Siirry suoraan sisältöön.
  • Artikkelit
    • Kasvinviljely
    • Kotieläintuotanto
    • Koneet ja tekniikka
    • Talous ja yrittäminen
    • Metsätalous
    • Rakentaminen
    • Energia
    • Näyttelyt
    • Ulkomaat
    • Kolumnit
    • Uutiset
    • KM koeajaa
    • KM kokeilee
    • KM vertailee
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
    • Sähköiset palvelut
    • Asiakas/tilaajapalvelu
  • Digilehti
    • Lue näköislehtiä
    • Lehtiarkisto
  • Yhteystiedot
  • Kirjaudu
  • Tilaa lehti
Twitter Youtube Facebook Instagram

kasvinsuojelu

  • Kasvinviljely
/ 9.3.2026

Luontopohjaiset ratkaisut kasvinterveyteen

Luontopohjaiset ratkaisut kasvitautien hillinnässä tarkoittavat keinoja, joissa hyödynnetään luonnon omia prosesseja. Niitä voidaan vahvistaa oikeilla viljelytoimenpiteillä. Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää ajattelutavan muutosta. Tavoitteena ei ole mahdollisten taudinaiheuttajien totaalinen tuho, vaan haittojen hillintä hyväksyttävälle tasolle. Luontaisia hillintäkeinoja voidaan vahvistaa myös kaupallisilla mikrobituotteilla: biopestisideillä taudinaiheuttajia vastaan ja biostimulanteilla kasvien stressinkestävyyden parantamiseksi.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 28.2.2026

Sallitaanko droonit vihdoinkin kasvinsuojeluun?

Komissio haluaa sujuvoittaa tehoaineiden hyväksymisprosessia koko unionissa, helpottaa droonien käyttöä kasvinsuojeluaineiden levityksessä sekä estää EU:ssa kiellettyjen kasvinsuojeluaineiden pääsyn EU:hun tuontituotteissa. Ehdotusten käytäntöönpanoon voi mennä vuosia, vaikka jäsenmaat ja parlamentti hyväksyisivätkin ne.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 24.2.2026

Kasvinsuojelusta kasvinterveyteen

Vuonna 1926 ilmestyneessä Pellervo-lehdessä E. Kitunen kirjoitti artikkelissaan Rikkaruohoista ja niiden leviämisestä: ”Rikkaruohoja ovat kasvit, jotka vastoin viljelijän tahtoa kasvavat…

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 29.1.2026

Kasvinsuojelun trendit Agritechnicassa

Kaksi vuotta sitten täsmäruiskutus ja mekaaninen täsmäkitkentä olivat kasvinsuojelun suurin juttu Agritechnicassa. Nämä jatkoivat voittokulkuaan tälläkin kertaa. Uutena valopilkkuna oli laserin ja sähkön hyödyntämisen nopea kasvu. Kasvinsuojeluruiskuissa suutinkohtainen automatiikka ja pulssissuuttimet kehittyvät edelleen, ja ruiskutus on entistäkin tarkempaa.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 9.9.2025

Ratkaisuja perunan viljelyn haasteisiin

Kokeilussa ovat olleet muun muassa mikrobit ravinteiden saannin edistäjinä, perunaruton torjunta-aineiden eri yhdistelmät sekä viljelykierron merkitys satoihin.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 31.12.2024

Maailma ei ole vielä valmis

Syysviljoja kylvettiin tänä syksynä runsaasti. Kylvöjen jälkeen syksy jatkui epätavallisen lämpimänä, mikä näkyi syysviljoissa rehevänä kasvuna. Myös kahukärpäset viihtyivät vallitsevissa…

Siirry artikkeliin

  • Koneet ja tekniikka
/ 22.1.2024

Tekoäly saa koneet näkemään

Kasvinsuojeluruiskut ja rikkaäkeet varustetaan kameroilla, jotka näkevät rikkakasvit. Konenäkö perustuu erilaisiin sensoreihin ja tekoälyyn, joka opetetaan tunnistamaan näkemänsä. Rikkakasvit kitketään tai ruiskutetaan senttimetrin tarkasti, tai ammutaan laserilla tai sähköllä. Yksi vaihtoehto on kartoittaa ne droonin avulla ja tehdä levityskartta. Agritechnica esitteli uutta kameratekniikkaa laajalti.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 23.11.2023

