Päätä syysrapsin viljelystä ajoissa

Syysrapsin viljelyn edelläkävijä Ilkka Kouvo antoi syysrapsin viljelyohjeita maatilallaan Huittisissa kesäkuun puolivälissä.

Syysrapsit näyttävät tänä kesänä edellisvuottakin paremmilta. Talvituhoja ei tullut, ja syysrapsi on hyötynyt kevään ja alkukesän sateista. Harmi ettei syysrapsikisaa pidetä tänä vuonna.

Syysrapsin viljelystä on päätettävä hyvissä ajoin, mielellään jo edellisvuonna. Esikasvi on mietittävä niin, että kylvöille päästään viimeistään elokuun alkupuolella. Maavaikutteisia rikkakasviaineita ei saa käyttää esikasville, sillä muutoin rapsin siemen ei idä. Rikkakasviaineiden jälkikasvirajoitteet syysrapsille löytyvät tästä.

Syysrapsin viljelyohjeet tulevat pitkällekin Ruotsin kokemusten perusteella. Ilkka Kouvo kuitenkin muistuttaa, että Ruotsissa ei saa käyttää syksyllä kasvunsääteenä ja tautiaineena Juventusta. ”Siksi Suomessa voi kylvää hieman myöhemmin kuin vastaavissa olosuhteissa Ruotsissa”.

Kasvunsäädekäsittelyn jälkeen syysrapsi levittää lehtensä laajemmalle, ja saa enemmän valoa kuin pystylehtisempi yksilö. Kouvo kylvi syysrapsin viime syksynä 17. elokuuta. Rapsi ehti kehittyä tarpeeksi suureksi, tosin syksy oli leuto. Rapsi tarvitsee 450-500 asteen lämpösumman kasvattaakseen 8 kasvulehteä, 8 mm juurenkaulan ja 8 cm syvyisen juuren.

Kyntö on paras

Kouvon mukaan paras kylvömuokkaus on kyntö ilman äestystä. Myös kultivointi toimii, kunhan jääntivilja torjutaan huolella. Suorakylvö ei ole toistaiseksi onnistunut. Kouvo suosittelee kylvämään päisteet viimeiseksi.

Siemenmäärä on pidettävä tarpeeksi pienenä. 50 kappaletta neliölle riittää. ”Olen kokeillut erilaisilla kylvömäärillä. Aloitin 150 kappaleella neliölle ja siitä ei tullut mitään”, Kouvo kertoo. Ruotsissa suositellaan jopa vain 32 tainta neliölle. Harva kasvusto tekee suuret sivuversot. Pääsato kehittyy niihin eikä suinkaan pääversoon, Kouvo muistuttaa. Hän on saanut neljän tonnin hehtaarisadon 11 kappaleella neliöllä. Taimien on oltava kuitenkin tasaisesti pellossa.

Kouvon lohkot kylvettiin viime syksynä 50 kappaleen tiheyteen neliölle, mutta koska talvituhoja ei tullut lainkaan, tuntuu tiheys melkein liian suurelta. Hybridilajikkeilla riittää pienempi kylvömäärä kuin populaatiolajikkeilla. Kouvo käytti kuitenkin samaa kylvötiheyttä.

Kouvo kylvää jokaisella vantaalla. Kylvösiemenen paino vaihtelee, joten kylvömäärä voi olla mitä vain kahdesta seitsemään kiloa hehtaarille. Kouvo korostaa starttilannoitteen merkitystä. Syysrapsin on lähdettävä nopeasti kasvuun, että se ehtii kehittyä tarpeeksi suureksi. Startin lisäksi Kouvo käyttää kylvölannoituksessa NPK-lannoitetta.

Torju etanat ja rikkakasvit

Kouvon mukaan etana on syysrapsin pahin tuholainen. Kouvo suosittelee torjumaan etanat hyvissä ajoin, jolloin etanat kuolevat ennen kuin rapsi ehtii tulla taimelle. Silloin myös pienempi määrä torjunta-ainetta riittää. Kouvo levittää etanarakeet kaikkialle peltoon pintalevittimellä. ”Kun pellolla ei ole muuta syötävää kun rakeet, niin etanat syövät kyllä ne ja kuolevat ennen kuin rapsi tulee taimelle.” Etanat liikkuvat öisin, joten päivällä niitä harvemmin näkee eikä sitä kannata jäädä odottelemaankaan.

