Maatilojen investoinnit kohdistuvat nyt energiantuotantoon ja kierrätyslannoitteisiin
Maatilojen isot rakennusinvestoinnit ovat tällä hetkellä varsin vähäisiä. Epävarma tuottajahinta-, kustannus- ja markkinatilanne ei kannusta investointeihin erityisesti kun rakentamisessa tarvittavien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen rajusti.
Maatiloilla on kuitenkin jatkuva korvausinvestointien tarve, joten rakentaminen ei maatiloilla lopu. Tällä hetkellä suurin kiinnostus kohdistuu energiainvestointeihin sekä kierrätysravinteiden käytön mahdollistaviin investointeihin.
Maatilojen katoille ja tilakeskuksiin nousee nyt ennätysvauhtia aurinkopaneeleja. Vaikka paneelien hinnat ovat nousseet ja saatavuudessakin on ollut hieman ongelmia, ovat investoinnin takaisinmaksuajat kohtuullisia nykyisillä energian hinnoilla ja investointituilla.
Polttoöljyn hinnan nousu saa monet miettimään siirtymistä hakkeen käyttöön viljankuivauksessa. Tällä hetkellä hakelaitteistojen toimitusajat ovat venyneet merkittävästi eli jos syksyn 2023 kuivauksille haluaa uudistaa järjestelmänsä, on syytä toimia jo nyt.
Viljamarkkinatilanne sai myös monet kotieläintilat investoimaan uuteen varastotilaan. Omilla viljavarastoilla pyritään tasaamaan viljan hintaa nopeasti muuttuvassa markkinassa. Pyöreiden siilojen lisäksi monikäyttöiset tasovarastot ovat nyt monen mielessä. Kannattaa myös selvittää, onko varastotilaa vuokrattavissa, sillä se on halvin tapa saada lisää varastoja.
Lannoitteiden hintojen raju nousu sai aikaan merkittävän kierrätyslannoitteiden kysyntäpiikin. Jotta kierrätyslannoitteita, erityisesti nestemäisiä lannoitteita, voi hyödyntää parhaalla tavalla, vaaditaan tiloille uutta varastokapasiteettia ja näissäkin on tilojen yhteistyö järkevää. Usean tilan yhteinen iso säiliö keskellä peltoaukeaa hyvin kantavan tien ääressä on järkevin ratkaisu.
Biokaasulaitoksia rakennetaan lähivuosina useita, mutta niissä kuten tuulivoimassakin taloudellisesti järkevin kokoluokka on useimmiten yksittäisen maatilan ulottumattomissa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että tuulivoima- ja biokaasuhankkeissa maatilojen ja energiayhtiöiden yhteisomistamat hankkeet lisääntyisivät. Pelkkä raaka-aineen tuottajan tai maanvuokraajan rooli ei välttämättä ole houkuttelevin, vaan maatilojen tulisi olla aktiivisia toimijoita ja omistajia myös energiantuotannossa.
Ehkä olennaisin asia maatilojen investoinneissa on jatkossa se, että aina investointia tehdessä mietitään sitä, pystytäänkö se tekemään usean tilan voimin.
Omistamisen kulttuuri on syvällä talonpojan sydämessä, mutta taloudellisessa mielessä riskin jakaminen ja yhteisomistus on nykyisin vain paljon järkevämpää.
päätoimittaja
Uusi sato täyttää tyhjät varastotilat
Uuden viljasadon korjuu on parhaillaan alkamassa. Vaikka syysviljoja kohtasi ennennäkemätön tuho, ovat kevätviljojen kasvustot pääosin hyviä. Viljasato asettunee lähelle viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa eli noin 3,4 miljardia kiloa.
Vaikka virallinen viljatase näytti, että Suomessa oli yli 600 miljoonaa kiloa viljaa varastoissa heinäkuun alussa, oli tilanne markkinoilla ja maatiloilla varsin erilainen. Käytännössä varastot olivat tyhjillään ja rehuteollisuus tuonee uuden sadon viljaa EU:n eteläisemmiltä alueilta rehutarpeen tyydyttämiseksi.
Uusi kotimaan sato katoaakin tällä kertaa suoraan kotimaan laareihin. Vientiin riittänee vain kauraa ja sekin jo tehtyjen vientikauppojen takia.
Ensimmäinen nurmisato oli myös hyvä ja hyvälaatuinen, mutta lopullinen nurmisato vaatii vielä kohtuullisen 2. ja 3. sadon. Kesän hellejakso leikkasi varsinkin kakkossatoa, mutta myös nautatilojen rehusato riittänee hyvin tulevaksi sisäruokintakaudeksi.