Janne Sankelo

Kokoomuksen metsälinja tukee omistajan vapautta valita

Kansallisen Kokoomuksen metsäpolitiikka on saanut syksyn aikana näkyvyyttä lehtien palstoilla. Keskustelu lähti liikkeelle aikaisemmin kokoomuksen toiminnassa mukana olleen vaikuttajan yksittäisestä avohakkuita kritisoivasta lausunnosta, josta yritettiin tehdä laajempia johtopäätöksiä. Olen ollut mukana laatimassa kokoomuksen metsälinjauksia, joten negatiivisen palstatilan saaminen turhautti. Samalla kuitenkin tarjoutui mahdollisuus kertoa kokoomuksen metsäpolitiikasta.
Nykyistä metsälakia valmisteltiin ja viimeisteltiin kokoomuksen johdolla ministerien Jari Koskisen ja Petteri Orpon toimesta. Lakiin on oltu laajasti tyytyväisiä eri sidosryhmissä. Metsälaki edustaa kokoomuksen metsäpolitiikan linjaa.
Laissa yhdistyvät kestävä metsänhoito ja metsänomistajan vapaus päättää omaisuudestaan. Kokoomus kannattaa metsien monipuolista käyttöä. Sen pohjana on 1800-luvulla alkanut suunnitelmallinen metsänhoito, jonka ansiosta metsämme kasvavat nyt paremmin kuin koskaan.
Metsälaki mahdollistaa metsien kasvatusmenetelmän valinnan vapaasti. Uuteen lakiin tuotiin mahdollisuus jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin, ikään kuin valikoimaa täydentämään.
Joskus sanotaan, että jatkuvaa kasvatusta pitäisi suosia enemmänkin ja jopa lainsäädännön avulla nostaa pääsääntöiseksi metsänhoidon menetelmäksi. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpokin on muistuttanut, että ainoana toimintamallina sitä ei voi perustella.
Jatkuvassa kasvatuksessa on monia hyötyjä. Uudistamistoimenpiteiden korkeat kustannukset vältetään ja metsä säilyy pääosin peitteisenä, mistä on hyötyä monille eläin- ja kasvilajeille. Haasteena ovat puusukupolven kasvuunlähtö-, harvuus- ja järeytymisongelmat. Myös lahoriski kasvaa johtuen lisääntyvistä hakkuukerroista.
Jatkuvan kasvatuksen merkittävä lisääminen johtaisi todennäköisesti kausivaihtelun pahenemiseen metsäalalla.
Uudishakkuiden korvaaminen poimintahakkuilla siirtäisi hakkuita talvikaudelle rehevillä kasvupaikoilla korjuuvaurioiden välttämiseksi. Talvikaudella kaluston ja työvoiman tarve kasvaisi ja kesällä vähenisi.
Menetelmien vastakkainasettelun sijaan kokoomus puhuu kokonaisuudesta, jossa valitaan parhaiten metsäkohteeseen ja metsänomistajan tavoitteisiin sopiva ratkaisu.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa esitetään avohakkuukieltoa valtion metsiin. Esitys ei ole kokoomuksen mielestä kannatettava vaan ongelmallinen. Toteutuessaan aloite vähentäisi puun tarjontaa Suomessa, ellei hakkuualueiden määrää sitten merkittävästi lisättäisi. Suurimmat vaikutukset kiellolla olisi Pohjois-Suomessa, jossa on paljon valtion metsiä.
Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus on osoittautunut Suomessa kestäväksi menetelmäksi. Puuston määrä Suomessa on noussut viimeisen sadan vuoden aikana 1,4 miljardista 2,5 miljardiin kuutiometriin. Vuosikasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä, josta käytetään nyt noin 75 miljoonaa kuutiota. 1970-luvulla saman puumäärän saamiseksi avohakkuussa tarvittiin 1,5-kertainen pinta-ala verrattuna nykypäivään.
Kokonaisuus huomioiden avohakkuita tehdään Suomessa vuosittain alle prosentille metsäpinta-alasta. Avohakkuukeskustelu saa välillä isot mittasuhteet. Merkittävälle vientielinkeinolle on tärkeää, että suomalaisesta metsänhoidosta välittyy ulkomaille oikeaa tietoa.
Täysin luonnontilassa puustomme uudistuisi joka tapauksessa lahoamisen, metsäpalojen ja muiden luonnonilmiöiden ansiosta. Keskustelussa metsänhoidon menetelmistä on syytä muistaa, että kun Suomessa käytetään metsää, tilalle istutetaan uutta. Suomalainen metsä uudistetaan joko istuttamalla tai kylvämällä. Pienemmillä aloilla voi onnistua myös luontainen uudistaminen.
Uudistamisessa hyödynnetään yhä kevyempiä muokkausmenetelmiä. Tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen vahvuuksia ovat vakiintuneet hoito- ja hakkuumenetelmät, joista Suomessa on pitkä käytännön kokemus ja rautainen ammattitaito.
Kokoomuksen metsälinjauksissa on esitys, että puut saisivat järeytyä muutaman vuoden nykyistä pidempään ennen puuston päätehakkuuta. Tämä mahdollistaisi hiilinielun kehittymisen loppuun asti. Metsänomistajan pankkitili ja ilmasto hyötyisivät yhtä aikaa.
Kokoomuksen mielestä suomalaisten talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisesta on huolehdittava lainsäädännöllä ja noudattamalla hyvän metsänhoidon suosituksia. Kokoomus luottaa metsänomistajan harkintaan ympäristöarvojen vaalimisessa.
On hienoa, että metsäpolitiikan ympärillä käydään keskustelua, mutta on tärkeää tässäkin keskustelussa erottaa metsä puilta. Metsälaki ja kokoomuksen metsälinja on laaja kokonaisuus, johon voidaan sovittaa mainiosti metsänomistajan, teollisuuden ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tarpeet.
Syksyn metsäkeskustelu on osoittanut, että kokoomusta tarvitaan suomalaisen metsänomistajan tukena ja turvana. Osallistumme mielellään jatkossakin tärkeään keskusteluun metsiemme tulevaisuudesta.
Janne Sankelo

kasvatustieteiden maisteri
kansanedustaja, Kokoomus
Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkoston puheenjohtaja