta lannoitemarkkinasta NPK-lannoitteiden suhteellisesti suuren osuuden sekä lannoitteille asetetun tiukemman kadmiumrajan seurauksena. Lannoitemarkkinoiden kilpailua yritetään Suomessa lisätä nostamalla rajaa määräajaksi samalle tasolle Ruotsin kanssa. Kadmiumrajan nostaminen kasvattaa lannoitteiden tarjontapotentiaalia Suomessa. Tämä johtaa ainakin teoriassa siihen, että ero kotimaan ja EU:n lannoitehinnoissa pienenee.

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2026

Poikkeustilanteista lisäarvoa ravinteiden kierrätykseen

Elämme aikaa, jossa erilaiset intressit ja valtakysymykset ravistelevat maailmanjärjestystä ehkä enemmän kuin useampaan vuosikymmeneen. Rauhallisempien vuosien aikana rakennetut toimintatavat ja…

Siirry artikkeliin
/ 2.2.2026

Ravinteiden kierrätyksessä kirittävää koko Itämeren alueella

Suomi ilmoitti jo 2010 halunsa olla ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Tuolloin pääministeri Matti Vanhasen johtama työryhmä kokosi raportin ravinteiden kierrätyksen tilanteesta…

Siirry artikkeliin
/ 30.9.2025

Suomen lantabiokaasutuotannon kasvussa iloa ja huolia

Kotieläintuotannon lanta on jo pitkään listattu suurimmaksi paljolti käyttämättömäksi raaka-aineeksi biokaasutuotannossa. Samalla esiin on nostettu yhtäaikainen mahdollisuus tehostaa lannan ravinteiden…

Siirry artikkeliin
/ 15.8.2025

Tehokkuutta säilörehuntuotannon ravinteiden hallintaan varsinaissuomaisilla pilottitiloilla

Vuonna 2023 alkaneessa ja ensi joulukuussa päättyvässä Sustainable Silage -hankkeessa tavoitteena on ravinnehävikin pienentäminen säilörehuntuotantoketjussa. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 pilottitilaa Suomesta, Virosta ja Latviasta. Jo tässä vaiheessa suomalaiset ovat oppineet esimerkiksi sinimailasen, maissin ja sudaninruohon viljelystä uusia käytäntöjä virolaisilta tiloilta. Virolaiset ja latvialaiset taasen saivat oppia suomalaisesta tavasta tuottaa laadukasta säilörehua sekä havainnoida nurmia ja maata.

Siirry artikkeliin
/ 27.5.2025

Saaristomeri ja ravinteet – ikuisuusaihe?

Saaristomeren tila puhututtaa joka vuosi viimeistään heinäkuun ja leväuutisten saapuessa. Viime vuosina aihe on ollut yhä enemmän ja ympärivuotisesti esillä,…

Siirry artikkeliin
/ 14.3.2025

Lisää kehitystyötä vesiensuojelurakenteisiin

Peltojen ja metsien omistajat ovat yleensä myös suuria vesialueiden omistajia ja käyttäjiä kalastukseen ja virkistykseen. Siksi on itsestään selvää, että…

Siirry artikkeliin
/ 15.10.2024

Maanparannusaineet hyödyttävät viljelijöitä sekä vesistöjä

AIN3-hankkeessa selvitetään kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin vaikutuksia jokiveden laatuun ja maan rakenteeseen. Hankkeessa huomioidaan myös maanparannusaineiden ilmastovaikutuksia sekä maatilojen näkökulma.

Siirry artikkeliin
/ 3.10.2024

Minne menet, ravinteiden kierrätys?

Ravinteiden kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta. Ihmiskäytössä olevat ravinteet pyritään palauttamaan uudelleen käyttöön mineraaliravinteiden tuotannon ja käytön sekä päästöjen vähentämiseksi….

Siirry artikkeliin
/ 8.3.2024

Ravinteet ja ajatukset kiertoon

Ravinteiden tehokas kierrättäminen on hyvä asia. Tarkkuus luonnonvarojen käytössä ja luonnon kantokyvyn rajoissa eläminen on meille eduksi. Ravinteiden tehokkaampi kierrättäminen…

Siirry artikkeliin
/ 13.7.2023

Hakkeella ravinteiden kimppuun

Alavudella on jo toista vuotta jarrutettu ravinteiden pääsyä pelloilta vesistöön hakepuubioreaktoreiden avulla. Projektissa on mukana joukko alueen viljelijöitä, jotka ovat luovuttaneet peltojensa reunoja reaktoreiden asennukseen.

Siirry artikkeliin
/ 27.5.2022

Outoja aikoja

Kirjoitin tammikuun alussa kolumnini vuoden ensimmäiseen Käytännön Maamiehen numeroon kohonneista ravinteiden hinnoista. Enpä olisi arvannut, miten vinhasti se karuselli sittemmin…

Siirry artikkeliin
/ 25.5.2022

Ravinteiden kierrätystä 150 000 kuutiota vuodessa

Ravinteiden kierrätys ei ole mitenkään uutta maataloudessa. Karjanlannan mukana on ravinteita palautettu peltoon aina. Sama kehittynyt levitystekniikka mahdollistaa aiempaa paremman hyöty-suhteen saamisen niin lannasta kuin kierrätyslannoitteistakin.

Siirry artikkeliin
/ 3.3.2022

Biostimulantit viljelijän työkalupakkiin

Kasvien stressinkestävyyttä ja ravinteiden oton tehokkuutta parantavat biostimulantit ovat yleistyneet kovaa vauhtia. Biostimulanteista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta niistä saadaan paras teho irti. ”Meidän on päästävä paremmin kiinni siihen, milloin biostimulantteja kannattaa käyttää”, pohtii Yara Suomen johtava agronomi Tapio Lahti.

Siirry artikkeliin