Luken ex-toimipaikoilla uusi elämä
Luonnonvarakeskus Luke on saneerannut osana strategiaansa toimipaikkaverkostoaan sulkemalla toimipisteitä kahdessakin eri aallossa perustamisensa jälkeen. Sulkemisista huolimatta koetoiminta kuitenkin jatkuu eri puolilla maata – monissa paikoissa ulkoistettuna eli yhteistyössä kumppanin kanssa. Jos pelloille ei ole enää tutkimuskäyttöä, ne on vuokrattu tai myyty, samoin useimmat entisistä toimipaikkakiinteistöistä on myyty, ja niillä on nyt uusi elämä.
Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen Luonnonvarakeskus Luken juuret juontavat sen edeltäjien kautta jo yli sadan vuoden päähän, ja kautta historian on rakenteita järjestelty. Kun ensimmäisinä vuosikymmeninä perustettiin runsaasti tutkimusasemia maan eri osiin, sittemmin laitoksia on yhdistetty ja niiden toimipaikkaverkostoa harvennettu.
Jos Lukeksi yhdistyneet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike eivät itsenäisinä olisi tehneet fuusioita, Lukeen olisi yhdistynyt laskentatavasta riippuen 25–40 eri laitosta.
”Tutkimuslaitokset luopuivat itsenäisyytensä kymmenen viime vuoden aikana todella monista toimipaikoistaan”, huomauttaa Luken hallintojohtaja Ilkka P. Laurila.
Luken aloitettua toimintansa sama kehitys jatkui useassakin eri vaiheessa. Omaa toimipaikkaverkostoa harvennettiin ja vastaavasti kumppaniverkostoa vahvistettiin sekä organisaatiota virtaviivaistettiin vastaamaan tutkimustarpeiden muutoksiin.
Vuosiin 2015–2019 ajoittunut uudistuksen ensimmäinen vaihe oli käytännössä talous- ja rakenneohjelma.
”Kun Luke sai huomenlahjana 25 prosentin leikkauksen perusrahoitukseensa vuodesta 2014 vuoteen 2018, ensimmäiset vuodet olivat talouden sopeuttamista. Toimipaikkoja suljettiin ja henkilöstöä vähennettiin kolmessa vuodessa 1 700:sta 1 300:aan”, Laurila sanoo.
Luke lopetti kymmenkunta toimipaikkaansa, mutta uudistuksen jälkeen jäi vielä 25 toimipaikan verkosto. Päätoimintonsa se keskitti pääkaupunkiseudulle, Jokioisiin, Joensuuhun ja Ouluun. Näiden lisäksi valittiin kahdeksan strategista toimipaikkaa, jotka sijoitettiin keskeisille yliopisto- ja korkeakoulukampuksille sekä alueellisiin tutkimuskeskittymiin.
Kaikkia tutkimustiloja ei ole varaa nykyaikaistaa
Syksyllä 2019 Luke päivitti vuoteen 2025 saakka ulottuvan strategiansa, jonka toimeenpanon ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2020 ja toinen vaihe vuonna 2022. Toimipaikkaverkostoa oli edelleen harvennettava, jotta käytettävissä olevat resurssit riittäisivät pitämään sen ajanmukaisena, sillä luonnonvaratutkimuksen tutkimusinfra-struktuuri on kallista.
Hallintojohtaja Laurilan mukaan Luke haluaa olla jatkossakin kilpailukyinen toimija parhaiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten joukossa, jotta sen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja jossa halutaan työskennellä.
”Vain huippuluokan tutkimus- ympäristö takaa sen, että olemme uskottava toimija kansainvälisiin ja kansallisiin asiakkaisiin sekä tutkimuskumppaneihin päin ja houkutteleva työnantaja tutkijoihin päin.”
Tutkimusrahoituksen voimakkaiden leikkausten takia oli päässyt syntymään myös korjausvelkaa, eikä tutkimustiloja oltu uudistettu riittävässä tahdissa. Taloudellisesti Lukella ei ole mitään mahdollisuuksia alkaa uudistaa kaikkia sille periytyneitä toimipaikkojaan.
