Suomen suurimmat tilat: Vain 12 prosentilla tiloista viljelyssä yli 100 hehtaaria

Maatalouden rakennekehitys on edennyt vauhdilla. Suomen EU-jäsenyyden aikana maatilojen määrä on tippunut yli puoleen vuoden 1995 määrästä. Siitä huolimatta maatilojen rakenne on edelleen pientilavaltainen. Suomen 48 800 maatilasta (2019 tukihaku) vain noin 5 700 maatilaa viljelee yli 100 hehtaaria. Näilläkin yli 100 peltohehtaarin tiloilla peltoalasta keskimäärin 46,7 prosenttia on muilta vuokrattua.

Suomen suurimman maatilan kärkipaikkaa on pitänyt jo pitkään Niko Ahlqvist, jolla on viljelyssä omissa nimissään hieman yli 1 500 hehtaaria luomussa ja sen lisäksi vielä noin 43 hehtaaria yhtiönsä nimissä tavanomaisesti viljeltynä. Kaulaa seuraavaan tilaan on melkoisesti, sillä seuraavaksi suurimmalla tilalla on viljelyssä hieman yli puolet siitä alasta kuin Ahlqvistilla. 200 suurimman maatilan joukkoon pääsi 335 hehtaarilla, kun vuonna 2007 listalle pääsi 218 hehtaarilla, 2009 237 hehtaarilla, 2011 248 hehtaarilla, 2013 277 hehtaarilla, 2015 304 hehtaarilla ja 2017 321 hehtaarilla.

Kattava listaus yli 50 hehtaariin maatiloista löytyy KM:n verkkosivuilta kestotilaajille tarkoitetusta palveluista. Digilehdestä KM 5/20 löytyy listauksena 1000 suurinta tilaa.

Maatilojen tukihakutietojen julkisuus mahdollistaa maatilojen listaamisen viljelyssä olevan peltoalan mukaan. Tukihakemuksista löytyy myös tieto siitä, onko pelto omaa vai vuokrattua ja onko tilalla voimassa luomusitoumus vai ei.

Suomen suurin maatila (viljelty peltopinta-ala) vuonna 2019, kuten monena vuonna aiemminkin, löytyy nykyisin Karkkilassa asuvalta Niko Ahlqvistilta. Hän viljeli viime vuonna yhteensä lähes noin 1 544 hehtaaria. Suurin osa pellosta, 1500,7 hehtaaria oli luomussa ja loput tavanomaisessa viljelyssä erillisen yhtiön nimiin. Ahlqvist on tällä hetkellä ainoa viljelijä, jolla on suoraan omassa viljelyssä yli 1 000 hehtaaria.

Luonnonvarakeskus on listan kakkosena 867 hehtaarilla, mutta viljelijöiden kakkostilan 862 hehtaarilla ottaa Agri-Toukola Oy Kangasalta.

Lietolainen Timo Laaksonen  849,5 hehtaarilla on viljelijöiden kolmonen.
Takavuosien tukirohmu, Suo Oy ruokohelpiviljelmineen, on häipynyt listoilta kokonaan.

Isoimpien tilojen keskiala kasvaa vauhdilla

Jos 200 suurimman maatilan listalta poistetaan Luonnonvarakeskus, on loppujen 199 suurimman tilan keskimääräinen pinta-ala 433 hehtaaria. Toki listalta voisi poistaa myös Helsingin kaupungin, mutta sen maita kuitenkin viljellään normaalisti ja osa pelloista sijaitsee muualla kuin Helsingissä, esimerkiksi Vihdissä.

Vuonna 2017 samalla kaavalla (silloin poistettu Suo Oy ja Luke) keskipinta-ala oli lähes 418, 2015 407 hehtaaria, 2013 373 hehtaaria, 2011 338 hehtaaria, 2009 runsaat 313 ja vuonna 2007 lähes 291 hehtaaria. Isoimmat maatilat kasvavat edelleen varsin nopeasti eli kahdessa vuodessa keskipinta-ala on kasvanut niillä 15 hehtaaria.

Vuonna 2019 199 suurimman tilan peltoalasta keskimäärin 226 hehtaaria on vuokramaata eli vuokramaaprosentti on yli puolet (52,2 %). Totuus on kuitenkin hieman toinen, sillä erilaisten yhtiöjärjestelyjen seurauksena osa pelloista listataan vuokratuiksi, vaikka todellisuudessa merkittävä osa tai jopa kaikki pellot voivat olla yhtiön osakkaiden omistuksessa.

Tilastoja sekoittaa myös se, että yksittäiset viljelijät saattavat olla mukana myös erilaisissa maataloutta harjoittavissa osakeyhtiöissä, avoimissa yhtiöissä, maatalousyhtymissä tai perikunnissa, joten yksittäisten viljelijöiden kohdalla ilmoitettu hehtaarimäärä ei välttämättä kerro täyttä totuutta viljelyalasta.

Osa viljelijöistä myös viljelee toisten omistamia peltoja, mutta omistaja hakee tuet. Tämä ala näkyy tuen hakijan alana, ei varsinaisen viljelytyön tekijän alana.

Lue koko juttu KM:stä.

Teksti: Pentti Törmä
Kuva: Arto Takalampi