Säilörehujen NIR-analyysit testissä
Omien nurmirehujen analysointi on tärkeä työkalu nautakarjan ruokinnan suunnittelussa. Analyysejä tarjoaa Suomessa kolme toimijaa: Valio, Seilab ja Eurofins Viljavuuspalvelu. Valion palvelut ovat tarjolla vain valiolaisille tuottajille. Rehut analysoidaan NIR-menetelmällä, joka on nopea ja edullinen. Lähetimme laboratorioihin säilörehun raaka-ainenäytteitä testataksemme, millaisia eroja laboratorioiden antamien tulosten välillä esiintyy.
Käytännön Maamies teki vuosina 2014 ja 2015 (KM 9/2014 ja KM 5/2015) vertailut, joissa säilörehunäytteitä lähetettiin kaikkiin kolmeen laboratorioon. Tällöin Seilab ja Eurofins Viljavuuspalvelu olivat vasta aloittaneet NIR-analyysien tarjoamisen Valion rajattua palvelutarjontaansa. Aloitusvaiheeseen liittyi haasteita ja laboratorioiden välillä oli paikoin isojakin eroja. ProAgrian tietokantojen mukaan yli 80 prosenttia maitotilojen rehunäytteistä analysoidaan edelleen Valion laboratoriossa. Muiden meijerien tuottajat sekä lihanautatilat käyttävät muita laboratorioita.
NIR-menetelmän käyttöönotto on nopeuttanut rehuanalyysitulosten saantia. Tämä on lisännyt analyysien hyödynnettävyyttä ja pelkkien taulukkoarvojen käyttö ruokinnan suunnittelussa on vähentynyt. Omista rehuista tehty analyysi antaa taulukkoarvoja paremman pohjan muun muassa rehuannoksen väkirehun osuuden suunnittelulle.
Rehunäytteet sokkotestiin
Nurmet Rahaksi -hanke testasi vuonna 2018 laboratorioiden välisiä eroja sokkotestillä, jossa säilörehun raaka-ainenäytteistä teetettiin NIR-analyysi. Samat näytteet analysoitiin myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) omassa laboratoriossa Jokioisilla.
Testinäytteet otettiin Luke Maaningan toimipaikan koeruuduilta normaaleihin niittoaikoihin. Näytteitä otettiin timotei-, nurminata- ja puna-apilakasvustojen toisesta sadosta sekä kokoviljana korjatusta ohrasta. Näytteet silputtiin, sekoitettiin huolellisesti, kuivattiin 200 gramman erissä (+60 °C 40–48 tuntia) ja jaettiin kuivina 10–12 erilliseen näytteeseen.
Näytteet lähetettiin Valion ja Seilabin laboratorioihin Seinäjoelle, Eurofins Viljavuuspalvelun laboratorioon Mikkeliin sekä Luken laboratorioon. Ideana oli testata sekä laboratorioiden välistä että niiden sisäistä vaihtelua. Siksi samaa näytettä lähetettiin laboratorioihin useita kertoja siten, että seuraava erä lähti vasta kun edellisen tulokset olivat saapuneet. Jokainen laboratorio analysoi siis samaa lähtömateriaalia olevaa näytettä kolme erillistä kertaa tietämättä testistä. Puna-apilanäytteitä oli käytettävissä vähemmän, joten niistä tilattiin osittain vain kaksi analyysiä.
Näytteistä tilattiin laboratoriosta riippuen soveltuvin analyysipaketti. Laboratorioiden välillä on hieman vaihtelua siinä, mitä kaikkea NIR-analyysi mittaa. Tässä vertailussa keskityttiin vain sulavuuteen (D-arvo), raakavalkuaiseen ja kuituun (NDF). Näytteet otettiin pellolta vuosina 2016 ja 2017, säilytettiin kuivana ja lähetettiin laboratorioihin syksyn 2017 ja talven 2018 aikana.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Maarit Hyrkäs, Arja Mustonen, Johanna Kanninen, Marketta Rinne
Kuvat: Tiina Kolunsarka