”Siksi jouduimme miettimään, kuinka monessa paikassa tutkimusinfraa on varaa kehittää ja uudistaa nykyaikaiseksi. Samalla omaksuimme vahvan kumppanuuksiin tähtäävän toimintamallin, jonka tavoitteena on työnjako ja infrojen yhteinen hyödyntäminen, myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa.”
Maailma ympärillä muuttuu ja tuo uudet tutkimushaasteet, ja samalla tutkimusinfran vaatimukset muuttuvat. Koska tutkimusrahoituksen näkymät säilyvät kireinä, joudutaan Laurilan mukaan myös jatkossa valitsemaan, mihin investoinnit kohdennetaan.
Hän huomauttaa, että Luken on oltava uskottava myös ulkopuolisiin rahoittajiin päin. Malli, jossa tutkimuslaitoksen tutkija, joku saattaa muistaa käsitteen virkatutkija, tutkii valtion budjettirahalla, muuttui viimeistään 2000-luvun alussa.
Tällä hetkellä Luken tutkimus rahoittuu tyypillisesti siten, että ulkopuolinen, kilpailtava rahoitus kattaa tutkimuksen kokonaiskustannuksesta 60 prosenttia ja loppu on rahoittajan edellyttämää Luken omarahoitusosuutta.
Suurimpia rahoittajia ovat aluerahoittajat, ministeriöt, Suomen Akatemia, Business Finland ja EU, jonka rooli on entisestään kasvamassa.
Verkoston karsinta jopa politisoitui
Olennainen uudistus päivitetyssä strategiassa oli Luken omassa hallinnassa olevan maatilakokonaisuuden eli tutkimusnavettojen ja kasvintuotannon tutkimus- infran keskittäminen kolmeen pisteeseen: Jokioisiin, Kuopion Maaninkaan ja Siikajoen Ruukkiin.
Peltopuolella Maaninkaan keskitettiin nurmitalouden tutkimus, Ruukkiin turve- ja happamien sulfaattimaiden peltotutkimus. Jokioisissa käytössä on Luken suurin peltoala, 600–700 hehtaaria.
Käytännössä uudistus merkitsi Luken oman peltokasvien tutkimus- ja koetoiminnan loppumista neljällä paikkakunnalla eli Seinäjoen Ylistaron, Rovaniemen Apukan, Mikkelin Karilan ja Sotkamon tutkimusasemilla. Itse koetoiminta ei kuitenkaan loppunut.
Pelto- ja nurmikasvien tutkimushankkeiden kenttäkokeet, ja viralliset lajikekokeet mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden tehokkuustestaukset ulkoistettiin kilpailutuksella kumppaneille. Kumppanuuksien ansiosta Luke jatkoi läsnäoloaan maakunnissa ja varmisti samalla koetoiminnan valtakunnallisen kattavuuden.
Omien toimipisteiden lisäksi Lukella on kumppani kaikkiaan 12 koepaikalla, joista eniten eli viidellä paikalla on Boreal Kasvinjalostus Oy. Ulkoistuksesta huolimatta Luke vastaa edelleen kokeiden suunnittelusta, tulosten analysoinnista ja raportoinnista.
Tällä hetkellä Lukella on 22 toimipaikkaa ja lisäksi kymmenen kenttätyön tukikohtaa.
Luken strategian päivitys myös politisoitui, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) puuttui toimipaikkojen karsimiseen.
Leppä ei hyväksynyt esitettyjä muutoksia toimipaikkaverkostoon sellaisenaan ja edellytti suunnitelmien läpikäymistä uudelleen. Hänen mukaansa Luken on oltava vahvasti läsnä koko Suomessa, ja suunnitelmaa tarkennettiinkin tämän ulostulon jälkeen.
Näkyvimmin esille nousi vahvojen karjatalousalueiden Siikajoen Ruukin ja Kuopion Maaningan tutkimusnavettojen kohtalo, koska alkuvaiheessa uutisoitiin jopa molempien navettojen lakkauttamisesta.
