Muistin virkistystä veroilmoituksen tekijälle
Maa- ja metsätalouden tuloveroilmoitus on jätettävä viimeistään 1.4.2026, pelkästään metsätaloutta harjoittavien ja verotusyhtymien tuloveroilmoitus kuitenkin jo 2.3.2026. Alkutuottajalla on oikeus kalenterivuosikohtaiseen arvonlisäveroilmoitukseen, joka vuodelta 2025 on tehtävä sekin viimeistään 2.3.2026. Tämä on myös arvonlisäveron viimeinen maksupäivä.
Maatalouden energiatuotteiden vuotta 2025 koskevan valmisteveron palautushakemuksen on oltava Verohallinnossa perillä viimeistään 2.3.2026. Tämä määräaika on ehdoton. Yhteisöillä määräaika on 4 kuukautta tilikauden päättymisestä.
Maatalouden rakennuspoistot ja kiinteistöverotus
Maatalouden käyttöomaisuuteen kuuluvien talousrakennusten ja rakennelmien poisto tehdään rakennuskohtaisesti poistamatta olevasta hankinta- ja perusparannusmenosta. Talousrakennuksen enimmäispoisto on 10 prosenttia, kasvihuoneen ja muun kevyen rakennelman 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta.
Em. rakennuspoistojen tekemisellä on suora vaikutus kiinteistöveron määrään, koska maatalouden käyttöomaisuuteen kuuluvan rakennuksen kiinteistövero lasketaan prosenttiosuutena rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta poikkeuksena kaikista muista rakennuksista. Yleinen rakennusten kiinteistöveroperuste on näet jälleenhankinta-arvo vähennettynä ikäalennuksilla. Tätä kiinteistöveroperustetta sovelletaan myös maatalouden käytössä oleviin asuin-, toimisto- ja muihin niihin verrattaviin rakennuksiin. Jälleenhankinta-arvoa korotetaan vuosittain indeksin perusteella.
Mitä pienemmäksi taas maatalouden tuotantorakennuksen poistamaton hankintameno poistojen myötä alenee, sitä pienempi on kiinteistövero.
Tasausvarauksen käyttö ja poistoprosentti
Tasausvaraus on verovelvollisen valinnan mukaan 0–40 prosenttia maatilan maatalouden puhtaasta tulosta, joka on luonnollisten vähennysten, myös maatalouden harjoittajan tosiasiallisesti tekemien poistojen, vähentämisen jälkeinen tulo. Laskentapohjana ei siis ole kaavamaisesti täysillä poistoilla rasitettu maatalouden puhdas tulo. Tasausvarauksen vuotuinen enimmäismäärä on 25 000 euroa. Se edellyttää 40 prosentin enimmäispoisto huomioon ottaen vähintään 62 500 euron suuruista maatalouden puhdasta tuloa.
Tasausvarausta voidaan käyttää progressiivisesti verotetun tulon tasaamiseen eri verovuosien kesken. Sekä ansiotulo että pääomatulo ovat progressiivisesti verotettuja. Myös verovuonna tuloutuneen, aikaisempana verovuonna tehdyn tasausvarauksen määrä luetaan siihen määrään, jonka perusteella verovuonna tehtävän uuden tasausvarauksen määrä lasketaan.
Tasausvarausta voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös etukäteispoiston tavoin maatalouden (ei metsätalouden) investointeihin. Maataloudessa investointivaraus on kyetty säilyttämään tasausvarauksen kautta, vaikka se on viety muulta yritystoiminnalta.
Tasausvarausta sovelletaan maatilakohtaisesti. Jos viljelijällä on useita maatiloja, sitä ei siis voi käyttää toisen maatilan investointien vähentämiseen. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta.