Rikkakasvit on torjuttava syksyllä, muuten rapsi ei talvehdi, vaan kilpailee rikkakasvien kanssa ja kasvaa syksyllä liian pitkäksi. Talvehtineista rikoista on myös lähes mahdotonta päästä keväällä eroon. Kevätitoiset rikkakasvit eivät ole läheskään yhtä suuri ongelma.

Ruotsissa rikkakasvit torjutaan metatsakloria ja klomatsonia sisältävällä Nimbuksella. Suomessa on tyydyttävä metatsakloria ja kvinmerakkia sisältävään Butisan Top:iin tai Clearfield-lajikkeilla imatsamoksia ja metatsakloria sisältävään Clamoxiin. Clamox tehoaa myös jääntiviljaan. Muussa tapauksessa ne on torjuttava hukkakaura-aineilla 2-lehtivaiheessa. Kouvon mukaan 40-60 prosenttia hukkakauran käyttömäärästä riittää.

Kouvo ruiskuttaa syysrapsille syksyllä solubooria 1 kg/ha ja magnesiumsulfaattia 3 kg/ha. Juventusta annetaan 1 dl kasvulehteä kohti. Juventus pitää lehdet maanmyötäisinä ja siirtää kasvun juuriin. Kasvupiste pysyy matalalla ja rapsi talvehtii varmemmin. Juventuksen sisältämällä metkonatsolilla on peräkkäiskäytön rajoitus, eli sitä saa käyttää vain joka toinen vuosi samalla kasvulohkolla.

Ruskistuu yleensä talvella

Viime talvi oli leuto ja lehdet pysyivät Kouvon pelloilla vihreinä koko talven. Yleensä kasvusto menee talvella ruskeaksi ja lähtee keväällä hitaammin kasvuun. Kouvon mukaan pelto voi näyttää täysin kuolleelta, mutta kasvupisteistä lähtee silti uutta kasvua.

Kevätlannoitus kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Kouvo lannoittaa keväällä typellä ja rikillä. Soluboori ja magnesiumsulfaatti ruiskutetaan hyvässä kasvussa olevaan peltoon hieman myöhemmin. Jos keväällä käytetään Juventusta, niin se ruiskutetaan myös kasvuvaiheessa olevaan peltoon. Se lisää sivuversojen määrää ja lyhentää pääverson pituutta.

Tauti- ja tuholaistorjunta tarpeen mukaan

Tänä keväänä tuholaisia ei ollut, joten Kouvo jätti ruiskutuksen tekemättä. Rapsikuoriaisia ei ollut nimeksikään.

Pahkahomeruiskutuksen tarpeellisuutta Kouvo harkitsi jonkin aikaa, mutta tallausvaikutus on niin suuri, että sadonlisää olisi saatava kunnolla. Ruotsissa pahkahomeruiskutuksesta on saatava 500-1500 kg/ha sadonlisää, Kouvo kertoo. Tosin siellä tautipainekin on Suomea kovempi.

Älä kiirehdi puintia!

Kouvon mukaan tyypillisin virhe on puida rapsi liian aikaisin. ”Se näyttää päältäpäin valmiilta, mutta rapsi valmistuu ylhäältä alaspäin, ja ylimpien palkojen valmistuessa alimmat ovat vielä raakoja. Pääsato on alhaalla.”

Nyrkkisäännöksi Kouvo antaa puimisen vasta sitten, kun kasvusto on hopeanharmaata. ”Se hetki on yleensä viikko pari sen jälkeen, kun kasvusto näyttää valmiilta.” Syysrapsi kestää hyvin sadetta puintiaikaan eikä idä helpolla tähkään saati varise. Jälkiversonta voi olla ongelma, jos kasvusto on harvaa. Esimerkiksi pyöränjälkiin tulee jälkiversoja helposti. Keski-Euroopassa jälkiversonta hoidetaan glyfosaattiruiskutuksella kolme viikkoa ennen puintia.

Sivuterä on Kouvon mukaan puinnissa välttämätön. Rapsipöytäkin olisi hyvä, mutta investointi on niin kallis, että rapsialan pitäisi olla vuosittain vähintään 80 hehtaaria, että se olisi taloudellisesti kannattavaa.

Viljelykierrosta on pidettävä kiinni, sillä muuten pellolla on pian möhöjuuri. Puinnin jälkeen peltoa kannattaa muokata vain kevyesti, etteivät varisseet rapsin siemenet mene syvälle maahan. Jos jääntirapsin siemenet itävät syksyllä ja ehtivät tehdä lehdet, ne lisäävät möhöjuuren määrää pellossa.

Lisää viljelyohjeita rapsi.fi -infokanavalla.

Annaleena Ylhäinen