Luken tavoitteena oli kummankin navetan jatkaminen tutkimuskäytössä, mutta ulkoistettuna. Sittemmin suunnitelmista kuitenkin luovuttiin ja Luke päätyi jatkamaan toimintaa niissä omissa nimissään.
Senaatti-kiinteistöt osti Maaningan navetan Kuopion kaupungilta vuoden 2021 keväällä ja peruskorjasi sen Lukelle, joka hankki sinne lypsyrobotin. Ruukin yksityinen navetta on vuokrattu suoraan Lukelle. Kun Luken toiminta on Ruukissa keskittynyt muutamaan rakennukseen, on osa toimipaikasta tulossa myöhemmin myyntiin.
Mille valtiolla ei ole käyttöä, myydään
Toimipaikkojen sulkemiset tarkoittivat, että Luke luopui tai supisti olennaisesti omaa toimintaansa niissä. Niiden rakennukset ja maa-alueet pysyivät kuitenkin edelleen omistajalla eli valtiolla.
Valtion kiinteistöomistuksen työnjaossa Metsähallitus hallinnoi peltoja ja metsiä, Senaatti-kiinteistöt puolestaan rakennettua omaisuutta. Aiemmin Lukella ja sen edeltäjillä olleet metsät siirrettiin Metsähallituksen hallintaan vuonna 2008 ja pellot 2018.
Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt vuokraavat tai myyvät valtion kiinteistöstrategian mukaan valtion kiinteistöomaisuutta myös lopetetuissa Luken toimipaikoissa. Etenkin niiden rakennuskannasta on pyritty aktiivisesti eroon ja suurin osa kiinteistöistä onkin myyty.
Metsähallituksen hallinnoimien Luken toimipaikkojen peltojen käyttöä ohjaavat Luken ja sen yhteistyökumppaneiden tarpeet. Kumppanuusmallissa Metsähallitus tekee sopimukset suoraan Luken alihankkijan kanssa.
”Metsähallituksella itsellään ei ole pellontarvetta. Jos Lukella ja sen kumppaneilla ei ole näköpiirissä käyttöä pelloille, ne on vuokrattu ja tullaan ennemmin tai myöhemmin myymään, kuten on osin jo tehtykin”, linjaa palvelupäällikkö Pekka Perttilä Metsähallituksesta.
”Peltojen vuokraus ei ole meidän ydinbisnestä.”
Perttilä korostaa, ettei myynnillä ole kuitenkaan välitöntä kiirettä. Pelloilla on eripituisia vuokrasopimuksia ja yleisin vuokra-aika on viisi vuotta. Tiedossa olevan tulevan käytön vuoksi vuokra-aika on saatettu sopia tätä lyhemmäksikin.
”Vuokrasopimukset viedään niiden pituudesta riippumatta aina loppuun ja sen jälkeen tarkastellaan uudelleen Luken ja sen kumppanien tarve. Jos sellaista ei ole, pellot menevät myyntikoriin.”
Perinteisen koetoiminnan ja virallisten lajikekokeiden lisäksi Luke tarvitsee pieniä määriä peltoa myös sen lakisääteiseen palvelutehtävään metsänjalostukseen.
Metsähallitus myy peltojaan julkisena tarjouskauppana. Etuosto-oikeutta ei ole niin tilusrakennetta parantavalla naapurilohkon viljelijällä kuin peltoa vuokranneella viljelijälläkään.
”Meillä on velvollisuus myydä pelto siitä eniten tarjoavalle”, Perttilä tiivistää. ◻
Sulkemiset eivät sujuneet kritiikittä
Luonnonvarakeskus Luken toimipaikkojen sulkemiset sekä koetoiminnan ulkoistamiset aiheuttivat lähes aina kritiikkiä ja niiden perusteet kyseenalaistettiin. Tämä johtui usein paikallisista intresseistä ja imagohaitastakin, alueellisesta merkityksestä ja yleensä huolesta koetoiminnan ja maataloustutkimuksen vaarantumisesta.