Tasausvarauksen käyttö kannattaa kohdistaa maatalouden rakennusinvestointeihin, koska tällä saavutetaan etuja sekä tulo- että kiinteistöverotuksessa (ks. edellä). Maatalouden käyttöomaisuuteen kuuluvien talous- ja asuinrakennusten, mukaan lukien vuokrattavat lomamökit, enimmäispoistoprosentti (6–10 %) on olennaisesti alempi kuin salaojien (20 %) ja koneiden, kaluston ja laitteiden (25 %). Tämän vuoksi on vähennysten tekemisen nopeuttamiseksi järkevää keskittää tasausvarauksen käyttö investointivarauksena pienipoistoisiin rakennuskohteisiin. Yhteen rakennusinvestointikohteeseen voidaan kerrallaan käyttää enimmillään kolmen vuoden varaukset, 75 000 euroa. Lisähyötynä saadaan poistamattoman hankintamenon pienentymisestä seuraava kiinteistöveron aleneminen, joka ei siis koske maatalouden asuin- ja toimistorakennuksia.
Maatalouden harjoittajan päiväraha
Maatalouden harjoittaja saa vähentää tilapäisestä työmatkasta (käytännössä maatalouteen liittyvästä asiointi- tai opintomatkasta) aiheutuneet lisääntyneet elantokustannukset yhtä suurina kuin työnantaja voi korvata vastaavat kustannukset työntekijälle verovapaalla päivärahalla.
Päivärahalla on tarkoitus korvata työmatkasta aiheutuneita ylimääräisiä elantokuluja, kuten tavanomaista suurempia ruokailukuluja, samoin kuin välttämättömiä menoja, jotka aiheutuvat yhteydenpidosta kotiin ja talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta vieraalta paikkakunnalta käsin. Matkustus- ja majoittumiskulut saadaan vähentää erikseen tositteisiin tai muuhun selvitykseen perustuen.
Päivärahan vähentämisen edellytykset muun muassa matkan kestoajan ja ulottuvuuden osalta ovat samat kuin palkansaajan verovapaan päivärahan edellytykset. Vähennettävä määrä on näin ollen verovuonna 2025 yli 10 tunnin kotimaan tilapäisestä työmatkasta 53 euroa (54 euroa verovuonna 2026) ja yli 6 tunnin työmatkasta vastaavasti 24 euroa (25 euroa verovuonna 2026).
Kun kotimaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, oikeuttaa tämä vähentämään 24 euroa (25 euroa verovuonna 2026) lisää. Viimeisen täyden matkavuorokauden ylittymisestä yli kuudella tunnilla lisävähennys on vastaavasti 53 euroa (54 euroa verovuonna 2026).
Päivärahaan oikeuttaa matka, jonka maatalouden harjoittaja tilapäisesti tekee maatalouteen liittyvänä tavanmukaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Päivärahan vähentämiseen eivät täten oikeuta matkat asunnolta maatilalle eivätkä matkat maatilan eri tilusten ja erillisten maatilojen välillä.
Yleinen periaate on, että maatilan ulkopuolelle tehdyt, maatalouden tulonhankintaan liittyvät tilapäiset matkat oikeuttavat päivärahaan. Tyypillisiä tällaisia matkoja ovat tuotteiden myyntimatkat, tuotantopanosten ostomatkat, maatalouden näyttely- ja messumatkat, maatalouden tulonhankintaan liittyvät koulutusmatkat jne.
Ulkomaille tehdyn työmatkan elantokustannusten lisäyksenä maatalouden harjoittaja saa vähentää verotuksessaan ulkomaille tehdystä työmatkasta työntekijälle maksettavan verovapaan päivärahan määrän. Jos viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään kahdella tunnilla, saa lisääntyneinä elantokustannuksina lisäksi vähentää puolet viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta lasketusta ulkomaan päivärahan määrästä.
Maakohtaiset ulkomaan päivärahat löytyvät Verohallinnon vuotuisesta päätöksestä.
Päivärahaan oikeuttavan matkan etäisyyden, keston ja kohteen tulee käydä ilmi muistiinpanoista samoin kuin sen, miten matka liittyy maatalouden tulonhankintaan. Jos yksityiskohtaiset muistiinpanot ovat jääneet vuoden kiireissä laatimatta, merkinnät muistiinpanojen tekemiseksi löytynevät vuoden aikana tehdyistä kalenterimerkinnöistä.
Osakeyhtiö voi maksaa palkansaajilleen (jotka voivat olla osakkaita) verovapaita päivärahoja ja vähentää ne verotuksessaan.
