Siirry suoraan sisältöön.

erikoiskasvit
/ 15.9.2025

Siskosten vihannestilalla kasvaa yli 20 eri vihannesta ja yrttiä

Avomaan tuotantoon vaihtuvat kasvuolot tuovat haasteita, mutta lisäävät myös mielenkiintoa.

Siirry artikkeliin
/ 9.9.2025

Ratkaisuja perunan viljelyn haasteisiin

Kokeilussa ovat olleet muun muassa mikrobit ravinteiden saannin edistäjinä, perunaruton torjunta-aineiden eri yhdistelmät sekä viljelykierron merkitys satoihin.

Siirry artikkeliin
/ 8.9.2025

Erikoiskasvien viljely vuonna 2023–2025

Kahden vuoden erikoiskasvien seurantajaksolla viljelyala on lisääntynyt eniten sokerijuurikkaalla, puhdaskauralla, kuminalla ja rehuherneellä. Kärkipaikkaa pitää rehuherne, jonka viljelyala jatkoi kasvua ja on lähes 39 000 hehtaaria. Kuminaa viljellään 21 000 ja sokerijuurikasta 16 000 hehtaarilla. Puhdaskaura on uusi tuttavuus listoilla. Sen viljelyala on 3 972 hehtaaria. Puhdaskauraa viljellään hyvin isoilla tilakohtaisilla pinta-aloilla. Viljelyala on noussut myös öljyhampulla 1 751 hehtaariin ja tattarilla 2 773 hehtaariin. Yrteistä ala laajeni korianterilla 711 hehtaariin ja sinapilla 747 hehtaariin. Marjoista mustaherukan viljely kasvoi hieman, 1 989 hehtaariin ja mansikka on edelleen marjojen ykkönen 3 274 hehtaarilla.

Siirry artikkeliin
/ 6.9.2025

Vihanneksia ja hedelmiä kastelun avulla

Namibia on eteläisen Afrikan kuivin maa, mutta paikoitellen vesivaroja riittää kastelun avulla tapahtuvaan viljelyyn. Cronjen perhe on onnistunut luomaan pensassavannille menestyvän vihannes- ja hedelmäviljelmän. Matka menestykseen ei ole kuitenkaan ollut helppo, välillä on käyty pohjalla.

Siirry artikkeliin
/ 28.8.2025

Vaihtoehtoista kasvatettavaa

Euroopan ja Suomen viljamarkkinat ovat tänä syksynä varsin täynnä tavaraa ja se heijastuu suoraan viljan hintaan. Viljelijöille ja erityisesti niille,…

Siirry artikkeliin
/ 16.5.2025

Viiniköynnöksen kasvupaikkavaatimukset ja kannattavuus

Kotimaiset viinirypäleet voivat olla tulevaisuuden trendikasvi. Erikoiskasvina sillä on omat erityispiirteensä kasvupaikan suhteen, mikä kannattaa huomioida jo lajikkeita valittaessa. Leikkaamiselta ei voi välttyä, mutta viiniköynnös on pitkäikäinen, joten huolellisella suunnittelulla saattaa rypäleitä saada vielä 30 vuoden kuluttuakin.

Siirry artikkeliin
/ 24.8.2023

Tattarin sopivuutta testataan osaksi puhdaskauran kiertoa

Kuusi Helsingin Myllyn puhdaskauran sopimusviljelijää lähti tänä vuonna kokeilemaan pelloillaan tattarin viljelemistä. Uusien viljelykiertovaatimusten vuoksi puhdaskauran viljelykiertoon pitäisi saada lisää gluteenittomia kasveja, joiden määrä on kuitenkin rajallinen. Tattari on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Siirry artikkeliin
/ 3.8.2023

Erikoiskasvien viljely vuosina 2021–2023

Eniten viimeisen kahden vuoden aikana ovat lisääntynyt rehuherneen ja auringonkukan viljelyalat. Rehuherneen ala lähes kaksinkertaistui kahden vuoden aikana 36 000 hehtaariin. Auringonkukan viljelyala nelinkertaistui lähes 3 500 hehtaariin. Sen lisäksi ruokaherneen viljelyala kasvoi 2 500 hehtaaria ja tattarin 1 200 hehtaaria vertailtaessa tämän kesän erikoiskasvien pinta-aloja vuoteen 2021. Sinapin ala kasvoi 490 hehtaaria ja korianterin ala vajaa 190 hehtaaria. Toki kokonaisalat näissä ovat pieniä, mutta korianterin ala kolminkertaistui ja sinapin ala viisinkertaistui. Maininnan ansaitsevat myös virna ja mailanen, joilla omassa kokoluokassaan viljelyala kasvoi reippaasti, samoin ruokasipulin ja kurpitsan viljelyalat nousivat hieman vihannessektorilla. Marjoista mustaherukka ja marja-aronia nostivat suosiotaan. Karkeasti arvioiden erikoiskasveihin käytetty viljelyala on kasvanut kahden vuoden takaisesta, lähinnä hernealojen kasvun myötä. Sen sijaan härkäpavun, kuminan ja tärkkelysperunan viljelyalat ovat vähentyneet, kuten myös mansikan viljelyala. Toki näillä viljelyala pysyttelee edelleen tuhansissa hehtaareissa. Lisäksi kevätspelttivehnän ja öljyhampun viljelyala väheni.

Siirry artikkeliin
/ 27.7.2023

Erikoiskasvit ja erilaiset kesannot kiinnostavat, kevätkylvöisten viljojen ala pienenee edelleen

Uusi cap-kausi ja erityisesti lannoitteiden kalleus ohjasivat tämän vuoden kylvöjä erikoiskasvien ja erilaisten viherlannoitusnurmien ja kesantojen suuntaan. Kevään 2023 tukihaun…

Siirry artikkeliin
/ 26.5.2023

Sähäkät kevätkylvöt

Kevät oli myöhässä, mutta kylvöille päästiin rytinällä äitienpäivän molemmin puolin. Pellot kuivuivat nopeasti ja kylvökelit olivat lähes täydelliset. Sokerijuurikasala kasvaa siemenmyynnin perusteella edellisvuoden 8 800 hehtaarista 11 000 hehtaariin. Hernealan ennustetaan nousevan 34 600 hehtaarista 36 000 hehtaariin.

Siirry artikkeliin
/ 2.8.2021

Erikoiskasvien viljely vuosina 2019-2021

Viljelyalaa kasvattivat vuoteen 2019 verrattuna eniten rehuherne, ruokaherne, öljyhamppu, kuituhamppu, sokerijuurikas, auringonkukka ja spelttivehnät. Viljelyalat osoittivat laskevaa suuntaa kuminalla, härkäpavulla, tattarilla, perunoilla, maissilla ja ruokohelvellä. Viljelyalat toki vaihtelevat vuosittain, mutta useita kasveja viljeltiin viime vuonna enemmän kuin tänä vuonna. Reipasta suhteellista viljelyalan kasvua saivat sinappi, varhaisperuna, parsakaali, yrttikasvit ja valkosipuli.

Siirry artikkeliin