Luken suoraan lakkautettuja toimipaikkoja on kymmenen. Lisäksi kymmenellä toimipaikalla toimintaa on voimakkaasti supistettu tai paikkakunnan kaksi toimipistettä on yhdistetty. Monet lakkautetuista pisteistä on myyty, ja niissä on nyt uutta liiketoimintaa elämysmatkailuista hotellitoimintaan ja alkoholinvalmistukseen.
Muutaman toimipaikan lopettamista kritisoitiin aikanaan erityisen voimakkaasti. Niitä olivat Vihdin Vakolan toimintojen uudelleenjärjestelyt vuonna 2017, Seinäjoen Ylistaron tutkimusaseman toiminnan ja Luken omien kenttäkokeiden loppuminen, Parkanon ja Kannuksen metsäntutkimusasemien supistaminen kenttätyön tukikohdiksi sekä Vantaan Jokiniemen toimitilojen alasajo ja toimintojen keskittäminen Helsingin Viikkiin.
Vakolassa testaustoiminta ja maatalousteknologian tutkimus eriytettiin siirtämällä tutkimus Luken eri yksiköihin ja myymällä testaustoiminta toimitiloineen vuonna VTT Expert Services Oy:lle. Vakolan mittaus- ja testauspalvelut saivat parin vuoden kuluttua uuden isännän, kun VTT Expert Services Oy myytiin Eurofins-konsernille.
Vakolan lakkauttamista ihmeteltiin, koska sille oli vuosikymmenten aikana kertynyt vankka maine ja osaaminen sekä asiakaskunta, jotka turvasivat sen hyvän taloudellisen tuloksen. Teknologiatutkimuksen hajauttaminen ja tutkijoiden siirtäminen eri yksiköihin koettiin myös maatalousteknologian väheksymisenä ja jopa sen alasajona.
Lakkautetuista toimipaikoista selvästi eniten maata oli Vakolan yhteydessä, 400 hehtaaria, josta peltoa noin 150 hehtaaria.
Käytännössä Luken ja sen kumppaneiden pellontarve on siellä enää hyvin pieni, joten pääosa pelloista on vuokrattu ja osin myös myyty yksityisille viljelijöille, mutta myös metsänjalostukseen. Metsät on vuokrattu opetusmetsäksi läheiselle TTS-työtehoseuralle.
Pohjanmaalla maakunta ärähti
Luken Seinäjoen Ylistaron tutkimusaseman eli lähes satavuotiaan ”koeaseman” toiminta loppui samoin kuin Luken oma tutkimus- ja koetoiminta siellä.
Tutkimuksen toimipaikka siirtyi Seinäjoen yliopistokampukselle ja virallisten lajikekokeiden kenttäkokeet jatkuvat lähes entisellään ulkoistettuna Borealin ja sen alihankkijana paikallisen yrittäjän toimintana Isossakyrössä. Muussa kenttäkoetoiminnassa kumppanina on Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ilmajoella.
Ratkaisua ei ymmärretty Etelä-Pohjanmaalla lainkaan ja Luken koettiin väheksyvän maakunnan maataloutta sen luovuttua omasta toiminnastaan. Puhuttiin jopa ”Luken omaan jalkaan ampumisesta”, sillä maakunta on maan vahvimpia viljelyalueita ja siellä toimivat suurimmat yksittäiset viljankäyttäjät.
Asema kokosikin vuosikymmeniä tutkijat, viljankäyttäjät ja alueen viljelijät koeasemalle seminaareihin ja koeruutujen ääreen. Tutkimustieto jalkautettiin käytännön esimerkein suoraan viljelijöille.
Ylistarossa peltoa siirtyi Metsähallitukselle noin 60 hehtaaria. Lähes koko peltoala on vapautunut koetoiminnasta, sillä viimeiset nurmikokeet päättyvät tänä vuonna entisen toimipaikan pelloilla. Suurin osa pelloista on vuokrattu tai myyty.
