Rukiin kerääjäkasvien kylvö käy droonillakin
Kolme lapualaisviljelijää päätti kokeilla, miten rukiin kerääjäkasvin kylväminen onnistuisi ammattikäyttöön tarkoitetulla droonilla. Mukaan saatiin ennakkoluuloton drooniyrittäjä, ja sekä hänelle että viljelijöille kertyi kylvöstä hyvää kokemusta etenkin eri nurmiseosten vaatimien säätöjen tekemiseen.
Droonikylvökokeilun taustalla ovat lapualaiset luomuviljelijät Timo Erkkilä, Asko Peltola ja Matti Isoluoma. He ovat kylväneet jo useamman vuosikymmenen ajan rukiin alus- eli kerääjäkasveja erilaisin menetelmin ja hakeneet sopivinta levitystekniikkaa.
Esimerkiksi Erkkilä on kylvänyt alkaen käsinveivattavasta levittimestä aina maastopyörän runkoon kiinnitettävään levittimeen, jota hän pyöritti akkuporakoneella. Hän on miettinyt myös mönkijän ja pneumaattisen levittimen sekä oman droonin ostamista, mutta niiden hinnat nousivat turhan korkeaksi.
Myös Peltola on käyttänyt kävellen levitettävää ”viipperöä” eli käsinveivattavaa levitintä, jonka kanssa kävelyä kertyy kolmisen kilometriä hehtaaria kohti.
Uutena tekniikkana heitä kiinnosti droonikylvö, ja he löysivät droonilla metsän boorilannoituksia tekevän yrittäjän eli Kotkanlento Oy:n Antti-Heikki Kotkasen yhteystiedot. Hän olikin innokas kokeilemaan, miten kerääjäkasvien kylvö onnistuisi DJI Agras T50 -droonilla.
Kolmikko käyttää kerääjäkasveina hieman eri nurmiseoksia, mutta tavoite on sama: rukiin puinnin jälkeen kerääjäkasveja ei kynnetä, vaan niiden annetaan jatkaa kasvuaan koko syksyn. Pellot kynnetään myöhään syksyllä tai vasta keväällä.
Heidän kokemuksensa mukaan kerääjäkasveilla saavutetaan useita hyötyjä. Kasvit alkavat keväällä haihduttaa nopeasti ja kuivattaa maata, jolloin muokkaamaan päästään aikaisin, ne pidättävät ravinteita, parantavat maan kasvukuntoa ja sitovat typpeä maahan.
Työleveys selville kokeilemalla
Droonikylvöt toteutettiin huhtikuun lopulla, jolloin pintakylvettävät siemenet ehtivät käyttää hyödyksi maaperän kosteuden. Kun kylvö oli täysin uutta niin viljelijöille kuin yrittäjällekin, se vaati oman opettelunsa.
75-litraisessa säiliössä on sekoitin, joka pudottaa siemenet droonin alapuolella olevalle keskipakoislevittimelle ja siitä peltoon. Droonissa on puntari, joka näyttää kilot ja levitettävät pinta-alat, mutta kiertokoetta sillä ei tehty.
Etenkin erilaisten nurmiseosten käyttö työllisti ja vaati säätöjen hakemista. Painavan boorin säädöt eivät käyneet kevyille nurmisiemenille eivätkä yhden nurmiseoksen säädöt sopineet toiselle seokselle.
Erkkilän käyttämä seos oli englanninraiheinää, valkoapilaa ja timoteitä, Isoluomalla monilajista apilanurmiseosta ja Peltolalla italianraiheinää ja 20-prosenttisesti apilaa. Kylvö aloitettiin Erkkilän pellolta.
”Oikeaa levitysmäärää haettiin lentämällä lohko kerrallaan ja mittaamalla, paljonko siementä meni alalle ja sen mukaan säädettiin syöttöä. Vaikka lajittumista hieman esiintyikin, saatiin englanninraiheinän säädöt hyvin kohdilleen”, Erkkilä sanoo.
Oletustyöleveytenä oli viisi metriä, mutta keskipakoislevitin ei pystynyt levittämään kevyttä siementä joka kohtaan, joten väli kavennettiin kolmeen metriin. Sillä saatiin jo tasainen levitysala ja haluttu siemenmäärä kaikkien pelloille kolmen metrin lentokorkeudelta.