Taitureita ja tuhlareita

Yhdenkään joukkueen sadon laatu ei riittänyt maltaaksi liian heikon itävyyden ja punaisten jyvien vuoksi. Syy ei ollut tunaroinnissa vaan sadekaudessa. Mallasohraa tavoitelleet Taloustaiturit voittivat kisan maltillisten kulujensa ansiosta. Hopeaa ottivat Ohramaisterit ja pronssia Kasvinsuojeluseuran kasvitohtorit. Kuivauskustannukset olivat suuret, sillä sato korjattiin sateiden keskellä.

Siirry artikkeliin

  • Näyttelyt
/ 2.8.2023

Pikavisiitti Borgebyn peltopäiville

Borgebyn peltopäivät ovat kuin kotoisen Västankvarnin ja Okran risteytys, missä on paljon peltokasvipuolen asiaa, koeruutuja sekä koneita ja tekniikkaa. Lisäksi ympäröivällä peltoalueella suoritetaan erilaisia työkonenäytöksiä. Näyttelyalue on varsin laaja ja aikaa sen kiertelyyn saa halutessaan kulumaan paljon. Ryhmällämme oli käytettävissä ainoastaan reilut viisi tuntia, mutta sinä aikana sai hyvän katsauksen jo aiemmin tutusta näyttelystä.

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 27.7.2023

Sokerijuurikkaan viljely kiinnostaa

Sokerijuurikasala elpyi viime vuoden notkahduksesta. Kasvukauden alku asetti haasteita tietyillä viljelyalueilla, mutta sitkeä sokerijuurikas näyttäisi selviävän alun vaikeuksista hyvin. Sokerijuurikkaan viljelyn ympärillä tuntuu olevan kovaa säpinää ja toimiala saa viljelijöiltä paljon kehuja.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 7.2.2023

Kasvinterveys ja kemia

Kemiallisen kasvinsuojelun juuret ovat kaukana historiassa. On viitteitä, että jo 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua muinaiset sumerilaiset käyttivät rikkiä tuhohyönteisten…

Siirry artikkeliin

  • Kasvinviljely
/ 30.1.2023

Kasvinsuojeluaineet kallistuvat

Kasvinsuojeluaineet kallistuvat edelliskaudesta 5–20 prosenttia. Eniten nousua on fenoksihappojen hinnoissa, jotka kallistuvat useita kymmeniä prosentteja. Glyfosaatin hinta on tasoittunut ja jopa hieman halventunut syksystä. Saatavuusongelmia ei enää ole, mutta varastojen täydennys käyttökaudella ei onnistu välttämättä vanhaan tapaan. KM esittelee uudet kasvinsuojeluaineet.

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 7.12.2022

Kasvinsuojelun tulevaisuus – tulevaisuuden kasvinsuojelu

Kasvinsuojelu on uuden edessä Euroopan unionin ja kansallisten säädösten päivittämisen vuoksi. Vaakakupissa tasapainottelevat eurooppalaisen ruoantuotannon turvaaminen ja ympäristönsuojelu yhdessä ilmastonmuutoksen…

Siirry artikkeliin

  • Kolumnit
/ 31.5.2022

Itua vai illuusiota

Huhtikuun lopulla kokoonnuimme maatalousalan toimijoiden kanssa työpajaan, jonka aiheena oli ’Askelmerkit kohti kemikaalitonta kasvinsuojelua Suomessa vuonna 2050’. Työpaja oli ranskalaisen…

Siirry artikkeliin

KMVET Farmit
Traktorivertailu Suomen suurimmat maatilat
Satokisa Kasvikat€
Market.info Koeaja, testaa, vertaile
Uusin digilehti
Siirry arkistoon
Uusin näköislehti