Rakennukset Senaatti-kiinteistöt myi jo 2011 Seinäjoen kaupungille, joka myi ne vuodenvaihteessa Pirula Oy:lle.
Parkanossa Lukella oli Metlan perintönä vuonna 1991 valmistunut metsäntutkimusasema Parkanon keskustan tuntumassa. Ensitieto yli 20 työntekijää työllistävän aseman sulkemisesta kokonaan tyrmistytti niin kaupungin kuin alan tutkijatkin, pidettiinhän asemaa Suomen suometsätutkimuksen keskuksena.
Tutkimusaseman sulkemista perusteltiin toiminnan tehostamisella eli säästöillä sekä tutkimustoiminnan muuttumisella. Kovan kritiikin ja suunnitelmien tarkentamisen jälkeen Luke luopui alkuperäisestä suunnitelmastaan vetäytyä kokonaan Parkanosta.
Parkanoon jäi erillinen kenttätyön tukikohta tukemaan alueellista ja kansallista metsäntutkimusta. Lähiympäristössä on huomattava määrä tutkimuskoealoja.
Tutkimusasema on tarjouskaupassa Senaatti-kiinteistöillä, ja myynnin lähtöhintaa on myyntiaikana laskettu yli 300 000 eurosta nykyiseen 80 000 euroon.
Toimipaikoissa osin uusi elämä
Luke lakkautti lähinnä metsäntutkimukseen, mutta myös turkistuotantoon keskittyneen tutkimusaseman Kannuksessa. Sulkemisen synnyttämää maakunnallista kohua lievensi läheiseen Kokkolaan perustettu, kokonaan uusi biotalouden keskus.
Senaatti-kiinteistöt myi Kannuksen tutkimusaseman vuonna 2016 paikalliselle monialayritykselle M. Uusitalo Oy:lle, jonka tarkoitus oli muuttaa asema vuokrattaviksi toimistotiloiksi. Kun alueella oli kuitenkin majoitustarvetta, rakennukseen tuli toimistotilojen lisäksi myös kokous- ja huoneistohotelli, Metsäkartano.
Savonlinnan Punkaharjun metsäntutkimuksen tutkimusasema jäi alkuperäisen suunnitelman mukaan kenttätyön tukikohdaksi ja tutkijat oltiin hajauttamassa muihin toimipaikkoihin. Opettajakoulutuksen lakkauttaminen Savonlinnassa muutti tilanteen.
Alueen elinkeinojen tukemiseksi eduskunta myönsi Lukelle 1,6 miljoonan euron lisäyksen Savonlinnan toimintojen käynnistämiseksi teknologiapuisto Nohevassa. Tutkijat jäivät Savonlinnan yksikköön, josta muodostui yksi Luken strategisista toimipisteistä.
Senaatti-kiinteistöt myi Punkaharjun tutkimusaseman tilat Puruveden Kala ja Loma Ky:lle. Nyt alueen kaavaa ollaan omistajan esityksestä muuttamassa matkailua palvelevien rakennusten alueeksi.
Mikkelin Karilassa Luken laaja tutkimustoiminta päättyi jo aiemmin, mutta alueen noin 40 hehtaarin pellot ovat edelleen kumppanuusyhteistyöllä koetoiminta- ja tutkimuskäytössä. Tutkimusaseman rakennukset tontteineen ovat Senaatti-kiinteistöillä, mutta niiden hallinta siirretään Metsähallitukselle, joka lähtee valtion puolesta kehittämään aluetta.
Karilan alue nimittäin poikkeaa muista lakkautetuista siinä, että pellot sijaitsevat Mikkelin kaupunkiasutuksen keskellä. Tällöin myös Mikkelin kaupungin tarpeet vaikuttavat alueen käyttöön.
”Luke onkin ilmoittanut vetäytyvänsä alueelta muutaman vuoden kuluttua, minkä jälkeen peltojen käyttötarkoitus muuttuu maatalouskäytöstä rakennetuksi alueeksi. Se edellyttää kaavoitussopimuksen tekemistä kaupungin kanssa ja alueen kaavoittamista”, sanoo palvelupäällikkö Pekka Perttilä Metsähallituksesta.
