Suomi pyrkii kasvaville vientimarkkinoille

Kuluneen vuosikymmenen aikana maailman viljamarkkinat ovat asettuneet osin uuteen asentoon. Venäjä on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä vehnän vientimaana. Yhdysvaltojen rooli sen sijaan on hieman pienentynyt. Kokonaisuudessaan viljamarkkinoiden ykköspeluri on edelleen Euroopan unioni. Tulevaisuudessa Venäjän rooli kasvaa vehnän lisäksi myös maissin viejänä.

Viejämaiden kilpailuasetelman kiristymisen lisäksi maailman viljamarkkinoilla on nähty merkittävä rakenteellinen muutos. Viennin kysyntävetoisuus on kasvanut.
Tämä on luontevasti seurausta siitä, että loputkin viljaan liittyvät kaupan esteet purettiin hyvin pitkältä viime vuosikymmenen loppupuolella.

Viljamarkkinoille on muodostunut todellinen maailmanmarkkinahinta, joka muuttuu kysynnän ja tarjonnan muuttuessa.

Tuotanto kulutusta suurempaa

Kuluvaa satovuotta lukuun ottamatta maailmalla on saatu pitkään isoja viljasatoja. Vuonna 2017 maailmassa tuotettiin viljaa enemmän kuin koskaan ennen. Edellinen ennätys oli edelliseltä vuodelta.

Viljan tuotanto on ollut suurempaa kuin kulutus useamman vuoden ajan. Tämän seurauksena maailman viljavarastot ovat kasvaneet.

Viljavarastojen kasvu on näkynyt matalampina hintoina vuosikymmenen alkupuoliskoon verrattuna. Suuret varastot selittävät myös sen, että heikommasta kokonaissadosta huolimatta maailmanmarkkinoiden hintapiikit näyttävät jäävän kohtuullisen maltillisiksi myös tänä talvena.

Viljan kysyntään maailmassa vaikuttavat paitsi väestönkasvu ja tulotason nousu, myös ruokavalion muutokset. Lihan syönnin kasvu kehittyvissä talouksissa lisää viljan rehukäyttöä. Väestön kasvu lisää syöjien määrää.

Vilja on ruokaturvan kannalta keskeistä ravintoa monilla alueilla ja etenkin riisin tuotanto- ja hintamuutoksilla on suora vaikutus ihmisten ruokaturvaan. Myös vehnällä on vastaava rooli esimerkiksi Pohjois-Afrikassa.

Kaupan kasvu jatkuu

Maataloustuotteiden markkinakehitys ei ole irrallaan yleisestä kansainvälisen kaupan kehityksestä, mutta silti se ei suoraan noudattele sitä.

Esimerkiksi finanssikriisin seurauksena toteutunut maailmankaupan notkahdus ei näkynyt maataloustuotteiden kaupassa kovinkaan merkittävästi, vaikka muilla sektoreilla vaikutukset olivat paikoin suorastaan tuhoisia.

Maataloustuotteet ja elintarvikkeet ovat välttämättömyyshyödykkeitä. Koko ajan suurempi osa ravinnosta kulutetaan eri paikassa, kuin missä se on tuotettu. Tämä lisää luontaisesti kansainvälisen kaupan tarvetta ja kasvattaa maailmalla liikkuvan viljan määrää.

Nyt ennustettu talouskasvun hidastuminen näkyy myös maataloustuotteiden ja sitä kautta viljan kysynnässä. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta kysynnän kuitenkin odotetaan kasvavan, vaikkakin selvästi viime vuosia hitaammin. Samaan aikaan viljan tuotannon arvioidaan kasvavan, joten viljan hintaan ei ole odotettavissa merkittävää nousua.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Kyösti Arovuori ja Tapani Yrjölä
Kuva: Annaleena Ylhäinen