Markkinat toimivat maataloudessakin

Jari Lepän lähes viisivuotinen virkakausi maa- ja metsätalousministerinä on päättymässä. Leppä on vuosikaudet ahkerasti toistellut sinänsä oikeaa vaatimusta, jonka mukaan viljelijöiden on saatava tuotteistaan enemmän tuloja markkinoilta. Lepän arvostelun kärki on kohdistunut kauppaan. Hinnat eivät kuitenkaan ole nousseet, kun tuotteiden tarjonta on yleensä ollut riittävä ja sitä on pienellä tuonnilla tarvittaessa täydennetty. Leppä on käynyt toivotonta taistelua markkinavoimia vastaan.

Nyt markkinavoimat ovat tulleet ainakin väliaikaisesti Lepän avuksi. Vilja-, öljy- ja valkuaiskasvisadon tuottajahinnat ovat nousseet vähitellen viime kesän kuivuudesta johtuneen heikon sadon seurauksena. Mutta ison myönteisen muutoksen viljelijöiden kannalta on markkinoilla aiheuttanut Venäjän traaginen hyökkäyssota Ukrainaan.

Ukrainan ja Venäjän merkitys muun muassa vehnän, maissin ja auringonkukansiementen vientivaltioina on maailmankaupassa massiivisen suuri. Näiden maiden tarjonnan pienentyminen sodan seurauksena nostaa jo ennakoivasti kansainvälisiä hintoja nopeasti ja jyrkästi. Tämä on nyt heijastunut Suomenkin tuottajahintoihin. Harva viljelijä on tästä toistaiseksi hyötynyt, koska valtaosa oli viime kesän satonsa jo myynyt helmikuun loppuun mennessä.

Todennäköistä on, että kasvinviljelytuotteiden hintakehitys pysyy hyvänä paitsi alkavan satokauden myös parin seuraavan vuoden ajan. Tämä on oikeudenmukainen kehitys etenkin, kun viljan hinta on Suomessa pitkään pidetty keinotekoisesti Keski-Euroopan hintojen alapuolella. Hyvään satoon yltävät viljelijät voivat korjaantuneella hintatasolla päästä ensi kesänä kohtuulliseen taloudelliseen tulokseen siitäkin huolimatta, että tuotantokustannusten, kuten lannoitteiden ja energian, hinnannousu on ollut dramaattisen suuri. Avainasemassa on tietenkin sää.

Kotieläintalouden asema on hintakehityksen suhteen astetta hankalampi. Voi kuitenkin käydä niin, että myös kotieläintuotteiden tarjonta supistuu joksikin aikaa sekä kansainvälisillä markkinoilla että myös Suomen markkinoilla. Tämä johtaisi tuottajahintojen nousuun myös kotieläinsektorilla, mikä on elintärkeää etenkin rohkeasti investoineille tuottajille.

Maatalouden tulonmuodostuksesta on tulotukien osuus ollut ns. normaalivuonna keskimäärin jonkin verran alle puolet. Tukien ja kriisipakettien tärkeydestä huolimatta maatalouden tulokehitys on rakennettava myyntitulojen varaan.

Kriisipaketin raamit selvillä

Hallitus julkisti 31.3.2022 maatalouden huoltovarmuuspaketin nimellä kulkevan kriisipakettinsa. Paketista, jonka kokonaissumma on 329,6 euroa miljoonaa euroa, kohdistuu 212,6 miljoonaa euroa tulotukiin ja polttoöljyn valmisteveron palautukseen ja 76,5 miljoonaa euroa ravinnekierrätyksen ja vaihtoehtoisten energialähteiden investointitukiin. Näiden lisäksi kokonaissummasta riittää kosteikkoviljelyyn 30 miljoonaa euroa, maksuvalmiuslainojen valtiontakauksiin 7 miljoonaa euroa ja Ruokaviraston tietojärjestelmiin 3,5 miljoonaa euroa.

Realistisimmin viljelijän tarpeisiin vastaavat luonnonhaittakorvauksen lisäys 55 euroa hehtaarilta, sika-, siipikarja-, kasvihuone- ja puutarhatukien lisäys ja vuotta 2021 koskeva kevyen polttoöljyn valmisteveron lisäpalautus noin 15 senttiä/litra. Sinänsä perustellut investointituet ovat niille vieraassa asiayhteydessä, jos kriisitukea on ollut tarkoitus antaa. Vielä tätäkin vieraammaksi jää, miten asiakokonaisuuteen liittyy kosteikkoviljelyn edistäminen, jolla tarkoitetaan ilmastotoimenpiteiden käynnistämistä vettämällä heikkotuottoisia paksuturpeisia peltoja. Valtiontakaukset taas auttavat vain niitä, joilla alkaa olla seinä edessä.

Lukujen mittasuhteiden ymmärtämiseksi on hyvä todeta, että normaalivuonna Suomen maatalouden tulot ovat olleet vähän yli neljä miljardia euroa, josta myyntitulot vähän yli kaksi miljardia euroa ja tulotuet jonkin verran alle kaksi miljardia euroa. Kun noin neljän miljardin euron tuloista on vähennetty noin 3,5 miljardin euron tuotantokustannukset, on maataloudelle jäänyt nettona puolisen miljardia euroa. Alkuvuoden hintamullistukset aiheuttavat myynti- ja tuotantokustannuslukuihin suuria muutoksia, mutta ne selviävät aikanaan.

Parlamentaarinen maatalouskomitea asetettava

Ministeri Leppä lupasi 15.12.2021 vuoden 2022 budjetin maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaa koskevassa palautekeskustelussa ”ottaa kopin” tuossa täysistunnossa tekemästäni parlamentaarisen maatalouskomitean asettamista koskevasta ehdotuksesta. Toisen kerran otin asian esille helmikuussa 2022 suullisella kyselytunnilla. Silloinkin Leppä suhtautui asiaan myötäsukaisesti. Asettamatta se kuitenkin tätä kirjoittaessani (11.4.2022) edelleen on.

Kun kaikki eduskuntapuolueet saisivat parlamentaarisessa komiteassa mahdollisuuden tuoda maataloutta koskevat aivoituksensa esiin konkreettisina toimenpide-ehdotuksina päätöksenteon pohjaksi, säästyttäisiin täysistuntosalissa sellaisilta opposition ulostuloilta, joilla ei ole tarkoituskaan edesauttaa maatalouden kannattavuuden parantumista, vaan ainoastaan tehdä halpahintaista politiikkaa viljelijöiden kustannuksella tavoitteena vain ääntenkalastelu.

Berner selvitti elintarvikevientiä

Viime eduskuntakaudella taksialan uudistajana mainetta niittänyt Anne Berner on nyt ministeri Lepän toimeksiannosta kartoittanut Suomen elintarvikeviennin kolminkertaistamista. Ajatus toimeksiannosta syntyi Reijo Karhisen vetämässä ns. Yhteisessä ruokapöydässä. Selvitykseen, joka valmistui 15.3.2022, voi halutessaan tutustua maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilla. ◻