”Sillä nostetaan valtio-omistuksen arvoa. Kaupunki puolestaan hyötyy, kun sillä on tarjota asuin- ja liiketontteja hyvältä alueelta.”
Täysin uudessa käytössä eli suositussa elämysmatkailussa ovat entiset Sotkamon ja Rovaniemen Apukan tutkimusasemat. Sotkamon tilat osti Vuokatti Safaris Oy ja Apukassa toimii Apukka Resort Oy.
Rovaniemen Apukassa Luken kumppanien pellon tarve on enää hyvin pieni ja loput on vuokrattu. Sotkamossa pellot ovat edelleen pääosin koetoiminnassa kumppanuusmallilla hoidettuna.
Jokioisten kartanolle haussa uusi omistaja
Yksi erikoisimmista Luken sulkemista toimipaikoista on Puolangan Paljakassa etäällä vakituisesta asutuksesta ja 10 kilometrin päässä Paljakan hiihtokeskuksesta sijainnut erillinen näytepankki.
Luke lopetti kustannussyistä sen toiminnan ja siirsi näytevaraston muihin tiloihinsa. Rakennukset ovat tällä hetkellä myynnissä. Henkilökuntaa toimipaikassa ei ollut.
Luke edeltäjineen on toiminut historiallisen Jokioisten kartanon mailla, mutta sen tilantarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet. Toimintoja on keskitetty Jokioisten kampuksella siten, että kartanon alueen vanhat rakennukset ovat jääneet vaiheittain tyhjilleen.
Senaatti-kiinteistöt saikin eduskunnan luvan myydä avoimella tarjouskilpailulla Jokioisten kartanon päärakennuksen ja sen välittömässä läheisyydessä olevat rakennukset ja 186 hehtaarin maa-alueet.
Suunnitelmana on myydä ensin rakennetut alueet ja sitten pellot. Myynti käynnistyy tarvittavien selvitysten valmistuttua tänä tai viimeistään ensi vuonna. AT
Luken toiminta loppunut
Inari (Kaamanen)
- Porontutkimus, toiminta yhdistetty Luken Inarin toiseen toimipaikkaan.
Kannus
- Metsäntutkimuksen toimipaikasta luovuttu ja toiminnot siirretty Kokkolaan. Kannuksessa on edelleen kenttätyön tukikohta.
- Tutkimusaseman tilat myyty M. Uusitalo Oy:lle.
Kolari
- Tutkimus siirretty Luken Rovaniemen toimipaikkaan tiedekeskus Pilkkeeseen. Kolarissa on metsän-, riistan- ja kalantutkimuksen kenttätyön tukikohta.
- Tutkimusasema myyty Kiinteistö Oy Ylläsjoelle.
Kuusamo
- Kalanviljelylaitos, toiminta siirtyi Luken muille vesiviljelyn toimipaikoille.
Laukaa
- Puutarhakasvien taimituotannon toimipaikan toiminnot siirretty Luken muille toimipaikoille. Laukaan vesiviljelytoimipaikan tutkimus- ja kasvatustoimintaa on kehitetty voimakkaasti.
- Valiotaimiasema myyty Laukaan kunnalle.
Mikkeli (Karila)
- Maataloustutkimuksen toimipaikasta luovuttu. Pelto- ja nurmikasvien tutkimushankkeiden kenttäkokeet, mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden tehokkuustestaukset, sekä luomu- tutkimuksen kenttäkokeet alueen pelloilla ulkoistettu kilpailutuksella kumppaneille.
- Toimitilat siirtyvät Metsähallitukselle, joka alkaa muutaman vuoden kuluttua kehittää aluetta muuhun kuin maatalouskäyttöön.
Parkano
- Metsäntutkimuksen toimipaikasta luovuttu ja toiminnot siirretty Luken muihin toimipaikkoihin. Parkanoon jäi pienempiin tiloihin siirtynyt kenttätyön tukikohta.
