Kiinteistöverotuen moka on korjattava

Viime kevään ns. huoltovarmuuspakettiin sisältyi kiinteistöverotueksi kutsuttu vuoden 2022 maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron palautus. Osa nauta-, sika-, siipikarja-, vuohi- ja lammastalouden sekä kasvihuoneviljelyn tuotantorakennuksista jäi kiinteistöveron palautuksen ulkopuolelle. Tämä johtui siitä, ettei viime kevään lainvalmistelussa ollut osattu ottaa huomioon sitä, että meillä on ainakin edellä mainituilla tuotannonaloilla alkutuotantoa, jolla ei ole suoraa kytkentää maatilaan, eikä siis peltoviljelynä harjoitettuun maataloustuotantoon. Nämä ovat yleensä osakeyhtiömuotoisia tuotantoyksikköjä, mutta yritysmuotovalinta ei ole syy eikä este kiinteistöveron palauttamiselle.

Ongelma, joka on estänyt kiinteistöveron palauttamisen, on siinä, että näitä yksiköitä on tuloverotuksessa verotettu maatilakytkennän puuttumisen vuoksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan eikä maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. Jos osakeyhtiöllä on tuotantorakennuksen lisäksi omistuksessaan vain tuotantorakennuksen maapohja, ei kyseessä ole osakeyhtiön hallitsema maatila. Toiminta on tällöin tuloverotuksessa EVL-toimintaa. Laadittu laki on siinä määrin yksiselitteinen, ettei valitustietäkään saa käsitykseni mukaan asiaan muutosta. Ongelma ei koske esimerkiksi sellaisia tuotantoyksiköitä, joissa koko maatalous varoineen ja velkoineen on siirretty osakeyhtiöön tuloverolain 24 §:n mukaisella toimintamuodon muutoksella. Näin muodostuneita osakeyhtiöitä verotetaan maataloutena MVL:n mukaan.

Ne EVL-yksiköt, joita ongelma koskee, maksavat yleensä mittavaa useiden kymmenien tuhansien eurojen kiinteistöveroa tuotantorakennuksista. Tähän on kaksikin syytä: 1) tuotantorakennukset ovat suuria ja 2) ko. tuotantorakennusten kiinteistöverotuksen arvostamisperuste on EVL-tuloverotuksesta johtuen korkea eli vuosittain kohoava jälleenhankinta-arvo, johon kyllä sovelletaan ikäalennusta. MVL-tuloverotuksessa tuotantorakennusten kiinteistöverotuksen arvostamisperuste on poistamaton hankintameno, joka poistojen tekemismahdollisuudesta riippuen johtaa ennen pitkää suotuisaan kiinteistöverokohteluun.

EVL-tuloverotuksesta johtuen kiinteistöveron palautuksen menettäneitä on tiettävästi noin 400. Päätöksessä on voinut olla perusteluna esimerkiksi, että ”sikala ei ole maatalouden tuotantorakennus”. Tämä ei vaikuta yleiseen oikeustajuun sopivalta perustelulta. Sikala on siis tässä tapauksessa verotuksen tulolähdejaon perusteella elinkeinotoiminnan tuotantorakennus.

Olen saanut yhteydenottoja tietenkin runsaasti Varsinais-Suomesta, omasta vaalipiiristä. Eniten niitä on kuitenkin tullut Etelä-Pohjanmaalta. Tämä on toivoa herättävää, sillä Vaasan vaalipiirin neljästä Keskustan kansanedustajasta kolme toimii tällä hetkellä ministerinä. Ja maa- ja metsätalousministerinä on kauhavalainen Antti Kurvinen.

Kiinteistöveron palautus on perusteltua laajentaa koskemaan elinkeinotoimintana maatalouden alkutuotantoa harjoittavia yrityksiä. Tuen tavoitteiden kannalta ei ole millään muotoa perusteltua sulkea tiettyjä yrityksiä kiinteistöverotuen ulkopuolelle pelkästään tuloverotuksessa sovellettavan verolain perusteella.

Vuoden 2022 kiinteistöverotuki perustui EU:n komission 23.3.2022 antamaan tiedonantoon, jonka otsikko on ”Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisipuitteet talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen”. Näiden samojen kriisipuitteiden perusteella voitaisiin soveltaa kiinteistöverotukea myös vuoden 2023 maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroon. Tämä edellyttää tietenkin hallituksen esitystä asiaa koskevan lain säätämiseksi. Samassa yhteydessä voitaisiin korjata myös elinkeinotoimintana harjoitettua maataloutta koskenut vuoden 2022 kiinteistöveromoka. Tai jos näin ei käy, asia pitää korjata erillislailla. Nykyinen eduskunta ehtii vielä tehdä tarvittavat lain muutokset, kun pannaan töpinäksi.

Meillä on yleisesti uskoteltu ja uskottukin, ettei maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroa voida Suomessa kokonaan poistaa EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi. Asiasta ei kuitenkaan ole EU-tuomioistuimen kantaa, joka olisi selvitettävä, ellei asiassa voida EU:n komission kanssa käytävissä neuvotteluissa edetä.

Kiinteistöverotuen lisäksi olisi hyvin nopeasti toteutettavissa vuoden 2022 maatalouden polttoöljyn käyttöä koskeva valmisteveron lisäpalautus vuoden 2021 valmisteveron lisäpalautuksen tapaan. Lisäpalautusta voitaisiin Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan johtuvien kriisipuitteiden nojalla maksaa uudelleen EU:n energiaverodirektiivin sallima enimmäismäärä, joka on kevyestä polttoöljystä 14,80 senttiä litralta, R-luokan biopolttoöljystä 6,35 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 17,17 senttiä kilogrammalta. Lisäpalautuksesta lähes 99 prosenttia koskisi kevyttä polttoöljyä.

Jokavuotinen ”normaalipalautus” on kevyellä polttoöljyllä ja R-luokan biopolttoöljyllä 10,33 senttiä litralta. Raskaalla polttoöljyllä se on 11,59 senttiä kilogrammalta.

Lisäpalautuksen jälkeen kevyestä polttoöljystä ja R-luokan biopolttoöljystä jäisi viljelijän maksettavaksi valmisteveroa 2,1 senttiä litralta, raskaasta polttoöljystä 1,5 senttiä kilogrammalta. Nämä ovat EU:n minimejä.

Sähkön osalta on jo käytössä EU-lainsäädännön sallima maksimipalautus 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Viljelijän maksettavaksi jää EU:n minimi 0,05 senttiä kilowattitunnilta. ◻