Siirry suoraan sisältöön.

herne
/ 2.3.2026

Herneelle riittää kysyntää

Herneen viljely on lähtenyt liitoon rehuteollisuuden kysynnän ja puolilehdettömien, aiempaa vankempien ja satoisempien lajikkeiden myötä. Viljelyala on kymmenkertaistunut 20 vuodessa. Rehuteollisuus toivoo sen vielä kasvavan, varsinkin kun herneelle on avautunut vientimarkkina.

Siirry artikkeliin
/ 25.7.2024

Vähemmän koneita, enemmän luentoja

Brunnby Lantbrukardagar -näyttelyssä 3.–4. heinäkuuta oli aiempaa vähemmän maataloustyökoneita, kun suuret konemerkit ruotsalaista Väderstadia myöten jäivät pois. Ohjelman määrää oli puolestaan lisätty ja kastelu ja uudet lajikkeet olivat suurimmassa roolissa. Välikasvit näkyivät entistäkin enemmän ja kevätöljykasvit ovat tehneet paluun Keski-Ruotsiin. Salaojitus on Brunnbyn kestohitti.

Siirry artikkeliin
/ 4.6.2024

Herneen ja härkäpavun tuleennuttaminen puitavaksi niittämällä

Suomessa halutaan lisätä herneen ja härkäpavun viljelyä merkittävästi. Tämä on kirjattu esimerkiksi tuottajajärjestön MTK:n ilmastotiekarttaan. Se vähentäisi tuontisoijan ja fossiilienergialla tuotetun lannoitetypen käyttöä. Herneen ja härkäpavun puinti voi olla haasteellista, mikä rajoittaa viljelijöiden kiinnostusta. Kasvusto voi vielä puintiaikaan olla puutteellisesti tuleentunut ja tukkia puimurin. Tuleennuttaminen niittämällä ennen puintia voi olla ratkaisu – mutta haittapuoliakin on.

Siirry artikkeliin
/ 21.5.2024

Biostimulanttikokeissa ei satovaikutuksia

NSL Koetoiminnan biostimulanttikokeissa ei ole saatu vaikutuksia satoon tai laatuun. Ulkomaisissa tutkimuksissa biostimulanttien satovaikutus tulee parhaiten esiin aro- ja aavikko-olosuhteissa, kun multavuus on heikko, suolapitoisuus korkea ja viljelyssä vihanneksia ja palkokasveja.

Siirry artikkeliin
/ 3.8.2023

Erikoiskasvien viljely vuosina 2021–2023

Eniten viimeisen kahden vuoden aikana ovat lisääntynyt rehuherneen ja auringonkukan viljelyalat. Rehuherneen ala lähes kaksinkertaistui kahden vuoden aikana 36 000 hehtaariin. Auringonkukan viljelyala nelinkertaistui lähes 3 500 hehtaariin. Sen lisäksi ruokaherneen viljelyala kasvoi 2 500 hehtaaria ja tattarin 1 200 hehtaaria vertailtaessa tämän kesän erikoiskasvien pinta-aloja vuoteen 2021. Sinapin ala kasvoi 490 hehtaaria ja korianterin ala vajaa 190 hehtaaria. Toki kokonaisalat näissä ovat pieniä, mutta korianterin ala kolminkertaistui ja sinapin ala viisinkertaistui. Maininnan ansaitsevat myös virna ja mailanen, joilla omassa kokoluokassaan viljelyala kasvoi reippaasti, samoin ruokasipulin ja kurpitsan viljelyalat nousivat hieman vihannessektorilla. Marjoista mustaherukka ja marja-aronia nostivat suosiotaan. Karkeasti arvioiden erikoiskasveihin käytetty viljelyala on kasvanut kahden vuoden takaisesta, lähinnä hernealojen kasvun myötä. Sen sijaan härkäpavun, kuminan ja tärkkelysperunan viljelyalat ovat vähentyneet, kuten myös mansikan viljelyala. Toki näillä viljelyala pysyttelee edelleen tuhansissa hehtaareissa. Lisäksi kevätspelttivehnän ja öljyhampun viljelyala väheni.

Siirry artikkeliin
/ 6.6.2023

Ei anneta herneen lakastua

Vuoden 2022 herneen viljelyala oli historiallinen, 34 000 hehtaaria. Vuodesta 1910 tehdyn tilastoseurannan mukaan tämä on suurin herneelle kylvetty pinta-ala. Vuodesta…

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2023

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin
/ 28.3.2022

Herneen kylvömäärä hakusessa

Boreal Kasvinjalostuksen kokeissa herneen kylvömäärän pienentäminen 70 itävään neliöllä ei ole ollut paras ratkaisu satoisuuden eikä laonkeston näkökulmasta. Liedossa parhaat tulokset saatiin 100 itävällä ja Isossakyrössä 130 itävällä neliölle.

Siirry artikkeliin
/ 1.4.2021

Älä vedä hernettä nenään

Rehuherneen suosio viljelykasvina näyttää kasvavan, mutta viljelyintoa jarruttavat vielä puskaradion kautta leviävät huonot kokemukset. Riskejä voi kuitenkin pienentää oikeilla viljelykäytänteillä.

Siirry artikkeliin
/ 21.1.2021

Uutta hernettä laariin

Herneen viljelyssä nähtiin viime keväänä todellinen innostuspiikki. Rehutehtaat tekivät vilkkaasti viljelysopimuksia. Se tuotti tulosta, ja hernesatoa saatiin enemmän kuin koskaan aiemmin, 52,3 miljoonaa kiloa. Herneen viljelyala oli 20 900 hehtaaria. Astronaute ja Indgrid ovat suosituimmat lajikkeet, mutta uusia ehdokkaita on tulossa.

Siirry artikkeliin
/ 21.1.2021

Kotimaisten öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä on taattu

Herne, härkäpapu, rypsi ja rapsi ovat jatkuvasti otsikoissa, oli sitten kyse elintarvikeinnovaatioista, ilmastoruokavaliosta tai kotimaisen valkuaisrehutuotannon kasvattamisesta. Viljelijät tuntevat jo näiden erikoiskasvien agronomisen arvon ja positiiviset vaikutukset peltomaille. Ne tuovat viljatiloille vaihtelun lisäksi myös tuottoa.

Siirry artikkeliin