- Tutkimusasema myynnissä Senaatti-kiinteistöillä.
Puolanka (Paljakka)
- Luken ympäristönäytepankin toiminta loppunut, ja näytteet siirretty Luken muihin toimipaikkoihin.
- Kiinteistö myynnissä.
Rovaniemi (Apukka)
- Maataloustutkimuksen toimipaikasta luovuttu ja tutkimustoiminta siirretty Tiedekeskus Pilkkeeseen Rovaniemelle. Lapin kenttäkokeissa siirrytty kilpailutuksella kumppanuusmalliin.
- Virallisten lajikekokeiden ja tutkimushankkeiden kenttäkokeissa kumppanina on Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.
- Toimitilat myyty Apukka Resort Oy:lle, pellot vuokrattu.
Rymättylä
- Kalanviljelylaitos, omasta toimipaikasta luovuttu, ja siirrytty yritysyhteistyöhön eli kumppanuuspohjaiseen toimintamalliin.
- Tilat myyty Häverön Lohi Oy:lle.
Savonlinna
- Punkaharjun metsäntutkimuksen toimipaikasta luovuttu ja se jäi kenttätyön tukikohdaksi. Tutkimustoiminta siirretty Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan, jonne rakennettiin ajanmukaiset tilat muiden TKI-toimijoiden yhteyteen.
- Tutkimusaseman kiinteistö myyty Puruveden Kala ja Loma Ky:lle.
Seinäjoki (Ylistaro)
- Maataloustutkimuksen Ylistaron toimipaikasta luovuttu ja toiminta siirretty Luken toimitiloihin Seinäjoen yliopistokeskukseen.
- Koetoiminnassa siirrytty kilpailutuksella kumppanuusmalliin. Virallisten lajike- kokeiden kenttäkokeet ulkoistettu Boreal Kasvinjalostus Oy:lle ja sen alihankkijalle Isoonkyröön, muu kenttäkoetoiminta Seinäjoen ammattikorkeakoululle.
- Seinäjoen kaupunki myynyt toimipaikan rakennukset Pirula Oy:lle.
- Suurin osa pelloista vuokrattu tai myyty.
Sotkamo
- Maataloustutkimustoiminta siirretty Luken Paltamon toimipaikalle. Kenttäkokeissa siirrytty kilpailutuksella kumppanuusmalliin ja virallisten lajikekokeiden kenttäkokeet toteuttaa Boreal.
- Pellot yhä pääosin tutkimustoiminnassa, toimitilat myyty Vuokatti Safaris Oy:lle.
Tervo
- Kalanviljelylaitos, toiminta siirretty Luken muille vesiviljelyn toimipaikoille.
- Tilat myyty Tervon kunnalle.
Vaasa
- Toimipaikasta luovuttu ja toiminnot siirretty Kokkolaan ja Seinäjoelle. Vaasassa on kalantutkimuksen kenttä- työn tukikohta.
Vihti (Vakola)
- Maatalousteknologian toimipaikasta luovuttu. Maatalousteknologian tutkimus siirretty Otaniemeen ja Jokioisiin. Teknologiakytkentäisen tutkimuksen yhteistyötä syvennetty Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Vakolan testaus- ja tarkastustoiminnot toimitiloineen myytiin VTT Expert Services Oy:lle.
- Sittemmin Otaniemen toimi- paikasta luovuttu ja pääkaupunkiseudun toiminnot keskitetty yhteen paikkaan Helsingin Viikkiin.
- Pääosa pelloista vuokrattu ja osin myös myyty yksityisille viljelijöille.
Ypäjä
- Hevostutkimus siirretty Jokioisille, uutena kumppanina Harjun oppimis- keskus Virolahdella. Yhteistyö myös Ypäjän Hevosopiston kanssa jatkuu.
- Senaatti-kiinteistöillä alueella peltoa, joka myydään Jokioisten kartanon kanssa. Kartano tulossa myyntiin 2022–2023.
