Muovien kierrätyshaasteet
Maataloudessa syntyy Suomessa vuosittain muovijätettä noin 12 000 tonnia. Yli puolet tästä kokonaismäärästä, noin 7 000 tonnia, on paalikalvomuovia. Loput ovat pakkausmuoveja ja puutarhatuotannossa käytettäviä kate- ja harsomuoveja. Lannoitesäkkejä on kerätty jo 70-luvulta lähtien, mutta muiden maatalousmuovien kierrätys vielä takkuilee. Muovi on erittäin hyvä pakkausmateriaali ja rahanarvoista materiaalia muovivalmistajille. Tällä hetkellä maataloudesta kerätyt muovit päätyvät vielä liian usein poltettavaksi. Muovin keräys ja kierrätys eivät ole ongelma, mutta lajittelu ja logistiikka sekä jatkojalostus vaativat vielä kehittämistä.
Maatalouden muovijätteet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: pakkausmuovit ja ei-pakkausmuovit. Pakkausmuovit ovat kuuluneet vuodesta 2016 alkaen tuottajavastuun piiriin eli niiden kierrätyksestä vastaavat tuotteiden valmistajat, pakkaajat ja maahantuojat. Pakkausmuoveja ovat esimerkiksi muoviin pakatut kasvinsuojeluaineet sekä lannoite- ja siemensäkit.
Ei-pakkausmuovit sen sijaan eivät kuulu tuottajavastuun piiriin ja niiden kierrätys on maatalousyrittäjien vastuulla. Näitä muoveja ovat muun muassa rehun säilönnässä käytettävät käärintä- ja aumamuovit sekä puutarhatuotannossa käytettävät katekalvot, -harsot, muovikankaat ja tihkuletkut.
Lannoite- ja siemensäkit uusiokäyttöön
Maatalousmuovien kierrätys ja uusiokäyttö ovat vielä lastenkengissä koko Euroopan mantereella, mutta Suomessa maatalousmuovien keräyksestä on sen sijaan pitkät perinteet. Lannoitesäkkejä on kerätty maatiloilta jo 1970-luvulta alkaen ja niitä kerätään edelleen 4H-yhdistysten toimesta.
Vuosittain touko-elokuun ajan lannoite- ja siemensäkit voi viedä maksutta paikallisen 4H-yhdistyksen keräyspisteeseen.
”Tällä hetkellä meidän tietojen mukaan kaikki viime vuonna kerätty materiaali on pystytty hyödyntämään kierrätyksessä. Säkeistä on valmistettu ainakin vannenauhoja. Tilanne tietysti elää vuosittain muovin saatavuuden ja käyttömahdollisuuksien mukaan”, kertoo Yaran kaupallinen johtaja Timo Räsänen.
Viime vuonna keräykseen päätyi 673 000 kiloa, joka vastaa noin 70 prosenttia maa- ja metsätiloille toimitetuista säkeistä ja noin reilua viittä prosenttia koko 12 000 tonnin muovijätemäärästä.
”Tavoitteenamme on tietysti nostaa keräykseen päätyvien säkkien määrä, vaihtelua on kuitenkin vuosittain. Edellisvuodesta määrä kasvoi 60 tonnia.”
Toistaiseksi lannoitesäkkien valmistuksessa ei vielä hyödynnetä kierrätysmateriaaleja tai uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua muovia. Lannoitesäkeille asetetut tarkat vaatimukset kestävyydestä ja turvallisuudesta tuovat haasteita erilaisten raaka-aineiden käytölle.
”Mielellään otamme käyttöön kierrätysraaka-aineita, sitten kun se on mahdollista. Meillä on meneillään kansainvälisiä projekteja, joilla käyttömahdollisuuksia selvitetään”, Räsänen kertoo.
Fortum lopetti keräyksen – hyötykäyttö ei onnistunut
Aiemmin Fortumin kierrätys ja jätehuoltopalvelu eli entinen Ekokem tarjosi tiloille yhteistyössä MTK:n kanssa maataloudessa syntyvälle jätemuoville keräyspalvelua. Palvelu kattoi kaikki maataloudessa syntyvät muovijakeet paitsi kateharsot.
Keräykseen kelpasi sekä lajittelematon että lajiteltu muovijäte. Keräykseen otettiin myös likaiset ja märät muovit vastaan, mutta epäpuhtaudet nostivat painoon perustuvaa veloitushintaa.
Viime syksynä Fortum kuitenkin lopetti keräyspalvelun, sillä materiaalin hyödynnettävyys oli vähäistä sen sisältämien epäpuhtauksien vuoksi.
”Erilliskeräys ei ole kannattavaa, jos materiaalia ei saada hyötykäyttöön. Tällä hetkellä meidän kautta ei maatalousmuoveja päädy uusioraaka-aineiden valmistukseen”, kertoo Juha Hämäläinen Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan tuotelinjapäällikkö.
Uusi noutopalvelu tähtää oikeaan kierrätykseen
Fortumin keräyspalvelun tilalle lanseerattiin viime syksynä MTK:n ja Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:n yhteistyönä valtakunnallinen maatalousmuovien noutopalvelu. Lupaavaa on se, että keräyksen kautta saadut muovit päätyvät aitoon kierrätykseen, eivätkä polttoon energiaksi.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Katri Ala-Kleemola
Kuva: Minna-Riitta Ketokulta