Yksityisauton kilometrivähennys
Maatalouden harjoittaja saa vähentää yksityisiin varoihinsa kuuluvalla autolla (yli 50 % ajoista kohdistuu yksityistalouteen) tekemästään maatalouteen liittyvästä tilapäisestä matkasta samansuuruisen kilometrivähennyksen kuin mikä on palkansaajan oman auton käytöstä tilapäiseen työmatkaan saama verovapaa kilometrikorvaus (59 snt/km verovuonna 2025, 55 snt/km verovuonna 2026). Kuolinpesän tai lesken yksityisiin varoihin kuuluvan auton käytöstä kuolinpesän maataloudessa saa tehdä kilometrivähennyksen vastaavin perustein.
Muulle kuolinpesän osakkaalle kuin leskelle samoin kuin verotusyhtymän osakkaalle saadaan maksaa vastaava verovapaa kilometrikorvaus auton käytöstä maataloudessa. Jos tällaista korvausta ei ole maksettu, kuolinpesä tai verotusyhtymä saa vähentää ko. ajoista aiheutuneet kustannukset todellisen suuruisina tai selvityksen todellisista kustannuksista puuttuessa 27 snt/km.
Myös osakeyhtiö voi maksaa verovapaita kilometrikorvauksia maatalouden ajoista ja vähentää ne verotuksessaan.
Jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty, ajetut kilometrit on voitava muutoin luotettavasti selvittää. Jos maatalouden harjoittajalla on vuoden aikana säännöllisesti toistuvia, esimerkiksi kerran viikossa tehtäviä, matkoja samaan kohteeseen, ilmoitetaan tällaisen matkan kilometrimäärä ja kuinka monta kertaa vuodessa kohteeseen ajetaan. Lisäksi on selvitettävä autolla verovuoden aikana ajettu kokonaiskilometrimäärä.
Työhuonevähennys
Verovelvollinen saa (vaihtoehtona todellisten menojen vähentämiselle) vähentää maatalouden tuloverotuksessa kaavamaisen, Verohallinnon vuotuisten yhtenäistämisohjeiden mukaisen työhuonevähennyksen, jos hän käyttää asuntoaan tai erillistä työtilaa tulon hankkimiseen. Työhuonevähennyksessä otetaan huomioon tilan toiminnan suunnitteluun, laskutukseen yms. liittyvä tilan tarve. Vaihtoehtoisesti saadaan vähentää työtilasta aiheutuneet todelliset vuokra-, valaistus-, lämmitys-, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poisto.
Maatalouden harjoittaja voi vähentää verovuoden 2025 verotuksessa 490 euron suuruisen kaavamaisen työhuonevähennyksen. Esimerkiksi verovelvollisen käyttäessä työhuonetta maa- ja metsätalouden tulojen hankintaan hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys molemmista tuloista. Maataloudessa oikeus työhuonevähennykseen säilyy ennallaan myös verovuoden 2026 verotuksessa.
Koneiden korotettu poisto
Verovuosina 2020–2025 käyttöön otetuista maatalouden koneista, kalustosta ja laitteista saa tehdä verovuoden 2025 verotuksessa kaksinkertaisen, siis enintään 50 prosentin vuotuisen poiston.
Pellon vuokratulo
Pellon vuokratulo, joka aikaisemmin verotettiin maatalouden tulona, verotetaan vuoden 2025 verotuksesta lähtien tuloverolain mukaisena henkilökohtaisena tulona. Olen käsitellyt tähän muutokseen liittyviä näkökohtia yksityiskohtaisesti KM-lehden numerossa 9/2025.
Myös tuuli- ja aurinkovoimaloiden samoin kuin tukiasemien maapohjista maksetut vuokrat, jotka on aiemmin verotettu maatalouden nettovarallisuuden puuttuessa maatalouden ansiotulona, verotetaan verovuoden 2025 verotuksesta lähtien henkilökohtaisena pääomatulona. Sama muutos koskee metsästys- ja kalastusalueista maksettuja vuokria. ◻

Esko Kiviranta