Lähteet: Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt
Ylistaron toimitilat nappiostos Pirulalle
Luonnonvarakeskuksen entisellä Seinäjoen Ylistaron tutkimusasemalla on maataloustutkimus vaihtunut herukkapohjaisten viinien ja siidereiden valmistukseen sekä tulevaan majoitus-, ravintola- ja elämys- kuten tasting-palvelujen tarjoamiseen.
Kiinteistöä isännöi nyt ylistarolainen Pirula Oy, jonka pääomistajat ovat paikkakuntalaisveljekset Petri ja Tomi Rintala. Yritys osti viime vuoden lopulla tilat Seinäjoen kaupungin kiinteistöyhtiöltä, joka puolestaan hankki ne Senaatti-kiinteistöiltä kymmenisen vuotta sitten.
Hankkimalla kiinteistön Seinäjoen kaupunki houkutteli tutkimusaseman tiloihin silloisen MTT:n kaveriksi Lammilta vuonna 2011 pois muuttavan Perunantutkimuslaitos Petlan. Kun Luke sitten lähti tutkimusasemalta vuoden 2020 lopulla, myös Petla jätti tilat siirtyen Säkylään Apetitin koetilalle. Kiinteistö ehti olla kaupungin kaupiteltavana vajaan vuoden.
Pirulan suunnitelmiin tutkimusasema rakennuksineen oli täysosuma. Se sai isommat tilat yrityksen viini- ja siiderituotannolle, laboratoriolle, varastolle sekä entisiin viljankäsittelytiloihin juuri avatuille baarille ja myymälälle, jonka myyntiin tulee myös muiden pientuottajien tuotteita.
Tilat mahdollistavat myös tuotantosortimentin laajentamisen, sillä yrityksellä on jo luvat tisleiden valmistamiseen. Tilakokonaisuus soveltuu hyvin myös täysin uuteen palvelutarjontaan eli majoitus- ja elämystoimintaan, jonka mallia on haettu englantilaisista, jokien varsilla sijaitsevista idyllisistä tislaamoista.
”Tavoitteenamme on koota täällä kaikki jälleen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka on mahdollisimman avoin vierailijoille. Tarjoamme kokonaisvaltaisia elämyspaketteja, joihin kuuluvat ruokailut, panimokierrokset, maistelut eli tasting sekä majoitus.”
”Vaikka tilat eivät ole vielä valmiit emmekä ole mainostaneet paketteja, kyselyjä tulee koko ajan. Jonkin verran asiakkaita on jo ollutkin ja olemme saaneet siitä jo hyvää kokemusta”, Rintala sanoo.
Kaupan mukana tuli viisi rakennusta yhteis-alaltaan 1 300 neliömetriä. Kaikelle tilalle on löytynyt jo käyttötarkoitus, ja kylmästä tilasta on tarkoitus muuttaa 200 neliötä lämpimäksi. Valmiina on jo tilan päärakennuksessa kuusi majoitushuonetta ja niitä tehdään saman verran lisää.
”Nyt olemme ykkösvaiheessa, jossa laitamme tilat siihen kuntoon, että kaikki saadaan pelaamaan. Yksi erikoisuus tulee olemaan tallin ylisille tehtävä tapahtumatila perinteiseen malliin.”
”Kakkosvaiheessa alamme sitten markkinoida elämyspaketteja sekä tiloja tapahtumia, kokouksia ja juhlia varten. Ja täytyyhän sitten avajaisetkin pitää”, Rintala naurahtaa.
Kiinteistökauppa sisälsi vain rakennukset ja kahden hehtaarin tontin, mutta ei peltoa. Yleisötapahtumissa parkkitilat saattavatkin jäädä pieniksi, joten veljesten toiveena olisikin saada hankittua viereistä peltoa tontin laajentamiseksi.
Pääomistajat ovat rahoittaneet liiketoiminnan tähän asti itse, mutta viime vuonna yritys järjesti yhteisörahoituskierroksen. Parhaillaan haetaan yksityissijoittajia yleisöannilla, jolla rahoitetaan tuotantotilojen kunnostaminen sekä laitehankinnat. AT