Arvokasta tieto uudesta tekniikasta
Peltolan pellolla erityisesti ”tikkuinen” eli pitkäsiemeninen italianraiheinä osoittautui heti alkuun vaativammaksi levittää kuin timotei ja englannin raiheinä. Niiden säädöt eivät toimineet italianraiheinällä.
”Vaikka aukko oli iso ja säiliössä sekoitin, silti siemenseos alkoi holvaantua. Aukkoa suurentamalla saatiin lopulta oikea siemenmäärä menemään. Suositus oli 6–10 kiloa, tavoite seitsemän kiloa ja toteutunut määrä kuusi kiloa per hehtaari”, Peltola summaa.
Myös säiliön siemenmäärän pienentäminen auttoi, sillä se kevensi painetta ja esti holvaantumisen. Muutaman kilon siemenmäärä riittikin hyvin akun latausten väliseen kylvökertaan.
Peltola ja Erkkilä pitävät nyt saatuja kokemuksia ja tietoa arvokkaina. Erityisen mielenkiinnolla he odottavat, miltä kerääjäkasvinurmi näyttää rukiinpuinnin jälkeen. Sen jälkeen tiedetään paremmin, onko droonikylvö laajemminkin jatkossa toimiva kerääjäkasvien kylvötapa.
”Mielestäni tärkein anti on, että kokeillaan ja aletaan kehittää aivan uudenlaista tekniikkaa kerääjäkasvien kylvöön syys-, mutta myös kevätviljoille. Varmaan monilla olisi siihen kiinnostusta, sillä näin voidaan kylvää paremmalla aikaa kylvösesongin jälkeen peltoa tiivistämättä”, Peltola arvelee. ◻
Droonin automatiikka huolehti levityslinjoista
Myös drooniyrittäjä Antti-Heikki Kotkaselle kerääjäkasvien droonikylvö toi lisätietoa tulevia levityksiä ajatellen. Vaikka hänellä oli aiempaa kokemusta metsälannoituksesta, kerääjäkasvien kylvössä hänkin oli aivan uuden äärellä.
”Kokeilun kautta tiedän nyt, minkälaisella levittimen aukolla ja millä nopeudella saadaan eri siemenseoksilla oikea siemenmäärä hehtaarille”, hän sanoo tyytyväisenä.
Kylvö vaati Kotkaselta hieman alkusuunnittelua, jossa piti ottaa huomioon kahdeksan minuutin lennon kerralla kestävä akku, 15 minuutin latausaika ja lokitietojen nollautuminen yli 20 minuutin lentotauon jälkeen.
Hän syötti peltolohkon tiedot ensin tietokoneelle, jakoi kylvöalan tiettyihin pikkulohkoihin ja siirsi tiedoston muistikortilla droonin ohjaimeen. Droonin automatiikka kysyi tarvittavat lentotiedot kuten työleveyden ja näytti janoina lohkon lentoreitin.
”Drooni lensi lohkolle määrittämiään janoja pitkin automaattisesti, jolloin lentorata samoin kuin työleveyskin pysyvät vakiona koko ajan. Sen tasaisemmin ei voi kylvää kuin mitä drooni tekee.”
Kun kylvöalan jakoi lohkoihin, niistä jokaisen pystyi kylvämään yhdellä akullisella. Kylvetyn lohkon jälkeen droonin automatiikka kuittasi sen tehdyksi. Jatkettaessa levitystä drooni aloitti automaattisesti seuraavasta lohkosta.
Kotkasen mukaan koko kylvöalan voisi lentää yhtenäisenäkin lohkona. Silloin lataus, siementankkaus ja muut huollot olisi kuitenkin tehtävä alle 20 minuutissa.
”Sen aikarajan jälkeen kone ei enää muista eikä osaa palata siihen, mihin se lopetti. Lohkoihin jakaminen helpotti omaa työtäni, kun tauon pituudella ei ole väliä”, hän selventää.
Kylvön hintahaitari droonilla on verottomana 50–280 euroa hehtaarilta riippuen, missä työpaikka sijaitsee ja kuinka ”rikkinäinen” kylvettävä ala on eli kuinka paljon joutuu siirtymään autolla useiden paikkojen välillä.
Lapuan pilottiprojektiin Kotkanen lähti mielenkiinnosta ja oppimismielessä, joten sen hinta oli omakustanteinen. AT