Uusimmat

  • Stratford Farm Equipment, Kanadan Casediileri
    Kanada on vahva maatalousmaa, jonka laajat preeriat tuottavat erityisesti viljakasveja vientimarkkinoille. Mutta Kanadan maatalous on myös hyvin monipuolista. Varsinkin idässä, kaukana preerioista tuotetaan kaikkea maidosta viinin kautta vaahterasiirappiin. Monipuolisuutta vaaditaan myös konekaupassa....
  • Euroopan ilmaston muutos on otettava vakavasti
    Viimeaikaiset uutiset vuodenaikaan nähden ...
  • Mobiiliyhteydet kuntoon maaseudulla
    Satelliittipaikannus ja sitä tukevat mobiiliverkot ovat keskeinen osa peltoviljelyä. Eri syistä johtuvat häiriöt aiheuttavat harmia ja suoria tulonmenetyksiä maatiloille....

Luetuimmat

  • Vaihtoehtoista kasvatettavaa
    Euroopan ja Suomen viljamarkkinat ovat tänä syksynä varsin täynnä tavaraa ja...
  • Kauramarkkina on tukkoinen
    Viljamarkkinat uhkaavat mennä tukkoon, sillä satoa tulee runsaasti sekä kotimaassa että...
  • Viljantuotanto EU:ssa kasvaa
    Viljasadosta odotetaan hyvää. Maailmassa tuotetaan tänä vuonna viljaa enemmän kuin koskaan....

