KM:n vertailussa kemialliset nurmen säilöntäaineet
Suomen säilöntäainemarkkinoille on tullut viime vuosina lisää kilpailua. Happojen hinnat laskivat viime syksynä useita prosentteja. Nyt happoja käyttävä viljelijä voi valita kotimaisten AIV-säilöntäaineiden, K-maatalous-ketjun ja ViljelijänBernerin markkinoimien muurahaishappojen välillä. Vaihtoehtoina hapoille voi hyvissä korjuuolosuhteissa harkita säilöntäliuoksia, joiden tehoaineet estävät hiivojen ja homeiden kasvun. Tässä katsauksessa käydään läpi kotimaan markkinoilla olevat kemialliset rehunsäilöntäaineet.
Muurahaishappopohjaisten säilöntäaineiden hinnat tippuivat Suomessa viime syksynä 5–10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Halpenemista selitetään sekä lisääntyneellä kilpailulla että tehostuneella toiminnalla.
AIV-säilöntäaineita valmistavan Eastmanin liiketoimintavetäjän Kirsi Kuparisen mukaan tuotannon prosesseja on pystytty tehostamaan sekä vähentämään kustannuksia ja näin sopeutumaan kilpailutilanteeseen. Suomen ja lähialueiden AIV-säilöntäainemarkkinat ovat merkittävä osa Oulun tehtaan muurahaishappotuotannosta.
Muurahaishappoliiketoimin-ta on nykyään osa amerikkalaista Eastman Chemical Companya, johon se siirtyi vuonna 2014 Taminco Corporationin oston myötä. Taminco taas oli ostanut toiminnat Kemiralta saman vuoden alussa. Muurahaishapon ohella Eastman valmistaa muitakin säilöntähappoja, kuten propionihappoa ja natriumbentsoaattia.
Kilpailevien säilöntähappojen jälleenmyyjä ViljelijänBerner perustelee happojen hinnanmuutosta lisääntyneellä kilpailulla. Yritys aloitti säilöntäaineiden myynnin suoraan viljelijöille viime syksynä.
Valikoimassa on saksalaisen perheyhtiö Addconin muurahaishapot, biologisia säilöntäaineita ja säilöntäliuoksia. Viime kesänä Addconin aineita on ollut kokeilussa muutamalla tilalla, ViljelijänBernerin johtaja Kalle Erkkola kertoo.
Bernerillä tiedetään, että rehun säilöntä on herkkä prosessi, eivätkä karjatilalliset vaihda säilöntäainetta ilman vakuuttavia suosituksia. Erkkolan mukaan he ovat nyt saaneet isoja säilöntäaineasiakkaita, jotka satsaavat tuotantoon.
Muutamat K-maatalousketjun liikkeet ovat myyneet jo kolmatta vuotta WKAgron maahantuomaa muurahaishappoa.
Toholammin K-maatalouden myyntipäällikkö Marko Kotila kertoo, että Happo 80 -muurahaishappoa on ostettu runsaasti hinnan vuoksi. Tuote on edelleen kilpailukykyinen, vaikka happojen hinnat laskivat syksyllä noin 10 prosenttia, Kotila kertoo.
ViljelijänBernernin Erkkolan mukaan säilöntäaineissa on viime vuoden rajun hinnanlaskun jälkeen tiukempi tilanne, eikä hän usko muurahaishapon lievästi laskevan maailmanmarkkinahinnan juurikaan vaikuttavan tulevan kesän avaushintoihin.
Happo on varma aine
Muurahaishappoon perustuva rehun säilöntä on varmin keino Suomen epävakaissa sääolosuhteissa. Riittävä määrä muurahaishappoa laskee tehokkaasti rehun pH:ta, jolloin kasvientsyymien toiminta loppuu, haittamikrobien kasvu estyy, rehun käyminen on hallittua ja ruokinnallinen arvo säilyy hyvänä.
Suomessa viljeltävien nurmien luonnostaan alhaiset sokeripitoisuudet haastavat muita säilöntämenetelmiä. Maitohappobakteereille on Suomen heinissä selvästi keskieurooppalaisia raiheinä- ja maissirehuja vähemmän sokereita ravinnoksi ja energiaksi maitohapon tuotantoon.
Useimmissa muurahaishappopohjaisissa säilöntäaineissa osa muurahaishaposta on neutraloitu ammonium- tai natriumformiaatiksi. Formiaatit ovat muurahaishapon suoloja.
Näin saadaan valmistettua vahvoja happotuotteita, joilla kuitenkin on vähäinen korroosiovaikutus ja hyvä käytettävyys kylmissä oloissa, Eastmanin Kuparinen kertoo.
Natriumformiaattipitoinen tuote sisältää hieman enemmän vettä kuin ammoniumformiaattia sisältävä tuote.
AIV-happojen neutraloinnissa Oulun tehtailla on käytössä molemmat menetelmät. AIV 2 Plus ja AIV Ässä sisältävät tällä hetkellä ammoniumformiaattia, AIV Novassa on myös natriumformiaattia.
ViljelijänBernerin myymissä Addconin GrasAAT-hapoissa käytetään muurahaishapon suolana vain natriumformiaattia, tuotteiden edustaja Jani Huuha Addconilta kertoo. Natriumformiaatin natrium päätyy rehuun ja lisää sen maittavuutta.
Tuotteissa on eroja
Suomen suosituin säilöntähappo on AIV 2 Plus. Se on Eastmanin valmistama vahva muurahaishappotuote. Korkean happopitoisuuden ansiosta tuote laskee rehun pH:n nopeasti märissäkin olosuhteissa.
Lähes vastaava tuote on myös Eastmanin Keskon yksinmyyntiin valmistama Mestarin Vahva.
WKAgro tuo maahan myös lähes vastaavaa happoa. Yrityksestä ei kerrota tuotteen alkuperämaata, mutta itse muurahaishappo on kemialliselta koostumukseltaan samaa. Happo 80 -tuotetta myyvät yksittäiset K-maataloudet.
Eastmanin valmistamassa Hankkijan yksinmyyntituote Primassa on runsaammin ammoniumformiaattia, joten se on hellävaraisempi.
ViljelijänBernerin myymä GrasAAT Lacto -happo sisältää 62 prosenttia muurahaishappoa. Lisäksi tuotteeseen on lisätty 1,5 prosenttia laktoosia, joka toimii rehun luontaisten maitohappobakteerien energialähteenä, Huuha toteaa.
Tuotteen ideana on laskea rehun pH:ta ensin vahvalla muurahaishapolla ja jatkaa sitten pH:n laskemista rehun luontaisten maitohappobakteerien avulla. Maitohappobakteerien toimintaa tehostetaan lisätyllä laktoosilla.
Norjalaisen tutkimuslaitoksen kokeessa säilörehun pH laski alhaisimmalle tasolle laktoosilla terästetyllä hapolla. GrasAAT Lacto -tuotteen neljän litran suositusmäärällä laktoosia kulkeutuu rehuun noin 72 grammaa tonnia kohden.
AIV Nova Se -happoon on lisätty seleeniä epäorgaanisessa natriumselenaattimuodossa 0,0015 prosenttia.
Viiden litran annostuksella säilörehuun kulkeutuu 0,36 milligrammaa seleeniä kiloon kuiva-ainetta. Luku on suomalaisten suositusten mukainen, ja säilörehun mukana seleeni on tasaisesti eläinten saatavissa.
Lue koko juttu KM:stä.
Teksti: Essi Saarinen
Kuva: Esa Mustonen