Instagram

@kaytannonmaamies
Käytännön Maamies

@kaytannonmaamies

Maa- ja metsätaloutta ja asioita sen ympäriltä.
  • KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
  • KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia  olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
  • Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
  • Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
  • Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa.  Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
  • Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
  • Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
  • Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
  • Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
Katso Instagramissa
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KM Varjolohkon sato yllätti jälleen! Varjolohkon Ceylon puitiin ja punnittiin 17.8.2026. Lopullinen Puintikosteus oli 19,6 %. Satokisan tulokset julkaistaan syyskuun numerossa. Vielä neljä vehnää on puimatta. Varjolohkon Ceylonilla ei ole asiaa kymmenen parhaan joukkoon, mutta yllättävän hyvin kasvusto paikkasi kesän mittaan. Kiitokset puinnista Verkatakkilan tilalle! #satokisa2026
2 päivää ago
View on Instagram |
1/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
KMn oma "Varjolohko" Vihdissä kuvattiin 22.7. Lohkolla ei ollut varsinaisia talvituhoja, vaan aukkopaikat tulivat jo syksyllä kun pelto jäi tulvan alle. Kevät ja alkukesä oli kuiva, eikä Ceylon versonut, vaikka se yleensä paikkaa tosi hyvin. Kevään ensimmäinen lannoitus tehtiin droonilla, mutta se olisi kannattanut kuivana keväänä tehdä jo maaliskuussa. Rikkakasvikierroksia olisi pitänyt tehdä kaksi, ja tauditkin ehkä torjua. Uskaliaasti kuitenkin kasvunsääde ruiskutettiin rikkakasvitorjunnan yhteydessä. #satokisa2026
2 viikkoa ago
View on Instagram |
2/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kimmo Polon varsinainen satokisalohko Ibarra-syysvehnä kuvattiin 18.7. Alastarolla juuri ennen saderintaman tuloa. Vettä tulikin sitten kerralla yli 70 mm, ja Ibarra lakoontui. Esikasvina on kaura, sitä ennen juurikas. Alkuvuosi oli rutikuiva. Siihen nähden Ibarra näyttää hyvältä. Satokisavehnä puidaan ja punnitaan 9.8., etteivät lakopaikat lähde itämään. #satokisa2026 #Ibarra
2 viikkoa ago
View on Instagram |
3/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Petri Tanskasen BOR Leivo on kylvetty kolmevuotisen viherlannoitusnurmen perään. Terästeeksi annettiin myös liete- ja pussilantaa, ja rikkakasvit torjuttiin Mateno Duolla. Se oli niin tehokas, ettei keväällä rikkatorjuntaa enää tarvittu. Asko Seppänen @viljelijanberner on laatinut reseptit ja kasvusto on vahva. Kovat sateet lakoonnuttivat vehnää heinäkuussa. Video on kuvattu 23.7. Polvijärvellä. @borealkasvinjalostus @peltosiemen @petritanskanen10 #satokisa2026
3 viikkoa ago
View on Instagram |
4/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Juha Rytkösen KWS Emerick kuvattiin @peltosiemen peltopäivässä 23.7. Joroisissa. Emerick on Rytkölän tilalla toista vuotta siementuotannossa. Viime vuonna sato oli hyvä, ja erityisen kovia olivat hlp ja tjp. Nyt Emerick kasvaa Loisto-ohran jälkeen, ja typpeä on annettu yhteensä 180 kg/ha. Kylvötiheys on normaali, ja kasvustosta on torjuttu lumihome, keväällä rikkakasvit, lako ja taudit. 6,6 hehtaarin lohko talvehti hyvin. #satokisa2026 #KWSEmerick
3 viikkoa ago
View on Instagram |
5/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Mikko Tukeva Jalasjärveltä on satokisassa mukana Igloo-lajikkeella, joka on saanut alleen runsaasti karjanlantaa. Mikolla on kisassa kaksi mentoria, Kyösti Marttila Marttilanmäeltä, ja Mika Ristilä ViljelijänBerneriltä. Kyösti voitti Ascra Xpro -kisan 4 vuotta sitten nimenomaan Igloolla, kun hän korjasi 10 600 kilon hehtaarisadon. Mikon kasvustossa on haettu pääversojen tiheyttä ja painavia jyviä, ei niinkään sivuversoja tai suuria tähkiä. Ruiskulla on käyty syksyllä kolme kertaa ja kesällä viisi. Ja komiaa on! Video on kuvattu 28.7. @mikkotukeva @viljelijanberner @alamarttilaoy #satokisa2026 #Igloo
3 viikkoa ago
View on Instagram |
6/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Tony Erlands on siitä harvinainen eteläpohjalainen, että hän kysyi savimaiden kavereilta vinkit syysvehnän viljelyyn. Ceylon on viljelty Teuvalla "kovalla maalla" minimipanoksin. Typpeä on annettu 125 kg/ha, ja pellolta on ruiskutettu ainoastaan rikkakasvit. Video on kuvattu 28.7. @tonyerlands #Satokisa2026 #Ceylon
3 viikkoa ago
View on Instagram |
7/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Kaarle Tavelan luomu-Turanus kasvaa samalla lohkolla, jolla hän osallistui kaurakisaan kaksi vuotta sitten. Alkukesä oli Kangasalla jälleen kuiva. Syksyllä vehnän kimpussa olivat hanhet, nyt reunoja syövät naakat. Video on kuvattu 28.7. #satokisa2026 #Turanus @tavelankartano
3 viikkoa ago
View on Instagram |
8/9
@kaytannonmaamies
@kaytannonmaamies
•
Follow
Niko ja Nikolas Ahlqvistilla on noin 80 hehtaaria syysvehnää. Tätä Skagenia on Lohjalla 40 hehtaaria rinnelohkolla. Etelärinne alkoi olla jo valmista 22.7. Kaikki vehnät on viljelty samalla reseptillä. Esikasvina on herne, eikä syksyllä ole annettu apulantaa. Skagen on kylvetty syyskuun lopussa, lannoitettu kahteen kertaan keväällä, rikkakasvit on torjuttu toukokuussa ja tautiaine ajettu kesäkuussa. Kasvunsäädettä ei ole annettu. #satokisa2026 #Skagen
3 viikkoa ago
View on Instagram |
9/9
Näyttelykalenteri

Agraari Oy
Käytännön Maamies
Hämeentie 135 A
00560 Helsinki

  • Tilaa lehti
  • Kirjaudu sisään
  • Artikkelit
  • Mediatiedot
  • Kestotilaajan edut
  • Digilehti
  • Yhteystiedot
  • Rekisteriseloste
  • Suurimmat maatilat 2025
  • Traktorivertailu
  • Traktoripörssi
  • Näyttelykalenteri
  • Koeaja, kokeile, testaa ja vertaile
  • KMVET
  • Farmit
  • Terramedia
  • Agraari